Työpajatoiminta on työttömälle arkeen tukevaa toimintaa erilaisissa pajoissa. Pajoja on esim. luovan toiminnan paja tai puupaja. Työpajatoiminta siis tuo hyvin asiakkaalle arkeen rytmiä, uusia henkilöitä ympärille ja omaan mieleen olevaa tekemistä. Työpajatoiminta on myös matalan kynnyksen paikka, jossa ei tarvitse pelätä olla oma itsensä. Työpajalla ollaan yleensä päivän aikana neljä tuntia eli työpäivä on kello … Jatkuu
Keväällä 2022 ilmestyneessä Etsivän nuorisotyön käsikirjassa on sanoitettu etsivän roolia ammattilaisena nuoren elämässä, rinnalla kulkijana. Tässä blogissa nuori Hämeestä kertoo, millaisena etsivä nuorisotyöntekijä näyttäytyy hänen elämässään. Etsivästä on moneksi. Minulle etsivä on eritoten turvaverkko. Osaan itsekin maksaa laskut, etsiä tietoa, puhua uusille ihmisille ja hoitaa asioitani, mutta etsivä on aina valmiina nappaamaan tilanteen haltuun, jos … Jatkuu
Vuonna 2021 voimaan astunut uusi oppivelvollisuuslaki toi koulupudokkaista huolehtimisen nuoren asuinkunnan vastuulle. Rovaniemellä haasteeseen päätettiin vastata koulu- ja nuorisopalveluiden sekä ammatillista koulutusta tarjoavan Lapin koulutuskeskus REDU:n välisellä yhteistyöllä. Tässä blogissa nuorten työpajatoimintaan pohjaavaa yhteistyötä avaa Tero Rautio, joka tehnyt aiheesta ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ”TUVASTA TOIMEEN – Nuorten arjenhallinnan tukeminen työpajatoiminnassa ryhmätyöskentelyn keinoin”.
Valmentaja ajattelee aina valmentautujan parasta ja etua. Se käy välillä tosiaankin työstä, sillä työpajakenttä on moniammatillinen ja -poliittinen sulatusuuni, jossa valmentautujien palveluita säätelee nuoriso-, työllisyys-, koulutus-, kuntoutus- ja sosiaalipolitiikka. Myös kentällä työskentelevät ammattilaiset edustavat erilaista osaamista ja tulokulmia. Olo onkin välillä kuin vääräleuka savolaisella: aina ei tiedä, mihin suuntaan kumartaisi (ja pyllistäisi). Yritä siinä sitten olla kieli keskellä suuta, toteaa Inton työpajatoiminnan asiantuntija Tarja-Liisa Riipinen.
Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä toimivat etsivät nuorisotyöntekijät kohtaavat kutsunta- ja palvelusikäiset nuoret kutsunnoissa, aluetoimistojen tarkastuksissa, ja osalla paikkakunnista myös kutsuntoja edeltävissä terveystarkastuksissa. Etsivät tarjoavat nuorille mahdollisuuden saada tukea luottamuksellisesti, maksutta ja ilman kynnyksiä. Tässä blogissa Riihimäen etsivä nuorisotyöntekijä Sari Vainola kertoo meille ensimmäisestä päivästään Aikalisätoiminnassa. Uutena etsivänä osallistuin aluekoordinaattoreiden järjestämään Aikalisä-perehdytykseen elokuun puolessa välissä. Aikalisätoiminta on … Jatkuu
Voimavarakeskeinen valmennus ja kokonaisvaltainen tapa huomioida ihminen ovat työpajatoiminnan kulmakiviä. Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus tuo uuden työkalun valmennuksen tueksi: Miten minulla menee? -lomake auttaa valmentautujaa pohtimaan omaa elämäntilannettaan voimavarakeskeisellä tavalla. Lomake nostaa esille valmentautujan vahvuuksia ja voimavaroja sekä asioita, joissa hän toivoo muutosta parempaan. Työkalu auttaa asettamaan tavoitteita työpajajaksolle ja seuraamaan tavoitteissa etenemistä työpajajakson aikana, kirjoittaa … Jatkuu
Työpajakenttä on ollut tänä vuonna suuressa murrosvaiheessa. Hyvinvointialueiden mukaantuloa odotettiin mielenkiinnolla ja pienellä pelolla. On valitettavaa, mutta totta, että osa peloista toteutuivat. Tässä blogissa Seinäjoen kaupungin työpajapäällikkö Piia Lampinen avaa kuntouttavan työtoiminnan merkitystä ja haasteita nuorten työpajatoiminnassa.
Varför är det viktigt att bygga broar mellan ungdomsverkstäderna och yrkesutbildningen? Och vad har en känd svensk romanförfattare med den saken att göra? I detta blogginlägg lyfter Intos Peter Pahlman fram tankar kring den första frågan. Den andra är långsökt, men kanske inte helt irrelevant.
Joku voisi ajatella, että semantiikalla ei ole väliä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että sanavalinnat ja tapa, jolla asioista puhumme määrittelevät tekemistämme. Emme aina mieti, miksi tietyissä tilanteissa käytämme tiettyä tapaa ilmaista itseämme. Mutta useimmiten siihen on kuitenkin selkeä etymologinen ja yhteisöllinen tausta. Tässä kirjoituksessa tuon Inton opinnollistamisen asiantuntijan ominaisuudessa esille ajatuksia sanan ”myyntityö” käytännön merkityksestä työpajojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä.
Nuorten työpajatoimintaa järjestetään 90 prosentissa Suomen kuntia ja palvelu tavoittaa yli 12 000 nuorta vuodessa. Kyse on siis valtakunnallisesti merkittävästä, kohdennetusta nuorten palvelusta. Tässä blogissa Joensuun Nuorisoverstaan toiminnanjohtaja Nora Kettunen kertoo, miksi työpajatoiminnan rahoituksesta ei missään nimessä saa leikata.