Työpajakenttä on ollut tänä vuonna suuressa murrosvaiheessa. Hyvinvointialueiden mukaantuloa odotettiin mielenkiinnolla ja pienellä pelolla. On valitettavaa, mutta totta, että osa peloista toteutuivat. Tässä blogissa Seinäjoen kaupungin työpajapäällikkö Piia Lampinen avaa kuntouttavan työtoiminnan merkitystä ja haasteita nuorten työpajatoiminnassa.
Varför är det viktigt att bygga broar mellan ungdomsverkstäderna och yrkesutbildningen? Och vad har en känd svensk romanförfattare med den saken att göra? I detta blogginlägg lyfter Intos Peter Pahlman fram tankar kring den första frågan. Den andra är långsökt, men kanske inte helt irrelevant.
Joku voisi ajatella, että semantiikalla ei ole väliä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että sanavalinnat ja tapa, jolla asioista puhumme määrittelevät tekemistämme. Emme aina mieti, miksi tietyissä tilanteissa käytämme tiettyä tapaa ilmaista itseämme. Mutta useimmiten siihen on kuitenkin selkeä etymologinen ja yhteisöllinen tausta. Tässä kirjoituksessa tuon Inton opinnollistamisen asiantuntijan ominaisuudessa esille ajatuksia sanan ”myyntityö” käytännön merkityksestä työpajojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä.
Nuorten työpajatoimintaa järjestetään 90 prosentissa Suomen kuntia ja palvelu tavoittaa yli 12 000 nuorta vuodessa. Kyse on siis valtakunnallisesti merkittävästä, kohdennetusta nuorten palvelusta. Tässä blogissa Joensuun Nuorisoverstaan toiminnanjohtaja Nora Kettunen kertoo, miksi työpajatoiminnan rahoituksesta ei missään nimessä saa leikata.
Nuotta on nuorisokeskusten kehittämä ja tuottama maksuton palvelu. Nuorisokeskuksia on Suomessa yhdeksän kappaletta, joista pohjoisin löytyy Inarista ja eteläisin Kouvolasta. Nuotta-valmennus on suunnattu erityisesti etsivä nuorisotyön tai työpajatoiminnan asiakkaille. Tässä artikkelissa etsivä nuorisotyöntekijä sekä Kainuun ja Koillismaan ENT-koordinaattori Juha Mertala esittelee Nuotta-valmennusta etsivän nuorisotyön näkökulmasta. Mistä Nuotta-valmennus on tehty? Nuotta-valmennukseen lähtiessä on erityisen tärkeää, että … Jatkuu
Etsivä nuorisotyö on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jossa kohdataan suuria määriä haasteellisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Etsivässä nuorisotyössä varmistetaan, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen arkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Palvelumuoto tavoittaa vuosittain yli 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta ja työtä rahoitetaan valtionavustuksella. Suvi Luoma, Akaan etsivä nuorisotyöntekijä ja Saija Paronen, Tampereen etsivä nuorisotyöntekijä ja Pirkanmaan alueellinen koordinaattori kuvaavat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä on nuorille – ja mitä seuraa, jos rahoituksesta leikataan.
Verkostoyhteistyössä yhteinen kieli auttaa luomaan onnistuneita asiakaspolkuja. Palveluohjauksen asiantuntija, Miia Juntunen (Sosionomi YAMK) purkaa tässä tekstissä auki tuttuja käsitteitä moniammatillisen työn näkökulmasta. Juntunen on työskennellyt parikymmentä vuotta palveluohjauksellisella työotteella nuorten, kuntoutujien ja työnhakijoiden kanssa. Hän toimitti monialaisen kirjoittajaryhmän kanssa teoksen ”Puheenvuoroja palveluohjauksesta” ja tekee ”Puhetta palveluohjauksesta”-podcastia. Olen työssäni palveluohjaajana purkanut arjen teoiksi käsitteet ”palveluohjauksellinen työote” … Jatkuu
Hallitusneuvotteluissa on yhdeksi päätavoitteeksi noussut tarve lisätä työllistymisastetta. Tässä kirjoituksessa etsivät nuorisotyöntekijät Henri Koskinen, Carmen Villman, Mikko Uutela ja Ida-Maria Jouttijärvi kertovat, millaisena työelämään liittyvä keskustelu näyttäytyy heidän työnsä kautta. Kirjoittajat peräänkuuluttavat selkeää yhteistä tahtoa työllisyyspolkujen yhdenvertaistamiseen. Me etsivässä nuorisotyössä työskentelemme 16–28-vuotiaiden nuorten kanssa ja osa meidän nuoristamme on ilman työ- tai koulupaikkaa. Osa taas … Jatkuu
Moni nuori ja nuorten työpaja joutui uuteen tilanteeseen, kun koronaviruksen johdosta Suomeen asetettiin kokoontumisrajoitteita. Tässä blogikirjoituksessa yksikönvastaava, sosiaalikuraattori ja työpajakoordinaattori Mira Eriksson-Erkkilä pohtii työpajan voimaannuttavaa vaikutusta korona-ajan opiskelijoiden parissa ja valmentaja ja Uudenmaan työpajakoordinaattori Tiivo Uuksulainen Hyria säätiöltä puolestaan pohtii, mitä työpajoilla opittiin pandemian johdosta.
Nuorten työpajakenttää ravistellaan. Hyvinvointialueille siirtyminen sekä te-palveluiden ja palkkatuen uudistukset aiheuttavat päänvaivaa ja huolta työpajatoimijoiden keskuudessa. Muutoksissa ei saa kadottaa toimivia palveluja. Tässä kirjoituksessa Hannu Esselström ja Henna Kamppuri Elävä-säätiöstä kuvaavat työpajatoiminnan kokonaisvaltaista lähestymistapaa nuoren vahvistamiseen. Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.