Inton opinnollistamisen malli

Into suosittelee työpajoille kolmivaiheista opinnollistamisen mallia, joka koostuu oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisesta, osaamistodistusvalmiuden hankkimisesta ja näyttöjen toteuttamisesta pajaympäristössä. Yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa kannattaa panostaa alusta asti, jolloin varmistutaan siitä, että kaikki tutkintoon liittyvät seikat tulee huomioitua. Osapuolet sopivat yhteistyön yksityiskohdista aina tapauskohtaisesti.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen

Oppimisympäristö tunnistetaan aina verraten työpajan toimintaa valittuihin ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin. Useimmiten tavoitteena on löytää sellainen vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan työpajalla. Mikäli tutkinnon osan sisällä on kohtia, jotka eivät toistaiseksi kuulu työpajan arkeen, auttaa alan ammatillinen opettaja ratkaisujen löytämisessä. Työpajan toiminta saattaakin laajentua oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisen yhteydessä.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työpajan toimintaa käydään järjestelmällisesti läpi koulutuksen järjestäjän kanssa, minkä on koettu kehittävän koko organisaatiota. Raportti kannattaa laatia perusteellisesti, jotta ulkopuolinenkin ymmärtää, mistä on kyse. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat koulutuksen järjestäjät ja potentiaaliset opiskelijat työpajan henkilökuntaa unohtamatta. Raportti toimii myös uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalina.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Osaamistodistusvalmiuden hankkiminen

Kun työpajan oppimisympäristö on tunnistettu, voidaan valmentautujalle kirjoittaa osaamistodistus valmennusjakson aikana kertyvästä osaamisesta. Tällöin on olennaista, että työpajan henkilökunta hallitsee valitun tutkinnon osan sisällön lisäksi osaamisen tunnistamisen perusperiaatteet. Osaamistodistus laaditaan aina peilaten valmentautujan osaamista ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin.  

Osaamistodistus saattaa olla valmentautujan ainoa todistus, joten sillä on merkitystä. Heti pajajakson alusta onkin syytä ottaa osaamistodistus puheeksi valmentautujan kanssa ja keskustella siitä, miten osaamista kerrytetään ja miten osaamisen tunnistamisessa edetään.  

Osaamistodistus ei vastaa koulutuksen järjestäjän myöntämää tutkintotodistusta, mutta se voidaan huomioida mahdollisten opintojen henkilökohtaistamisvaiheessa (HOKS) pajajakson jälkeen. Osaamistodistuksesta on myös hyötyä valmentautujalle työnhaun yhteydessä.

Osaamistodistuksen voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Näyttöjen järjestäminen työpajalla

Valmentautujalle myönnettävästä osaamistodistuksesta seuraava vaihe on monesti näytön suorittaminen tutussa pajaympäristössä. Opiskelijan osalta voidaan taas tarvittaessa suunnitella näytön järjestämistä pajatoiminnan puitteissa. Näytön arvioinnista ja arvioijien perehdyttämisestä vastaa aina koulutuksen järjestäjä, mutta arvioijia kannattaa kuitenkin osallistaa valitusta näyttöympäristöstä, eli työpajalta tässä tapauksessa.

Näyttöympäristönä toimiminen on työpajan kannalta tavoittelemisen arvoinen asia. Kun muutama näyttö on järjestetty, voi yhteistyön kehittämisen koulutuksen järjestäjän kanssa sanoa sujuneen toivotulla tavalla. Samalla työpaja on todennäköisesti saanut nostettua profiiliaan myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna. Tärkeintä on kuitenkin se, että valmentautujille ja opiskelijoille pystytään jatkossakin tarjoamaan mahdollisuutta näyttöjen suorittamiseen vaihtoehtoisessa oppimisympäristössä, eli työpajalla.   

Hyödyllisiä linkkejä

Jaa tämä sivu

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry