Lausunto TEM: työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestäminen (TE2024)

TE2024-uudistuksessa TE-palvelut siirretään kuntien järjestämisvastuulle. Into pitää järjestämisvastuun siirtämisen yleisiä tavoitteita tarkoituksenmukaisina: oikein hyödynnettynä uudistus tarjoaa hyviä mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja palveluiden saatavuuden parantamiseen. Into painottaa, että kuntakokeiluista saatuja kokemuksia tulee hyödyntää laajasti sekä kuntakokeilujen kehittämistyössä että TE2024-uudistusta valmisteltaessa.

Into korostaa, että uudistuksen keskeinen elementti, kannustava rahoitusmalli vähentää palveluiden järjestämisen kannustavuutta ja herättää huolta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista. Erityisesti aktivoinnin ja työttömyysturvan välisen kytköksen poistaminen voi vähentää palveluja. Into vastustaa esityksenmukaista haavoittuvassa asemassa olevien työllisyyspalveluiden heikentämistä. Into korostaa, ettei palveluita järjestetä siksi, että niihin saadaan rahoitusta, vaan siksi, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat niitä hyvinvointinsa ja työelämävalmiuksiensa vahvistamiseksi, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi kestävää.

Lakiesityksen mukaan kunnat eivät voisi myöntää palkkatukea itselleen, kuntayhtymälle eikä niiden määräysvallassa olevalle yhteisölle. Esityksen alaviitteessä todetaan, että lausuntokierroksen aikana selvitetään mahdollisuudet kuntien palkkatuen korvaavaksi sääntelyksi. Into katsoo, että tämä on olennaista – muutoin palkkatuettu työ tulee vähenemään merkittävästi ja työllisyys heikkenemään. Into tuo myös esille, että valmistelussa olevat muutokset 100 %:n palkkatukeen tulevat olemaan työpajatoimijoille dramaattisia. Into katsoo, että uudistus tulee vähentämään merkittävästi haavoittuvassa asemassa olevien työllistymiseen liittyviä palveluita.  Into vastustaa palkkatukiuudistusta, ellei siihen tehdä olennaisia muutoksia: mahdollinen kauppavaikutus ja kilpailun vääristyminen pitää arvioida tapauskohtaisesti, eikä de minimis -ehtoa ei tule soveltaa lainkaan.

Esityksessä ollaan lyhentämässä työkokeilun enimmäiskestoa 12 kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Into vastustaa työkokeilun enimmäiskeston lyhentämistä.  Työkokeiluun ohjautuu työpajoille laajasti nuoria, jotka tarvitsevat tukea paitsi opiskelu- ja työelämävalmiuksiensa vahvistamisessa, myös itsetuntemuksen, arjenhallinnan, sosiaalisten taitojensa sekä elämänhallinnan vahvistamisessa. Tässä kuusi kuukautta ei aina ole riittävä, ja siksi enimmäiskestoa ei tule lyhentää, vaan mahdollistaa 12 kuukautta harkinnan ja asiakkaan tarpeen mukaisesti.

Into tuo myös esille, että tulee selvittää tarpeet ja mahdollisuudet uudelle työpajoilla toteutettavalle toimenpiteelle, joka työkokeilua laajemmin huomioisi sosiaalisen vahvistamisen kokonaisvaltaiset tarpeet arjenhallinnasta lähtien.

Into katsoo, että nuorten työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteispalvelusta (Ohjaamoista) on tarkoituksenmukaista säätää laissa, jotta voidaan turvata palvelun alueellinen yhdenvertaisuus ja saatavuus. Nyt lakiesityksessä ehdotettu varsin suppea muotoilu kuitenkin herättää vakavia huolia siitä, onnistutaanko näillä eväillä turvaamaan yhteispalvelujen todellinen monialaisuus ja riittävät toimintaedellytykset. Monialaisen yhteispalvelun tunnettuuden, saavutettavuuden, monialaisen työotteen ja nuorten osallisuuden kehittymisen kannalta on ensiarvoista, että jokaisella nuorten yhteispalvelulla olisi käytettävissään tarkoituksenmukaiset yhteiset toimitilat. Into esittää myös, että pykälässä 16 lueteltuihin nuorten monialaisen tuen yhteispalvelupisteiden tehtäviin tulisi lukea mukaan nuorten osallisuuden tukeminen ja edistäminen siinä missä opiskelumahdollisuuksien, työllistymisen, toimintavalmiuksien ja hyvinvoinnin edistäminen.

Into katsoo, että työllisyyden edistämisen valtakunnallisessa neuvottelukunnassa on tärkeää olla mukana myös järjestöjen ja välityömarkkinatoimijoiden edustus, jotka tuntevat heikossa työmarkkina-asemassa olevan asiakaskunnan ja heidän palvelutarpeensa.