Lausunto SitJ: Talousarvio 2022

Lausunnon keskeinen sisältö:

• Koronaepidemian vaikutukset nuoriin ovat olleet monisyisiä. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvanut ja palvelutarpeet ovat moninaistuneet.
• Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö sai korona-avustusta aluehallintovirastojen kautta tälle vuodelle. Näillä avustuksilla tasoitetaan poikkeusolojen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Poikkeusolot ovat jatkuneet arvioitua pidempään, jolloin myös niiden vaikutukset syvenevät – seurauksista on todennäköisesti nähty vasta ensimmäisiä merkkejä. Nuorten tukemiseen tarvitaan pitkäjänteisiä resursseja: kohdennettujen avustusten tarve ei vielä katoa.
• Nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti ja mukautti toimintaa onnistuneesti. Jatkossa tarvitaan lähi- ja etäpalveluiden erilaisia hybridimalleja. Tämä on huomioitava mm. kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännössä.
• Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan”. Yhteiskunnalliset muutokset ja koronaepidemia ovat lisänneet etsivän nuorisotyön ja työpajojen tarjoamien palveluiden tarvetta. Rakenneuudistukset kuntakokeiluista sote-uudistukseen ja Työkanava Oy:n perustamiseen haastavat erityisesti työpajatoimintaa.
• Koronan myötä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ongelmat ovat kasautuneet. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava pysyvästi vähintään vuoden 2019 tasoon. Etsivän nuorisotyön rahoitus on nyt siirretty kokonaan pois rahapelituotoista budjettivaroihin, mikä on tarkoituksenmukaista.
• Korona-avustuksella palkatun 50 uuden etsivän nuorisotyöntekijän palkkauksen jatkaminen on varmistettava vuoden 2022 avustuksessa.
• Etsivän nuorisotyön valtionavustuksen työntekijäkohtaisesta tasosta on tärkeää pitää kiinni: sen tulee olla vähintään 30 000 / htv.
• Työpajatoiminnan toimintaedellytyksiä ja rahoitusta tulee vahvistaa. Työpajojen avustussummaa tulee nostaa suhteessa valtionapukelpoisten organisaatioiden määrän kasvuun. Koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen tukea tarvitsevia nuoria on koronaepidemian myötä aiempaa enemmän.
• Työpajojen asiakaskunnan tuentarpeet ovat entisestään kasvaneet. Tarvetta on erityisesti matalan kynnyksen työpajapalveluille. Työpajojen starttivalmennuksen laajentamiseen tulee kohdentaa valtionavustusta 2 milj. euroa.
• Sote-lakien yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa työpajojen lainsäädännön uudistamisen tarpeista tehdään selvitys. Selvityksen toimeenpano on aloitettava viipymättä.
• Rahapelituottojen väheneminen on ollut pitkään tiedossa, ja rahoituksen vakauttamiseksi on tehtävä nyt ripeästi töitä. Nuorisoalan valtionrahoitukseen tarvitaan pidemmän aikavälin kestävä ratkaisu.
• Nuorten työllisyyttä edistetään tarvelähtöisillä palveluilla ja välityömarkkinoita hyödyntämällä. Työnhakijoiden moniammatillisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja tulee lisätä. Nuorten avoimille työmarkkinoille työllistymiseksi tarvitaan poluttavia palveluita: työhönvalmennusta ja edelleensijoittamista.