Lausunto OKM: VANUPO 2024-2027

Julkaisutyyppi: Lausunto

Into katsoo, ettei valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) vastaa tällaisenaan hallitusohjelman kirjaukseen laaja-alaisesta toimenpideohjelmasta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Kirjaus olisi edellyttänyt aidosti monialaista toimenpideohjelmaa, ei tavanomaista VANUPOa: kyse olisi tullut olla erillisestä ohjelmasta tai aiempaa laajemmasta ja poikkihallinnollisemmasta VANUPOsta. Hallitusohjelman mukaan kokonaisvastuu nuorten hyvinvointityön johtamisesta osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ohjelmassa ei kuitenkaan ole avattu, miten tämä konkreettisesti toteutetaan ja ennen kaikkea: mikä muuttuu aiempaan verrattuna. Hallitusohjemassa todetaan, että nuorten syrjäytyminen ja pahoinvoinnin kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Into on tästä samaa mieltä. VANUPOssa nuorten syrjäytymistä ei kuitenkaan analysoida ilmiönä, tarkastella tarkemmin siihen liittyviä riskejä ja kehityskulkuja eikä peilata tähän eri keinoja, joilla syrjäytymistä ehkäistään ja haasteeseen vastataan.

Ohjelmassa nuorisopolitiikan ydinkohderyhmäksi rajataan 12–25-vuotiaat nuoret. Tämä ei vastaa nuorisolakia, jossa nuoriksi katsotaan alle 29-vuotiaat, ja ohjelman kohderyhmää tuleekin laajentaa.
Katsomme, ettei nuorisopolitiikkaa ja nuorisotyötä sen puitteissa johdeta nyt riittävän vahvasti nuorisotyön omasta laki- ja arvoperustasta nuorisotyölliselle työotteelle ominaisesta positiosta käsin.
On erikoista, miten syrjäytymisen ehkäisyn tavoite on häivytetty ohjelmatekstistä, vaikka se on koko ohjelman tarkoituksena hallitusohjelmakirjauksenkin kautta.
Ohjelman valmisteluvaiheen nuorten kuulemisissa olisi tullut panostaa vahvemmin koulutuksen ja työn ulkopuolella sekä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tavoittamiseen ja kuulemisiin. Nuorten kuuleminen olisi tullut kohdentaa alle 29-vuotiaisiin eikä rajata 13–25-vuotiaisiin. Mukana oli kyllä mm. nuorten työpajatoiminnassa olevia nuoria, mutta heikossa asemassa olevia nuoria olisi tullut tavoittaa laajemmin.
Nuorten kuulemisen tulosten tulisi näkyä vahvemmin ohjelmassa. Siinä olisi myös pitänyt tarkastella tuloksia nuorten eri vastaajaryhmien mukaan, sillä tulokset erosivat toisistaan nuorten taustojen mukaan. Ratkaistavista haasteista etenkään nuorten syrjäytyminen sekä työllisyys ja työelämä eivät nouse ohjelmassa riittävästi esille. Nuorten vastaajaryhmien mukaan tarkasteltaessa nähdään, että ammattioppilaitoksissa opiskelevat vastaajat nostivat nuorten syrjäytymisen keskeiseksi ratkaistavaksi haasteeksi, ja työpajatoiminnassa olevat, töissä olevat ja työttömät nuoret puolestaan nuorten työllisyyden ja työelämän. Nämä tulee huomioida.
Myös nuorisoalan valtakunnallisten toimijoiden valtakunnallisissa kuulemisissa osallistujat nostivat nuorten syrjäytymiseen ehkäisemisen keskeiseksi nuorisopoliittiseksi tavoitteeksi. Ohjelmassa tulisi läpileikkaavasti kuvata, miten ja millä toimenpiteillä tätä toteutetaan nuorten eri kohderyhmien osalta.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta tavoite 3: ”Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee” on erityisen tärkeä.
On tärkeää, että tavoitteessa 3: ”Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee” todetaan, että ”Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toteuttamista ja kehittämistä monialaisena ja ennaltaehkäisevänä palveluna jatketaan.” Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat keskeisiä palveluita, joilla ehkäistään nuorten syrjäytymistä, vahvistetaan hyvinvointia ja osallisuutta sekä tuetaan koulutukseen ja työmarkkinoille. Heikossa asemassa olevien nuorten tilanteet ovat entisestään vaikeutuneet ja tuentarpeet kasvaneet. Tarve etsivälle nuorisotyölle ja nuorten työpajatoiminnalle on korostunut.
Kiinnitämme huomiota myös nuorisoalaan kohdistuneisiin ja jatkossa kohdistuviin rahoitusleikkauksiin. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää leikkaussuunnitelmien perumista ja vahvempaa panostamista nuorisoalaan ja nuorten palveluihin.
Ohjelman mukaan: ”Hallitus panostaa nuorten hyvinvointiin, erityisesti ennalta ehkäiseviin toimiin, yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Nuorten hyvinvoinnin tukeminen muodostaa viitekehyksen tämän ohjelmakauden osaamiskeskustoiminnalle.” Into katsoo, että tässä pitäisi mainita myös syrjäytymisen ehkäiseminen, kun se on koko ohjelman tarkoituksena ja kirjattu vahvasti hallitusohjelmaan. Miten erityisesti osaamiskeskustoiminnalla vastataan tähän?
Lisätään ”Nuorten hyvinvoinnin edistäminen nuorisotyön keinoin” -kohtaan: ”Sosiaalisesti vahvistavia ja vaikuttavuutta osoittavia jo olemassa olevia nuorisotyön menetelmiä ja välineitä hyödynnetään ja jatkokehitetään koko nuorisotyön kentän hyväksi.”