Tutkimukset ja opinnäytteet Inton kanssa

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa tai esimerkiksi teet tutkimusta tai opinnäytettä (AMK/YAMK/pro gradu/väitöskirja) etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille ja opinnäytetöille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa, tukea ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen myös kontakteja kentän toimijoihin. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton toiminnanjohtajaan Timo Kontioon (timo.kontio(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?