Yhteiskunnan turvaverkko on onnistunut vasta, kun tukea tarvitseva voi luottavaisesti tukeutua siihen
Luottamus palveluihin ja yhteiskuntaan syntyy ennen kaikkea luottamuksesta toisiin ihmisiin. Rinnalla kulkeva palvelu synnyttää nuorelle tunteen kohdatuksi ja välitetyksi tulemisesta. Tässä näkökulmassa Inton Emmi Paananen purkaa nuorten palveluihin istuvaa rinnallakulkijuuden käsitettä. Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä sekä hyvinvoinnin edistämistä tehdään yhteiskunnassa monilla eri toimialoilla. Jokaisen tavoite on lopulta samansuuntainen: yhteiskuntaan kiinnittyvä ja omaa sekä yhteistä hyvää tavoitteleva ihminen. Keinot ja välineet vaihtelevat. Olipa toimialan ja palvelun tavoitteena yksilön hyvinvointi, yhteisön menestys tai yhteiskunnan taloudelliset edellytykset, oikotietä meillä ei ole. Syrjäytymisen ehkäisy eli yhteiseen mukaan ottaminen vaatii ihmisten välistä sosiaalista luottamusta ja osallistuvia yksilöitä.
Miksi palveluiden ja ammattilaisten tulee toimia rinnalla kulkien?
Rinnalla kulkemisen taustalla on perustavanlaatuinen ajatus siitä, että palvelun rakenne, hallinto tai byrokratia eivät yksin voi ihmistä kohdata. Ne eivät hyvin suunniteltuinakaan onnistu täyttämään inhimillisiä tarpeita – toki parhaimmillaan mahdollistavat henkilöstölle edellytykset toimia vaikuttavasti. Nuorta kohtaavien ammattilaisten tehtävänä on tarjota kokemus arvostuksesta, yhteenkuuluvuudesta ja mukaan ottamisesta. Vastakohtana näille kokemuksille on tunne ulossulkemisesta, näkymättömyydestä ja merkityksettömyydestä. Nämä kokemukset heräävät, mikäli nuori jätetään rakenteiden, byrokratian ja prosessikaavioiden armoille ilman, että kysytään hänen kuulumisiaan, kokemuksiaan ja mahdollisia tuentarpeita.
Palveluita edustavalla ammattilaisella on oltava edellytys toimia inhimillisesti.
Nuoret tuovat itse voimakkaasti esiin tarpeen tulla kohdatuksi erilaisissa palveluissa. Kun kirjoitan rinnalla kulkemisesta, puhun nimenomaan tasavertaisesta kohtaamisesta ja pyrkimyksestä dialogiin nuoren kanssa. Palveluissa asioivat nuoret tuleekin kohdata ensisijaisesti heidän inhimillisten tarpeidensa kautta. Eli tarpeena kuulua yhteisöön ja tulla nähdyksi ja kuulluksi, osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon sekä toimia ja toteuttaa itseä. Tässä onnistuu toinen ihminen, joka toimii oman ihmisyytensä esille tuoden – ei prosessikaavaa tai hallintorakennetta tiukasti seuraten. Ja kun nämä perustarpeet toteutuvat nuorten palveluissa, ollaan jo hyvin pitkällä.
Luottamus palveluihin ja yhteiskuntaan syntyy siis luottamuksesta toisiin ihmisiin. Jokainen ammattilainen edustaa sitä yhteiskuntaa, johon nuoren toivomme kiinnittyvän. Ammattilaiset omalla toiminnallaan muodostavat nuorelle käsitystä yhteenkuuluvuudesta ja mukaan ottamisesta. Palveluasiointi, päätös ja tapaaminen kerrallaan. Rohkea väitteeni on, että vaikka palvelusta ei aina löytyisi nuorelle ratkaisua tai konkreettista apua, voidaan synnyttää luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta, jotka kantavat yli vaikeankin hetken.
Mitä on käytännön rinnalla kulkeminen?
Rinnalla kulkeminen on nuorelle syntyvä tunne kohdatuksi ja välitetyksi tulemisesta – nuorta ei jätetä yksin vaikeissakaan kysymyksissä. Nuoria kohtaava ammattilainen voi monilla pienillä arkisilla teoilla osoittaa välittämistä ja rinnalla oloa nuorelle. Samalla se on organisaation toimintakulttuurin läpäisevä periaate, jota myös johdetaan. Ennen kaikkea se vaatii tahtoa toimia nuorten kanssa yhteistyössä. Vahvistaakseen toimintaperiaatetta organisaation ja ammattilaisen on tärkeää identifioitua rinnalla kulkijaksi. Toimintaperiaatteeseen kuuluu jo edellä mainittu inhimillinen kohtaaminen ammatillisen roolin, statuksen ja valta-aseman yli. Se poistaa myös kohdatulta ihmiseltä tarpeettomat statukset kuten potilas, asiakas tai päihteidenkäyttäjä. Ajatus on nykyisessä palvelujärjestelmässä melko radikaali.
Yksinkertaisesti jokainen ammattilainen varmistaa, että on onnistunut ilmaisemaan, toimimaan ja käsittelemään asioita siten, että nuorella on mahdollisuus ymmärtää itseään koskevat asiat. Lisäksi ammattilaisella on kyky synnyttää nuorelle tunne siitä, että hänellä on lupa kysyä, ilmaista tarpeita ja pyytää apua. Juuri niissä asioissa, jotka ovat nuorelle itselleen tärkeitä, eikä ainoastaan ammattilaisen toimenkuvaan kuuluvissa aiheissa. Siihen kuuluu oleellisesti myös luottamuksen arvoisena toimiminen: puhutaan suoraan, kohdataan tasavertaisena, uskotaan ja luotetaan nuoreen, luvataan se mitä pystytään pitämään ja ennen kaikkea, ollaan nuoren puolella.
Tässä vaiheessa on rehellistä tuoda esiin, että rinnalla kulkemiseen liittyy aika ja rauha. Hosumalla ei vahvisteta tunnetta siitä, että ammattilaisella on tahtoa ja pyrkimys auttaa juuri sinua.
Pohdi nyt, kuinka alla olevat toimintavinkit mahdollistuvat omassa työssäsi, toimenkuvassasi tai organisaatiossa. Mikäli toimintatapojen tiellä on esteitä, voitte kysyä miksi esteet ovat olemassa, kuinka niitä voi purkaa tai uudistaa, jotta toimisimme mahdollisimman paljon rinnalla kulkevaan suuntaan?
Toimintavinkkejä:
- Avun pyytäminen ja yhteydenottaminen on helppoa, nuorelle sopivalla tavalla(!)
- Nuoren asioihin tartutaan konkreettisesti ja haasteita kohdataan yhdessä, ei kuitenkaan tehdä nuoren puolesta.
- Nuori voi käydä kanssasi luottamuksellisiakin keskusteluja, yhdessä pohditaan erilaisia näkökulmia.
- Tunnistat nuoren voimavaroja ja työskentely on voimavaralähtöistä.
- Tuot esiin toivon näkökulmaa sekä monenlaisia erilaisia vaihtoehtoja, tutkitte yhdessä tulevaisuutta.
- Autat nuorta sanoittamaan ja asettamaan realistisia tavoitteita, tuet niiden saavuttamisessa.
- Teette edistysaskeleita näkyväksi ja juhlitte onnistumisia.
- Harjoittelette arkisia asioita yhdessä esim. lomakkeen täyttämistä, ajanvaraamista tai viikkobudjetin laskemista.
- Kiinnostut nuoren tukiverkostoista ja tuet niiden pariin.
- Aina ensin katsot mitä me voimme tehdä asialle? Ja vasta sitten ohjaat eteenpäin.
- Ohjatessasi toisen palvelun tai ammattilaisen pariin, varmistat tuen saannin ja sen hyödyllisyyden.
- Tuet palveluasioinnissa ja viranomaispäätösten tulkitsemisessa – autat kokonaiskuvan hahmottamisessa, vaikka se ei liittyisikään edustamaasi palveluun.
Rinnalla kulkiessa asetutaan nuoren kanssa yhteistyöhön, jossa jokaisella on jotain tietoa ja osaamista, mutta kukaan ei ole kaikkitietävä. On hyvä huomata, että nuorelle voi syntyä tunne välitetyksi tulemisesta, vaikka hänet kohdattaisiin vain satunnaisesti. Toimintaperiaate on siis organisaation ja jokaisen ammattilaisen sormenjäljessä.
Onnistummeko rinnalla kulkemisessa?
Monia palveluita ja interventioita pystytään arvioimaan määrällisillä tuloksilla tai suorilla taloudellisilla hyödyillä. Syrjäytymisen ehkäisyssä puhumme kuitenkin monimutkaisista ilmiöistä, joiden arvioiminen ei ole pelkillä numeroilla ratkottavissa. Meidän on oltava kiinnostuneita nuorelle tarpeellisista elämäntaidoista sekä ihmisyyteen kuuluvien perustarpeiden toteutumisesta eli sosiaalisesta luottamuksesta sekä kuulumisen- ja turvallisuuden tunteesta yhteiskunnassa. Meidän on ymmärrettävä nuoren kokemuksia ja miten ne vaikuttavat hänen elämässään. Toiminnan arvioinnissa on yksi keino ylitse muiden.
Meidän on kysyttävä nuorelta, onnistuimmeko toimimaan nuoren hyödyksi, olemmeko nuoren luottamuksen arvoisia. Mikäli tarkoituksenamme on tukea nuorta toimimaan itsenäisesti, luottamaan itseensä sekä muihin, sitoutumaan omien asioiden hoitoon ja hyötymään tarjotuista palveluista, on meidän varmistuttava nuoren kokemuksesta.
Lopuksi tarjoan konkreettisen vinkin toiminnan arviointiin. Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari tuottaa tietoa nuorten kokemuksista, erityisesti yllä kuvaamistani asioista. Sovari-kyselystä tutuilla väittämillä nuorella on mahdollisuus arvioida omaa kokemusta siitä, onnistuuko palvelu synnyttämään välittämisen tunnetta ja rinnallakulkijuutta. Vahvistuivatko elämäntaidoista tärkeimmät eli luottamus oman elämän kulkuun sekä tunne siitä, että on olemassa apua, kun sitä tarvitaan?
Väittämiä, joilla nuori pystyy arvioimaan toimintaanne:
- Minuun otetaan tarpeeksi usein yhteyttä ja saan itse yhteyden helposti.
- Ammattilaisella on minulle tarpeeksi aikaa.
- Minusta ollaan aidosti kiinnostuneita ja toiveeni otetaan huomioon.
- Minua kannustetaan tekemään ja toimimaan itse.
- Minulle tuodaan esiin vaihtoehtoja siitä, miten voin edetä elämässäni ja minua tuetaan päätöksenteossa omaa elämää koskien.
- Luotan, että selviän ongelmatilanteista.
- Osaan luottaa toisiin ihmisiin ja pyydän rohkeasti apua.
Tavoitteena jokaisessa nuorten palvelussa on oltava tällaiset nuorten kokemukset:
”On tullut tunne, että jotakuta kiinnostaa ja joku välittää. Turvallisuuden tunne siitä, että minun ei tarvitse pystyä kaikkeen yksin ja että, jos tilanteeni ja mielenterveyteni menee vielä huonompaan suuntaan, on olemassa apua. Tärkein asia, jonka sain, on tämä turvallisuuden tunne.”
– Nuoren palaute, Sovari 2021
Lukuvinkit ja näkökulmia rinnalla kulkemiseen:
Inton eduskuntavaaliteemat. 2023. https://www.intory.fi/ajankohtaista/eduskuntavaalit/
Kinnunen, R. 2022. ”Luottamusta, että asiat järjestyvät aina.” Etsivän nuorisotyön valtakunnalliset Sovari 2021 tulokset. https://www.intory.fi/materiaalipankki/luottamusta-etta-asiat-jarjestyvat-aina-etsivan-nuorisotyon-valtakunnalliset-sovari-2021-tulokset/
Kinnunen, R. 2022. ”Uskon siihen, että pystyn ja pärjään”. Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari 2021 -tulokset. https://www.intory.fi/materiaalipankki/uskon-siihen-etta-pystyn-ja-parjaan-tyopajatoiminnan-valtakunnalliset-sovari-2021-tulokset/
Kontio, T. 2023. Etsivä nuorisotyö seisoo nuoren rinnalla. https://www.intory.fi/ajankohtaista/uutiset/etsiva-nuorisotyontekija-seisoo-nuoren-rinnalla/
Koskinen, H. 2023. Mikä on etsivän rooli silloin, kun nuorta motivoidaan avun piiriin? https://www.intory.fi/ajankohtaista/uutiset/mika-on-etsivan-rooli-silloin-kun-nuorta-motivoidaan-avun-piiriin/
Niittymäki, M. & Sepponen, H-R. 2023. Onko sinulla aikaa kysyä nuorelta, mitä hänelle kuuluu? https://www.intory.fi/ajankohtaista/uutiset/onko-sinulla-aikaa-kysya-nuorelta-mita-hanelle-kuuluu/
Paananen, E., Piiroinen, M. & Uustalo, K. (toim.) 2022. Etsivän nuorisotyön käsikirja. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus. https://www.intory.fi/materiaalipankki/etsivan-nuorisotyon-kasikirja/
Paananen, E. & Piiroinen, M. 2021. Vastalääke sosiaalisen luottamuksen puutostiloihin piilee sosiaalisen vahvistamisen työotteessa. Kommentti: Vastalääke sosiaalisen luottamuksen puutostiloihin piilee sosiaalisen vahvistamisen työotteessa – Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry (intory.fi)
Piiroinen, M. 2023. Kohti aikaa, jolloin kukaan ei enää tarvitse etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa? https://www.intory.fi/ajankohtaista/uutiset/kohti-aikaa-jolloin-kukaan-ei-enaa-tarvitse-etsivaa-nuorisotyota-ja-tyopajatoimintaa/
Vilen, L. 2023. Mihin etsivää nuorisotyötä tarvitaan? https://www.intory.fi/ajankohtaista/uutiset/mihin-etsivaa-nuorisotyota-tarvitaan/
Kirjoittaja:
Emmi Paananen
Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus,
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.