Yhdessä vituttaa vähemmän
Yksinäisyys ilmiönä on etsivässä nuorisotyössä valitettavasti hyvinkin tuttu. Toimin itse etsivänä nuorisotyöntekijänä Helsingin NMKY:ssä ja omissa arkihavainnoissa sekä keskusteluissa kollegoiden kanssa yksinäisyys näyttelee isoa roolia nuorten tilanteissa. Jos ei ole ketään kaveria, jolta pyytää apua tai ketään kenen kanssa jakaa vastoinkäymisiä, on vaikea ponnistaa eteenpäin.
Valtakunnallisessa käytössä olevan sosiaalisen vahvistumisen mittarin (Sovari) mukaan kuitenkin vain 15 % nuorista kokee saaneensa tukea kaverisuhteisiin etsivästä nuorisotyöstä. Tämä antaa viitteitä siitä, että vaikka ilmiö on vahvasti tunnettu, tehdäänkö etsivässä nuorisotyössä haasteen taklaamiseksi riittävästi töitä?
Yksinäisyys ja syrjäytyminen
Nuorten omien näkemysten mukaan syrjäytyminen on ennen kaikkea syrjäytymistä sosiaalisista suhteista. Anu Gretschelin ja Sami Myllyniemen mukaan 57 % NEET-nuorista kokee syrjäytymisen syyksi ystävien puutteen. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään ystävää, on huomattavasti suurempi NEET-nuorilla.
Yksinäisyys ja syrjään jääminen sosiaalisista suhteista näyttää olevan nuorten aikuisten mielestä keskeinen syrjäytymisen syy. Hallinnollisesta näkökulmasta koulusta, työstä ja palveluista syrjään jääminen näyttelee kuitenkin suurempaa roolia. Tämä ristiriita tulisi nostaa esiin ja miettiä, reagoiko yhteiskunta syrjäytymisen haasteisiin oikeilla keinoilla.
Poistuisiko osa mielenterveysongelmista panostamalla yksinäisyyden vähentämiseen?
Pahimmillaan yksinäisyys on yhteydessä masennukseen ja jopa itsemurhayrityksiin. Sosiaalisesti eristäytyneillä on todettu enemmän masennusoireita ja heillä on enemmän kroonisia sairauksia. Vaikka tiedetään, että yksinäisyyden yhteys mielenterveyteen on vahvaa, näkeekö yhteiskunta riittävästi tarvetta panostaa yksinäisyyteen, vai panostetaanko enemmän mielenterveyden hoitoon? Olisiko inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavampaa panostaa enemmän yksinäisyyden vähentämiseen?
Etsivä nuorisotyö ei korvaa mielenterveyspalveluita. Meillä on kuitenkin hyviä kokemuksia kohdennetuista liikunta ja kulttuuri pienryhmistä, joissa yhdessä olemalla ja tekemällä nuorten vointi on silmin nähden kohentunut.
Yksinäisyys ei poistu pelkästään yksilötyöllä
Tutkimusten mukaan tehokkaita yksinäisyyden vähentämisen keinoja ovat:
- Sosiaalisten taitojen kehittäminen
- Sosiaalisen tuen tarjoaminen
- Sosiaalisten mahdollisuuksien lisääminen
- Kielteisten ajattelumallien käsittely
Etsivän nuorisotyöntekijä voi olla avainasemassa haavoittuvassa olevien yksinäisten nuorten tukena. Työntekijä luo asiakkaalle kokemuksia siitä, että hän ei ole yksin asioidensa kanssa. Myös tiivis työskentelysuhde voi vähentää yksinolon kokemusta. Vaikka etsivän nuorisotyön asiakassuhteet voivat olla pitkiä, ne ovat kuitenkin määräaikaisia. Siksi olisikin tärkeää rakentaa nuorelle kokemuksia, että hän pärjää vertaisryhmässä, ja tarjota mahdollisuuksia kohdata muita nuoria tuetusti. Työn painopistettä tulisi mielestäni siirtää enemmän kohdennettuun ryhmätoimintaan ja yhteisöllisten kokemusten tarjoamiseen, yksilötyötä kuitenkaan unohtamatta.
Antti Maunu on todennut, että suurin osa yhteiskunnallisista ongelmista on ratkaistavissa parantamalla ihmisten valmiuksia olla yhdessä. Sen tukemiseen tulisikin panostaa niin etsivässä nuorisotyössä, kuin muissakin palveluissa.
Teksti: Niklas Hjort, Vastaava etsivä nuorisotyöntekijä Helsingin NMKY, Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija, joka tekee opinnäytetyötä yksinäisyydestä etsivän nuorisotyön näkökulmasta.
Lähteet, joihin tekstissä viitataan:
Christopher M.Masi, Hsi-Yuan Chen, Louise C. Hawkley ja John T.Cacioppo 2013. A Meta- Analysis of Interventions to Reduce Loneliness. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3865701/
Cacioppo, John T. & Cacioppo, Stephanie 2014. Social Relationships and Health: The Toxic Effects of Perceived Social Isolation. NIH Public AccessAuthor Manuscript
Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2020. Mistä hyvää elämää voidaan ammentaa myös työn ja koulutuksen ulkopuolella ja ulkopuolelle. Muutostarpeet nuorten näkökulmasta 2020-luvulla. Nuorisobarometrin erillisnäyte- hanke. Luentodiat. Nuori2020 päivillä. Tampere 16.1.2020
Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Nuorisotutkimusseura. Työtä, koulutus – tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista–Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/hankkeet/nuorisobarometrin-erillisnayte/eriarvoistumistyoryhma_gretschelmyllyniemi_neet_aineistokooste_05122017_nettiin.pdf. luettu 13.1.2020
Hakulinen ,Christian & Pulkki-råback, Laura & Virtanen, Marianna & Jokela, Markus & Kivimäki, Mika & Elovainio, Marko 2018. Social isolation and loneliness as risk factors for myocardial infarction, stroke and mortality: UK Biobank cohort study of 479 054 men and women. https://heart.bmj.com/content/heartjnl/104/18/1536.full.pdf, luettu 11.1.2020
Maunu, Antti 2014. Artikkeli Biletys ja Suomi – pinnallisesta syvälliseen. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5
Kauhanen, Jussi 2016. Yksinäisen terveys. Teoksessa Yksinäisten Suomi. Toim. Saari Juho. Gaudeamus. 96-113
Kinnunen, Riitta 2018. Etsivän nuorisotyön valtakunnalliset Sovari 2018 tulokset. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Rönkä, Anna Reetta 2018. Yksinäisyyden kokemukset lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen. Nuorisotutkimus 1*2018/36.vuosikerta. Pysyvät ryhmät ja rutiinit tukevat nuorten elämää. Nuorisotutkimusseura ry. Unigrafia, Helsinki 2018.