VTV selvitti nuorten työpajatoiminnan vaikuttavuutta ja etsivän nuorisotyön resursseja ja tehokkuutta: Joka toinen nuorista työpajajakson jälkeen opiskelemassa tai työssä. Etsivän nuorisotyön palvelut ovat tavoitetuille nuorille hyödyllisiä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt nuorten työpajatoiminnan tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta vuosina 2013–2016 sekä etsivän nuorisotyön resurssien kohdentumista ja kustannustehokkuutta vuosina 2014–2017. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat räätälöityjä toimenpiteitä, joilla pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Työpajatoiminnan osalta tarkastuksen aineisto koostuu yhteensä 4 024 työpajatoimintaan osallistuneen nuoren tiedoista, mikä merkitsee vuositasolla noin 1 300 nuorta. Valtakunnallisesti etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan osallistuu vuosittain yhteensä yli 34 000 alle 29-vuotiasta nuorta: työpajatoimintaan noin 14 600 nuorta ja etsivään nuorisotyöhön 19 700 nuorta.
Tarkastuksessa tehtiin seuraavia havaintoja:
- Nuorten työpajatoiminta tavoittaa hyvin kohdejoukkonsa: Noin 60 % valmennuksen aloittaneista on ainoastaan perusasteen tutkinto.
- Työpajavalmennuksella on myönteistä vaikutusta etenkin nuorten opiskeluun: Tarkasteluvuodesta riippuen opiskelemassa oli valmennusvuoden lopussa 35 ̶ 40 % valmentautujista.
- Pidemmällä seurantajaksolla, kaksi vuotta valmennusjakson päättymisestä, opiskelijoiden osuus oli pienentynyt ja työllisten osuus kasvanut.
- Tulosten mukaan noin joka toinen työpajavalmennuksessa olleista on valmennusjaksoa seuraavina vuosina joko opiskelemassa tai työllisenä.
- Vaikka valmennusjakso ei olisi johtanut koulutukseen tai työhön avoimilla työmarkkinoilla, on se kuitenkin parantanut nuorten toimintakykyä ja elämänhallintaa, kuten TPY:n Sovari-mittarin tulokset osoittavat.
- Etsivää nuorisotyötä järjestävien organisaatioiden väliset tehokkuuserot ovat pieniä.
- Etsivän nuorisotyön organisaatioiden tehokkuudessa ei juurikaan ollut eroja sen suhteen, sijaitsiko organisaatio kaupunkimaisessa, taajaan asutussa tai maaseutumaisessa kunnassa.
- Resurssit ovat jonkin verran pienemmät niissä etsivän nuorisotyön organisaatioissa, jotka sijaitsevat kaupunkimaisissa kunnissa.
- Tarkastuksessa suositetaan nuorten työpajatoiminnan kehittämistä siten, että työpajavalmennus tukisi selvemmin alle 20-vuotiaiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten opiskelua ja toisen asteen tutkintojen suorittamista.
- Tarkastusvirasto suosittaa etsivän nuorisotyön valtionavustusten jakoa palvelun alueellisen tarpeen mukaan.
TPY:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön huomiot tarkastusraporttiin
Tarkastuksen tulokset eivät moneltakaan osin ole yhtenevät muiden työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä tehtyjen selvitysten kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) selvittää vuosittain työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tilaa valtakunnallisilla kyselyillä.
OKM tuo tarkastuskertomusta koskevassa lausunnossaan esille, että työpajatoiminnan tarkastuksessa käytetyn kohde- ja verrokkiryhmän koulutustaustat ja ikä eroavat niin merkittävästi, ettei vertailuasetelma ole luotettava eikä kaltaistaminen ole onnistunut. Tämä on merkittävän kriittinen huomio. TPY katsoo, että työpajatoiminnan vaikuttavuuden tarkastelua tulee jatkaa lisätutkimuksilla ja laajemmilla aineistoilla.
Tarkastusvirasto nostaa esiin työpajatoiminnan ohuen vaikutuksen nuorten työllistymiseen. Tuoreimpien tilastojen (OKM/AVI) mukaan kuitenkin 16 % nuorista työllistyy työpajajakson jälkeen. Työllistymistuloksiin vaikuttavia tekijöitä on useita, joihin myös opetus- ja kulttuuriministeriö lausunnossaan viittaa. OKM huomauttaa, että tarkastelun kohdejoukossa oli paljon nuoria, jotka olivat suorittaneet vain peruskoulun, useat yksilöllistetyn oppimäärän, jolloin työllistyminen on vaikeaa. On myös huomattava, että etenkin ilman toisen asteen tutkintoa nuoren tavoite on yleensä koulutukseen sijoittuminen, ei niinkään työllistyminen. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten työhön pääsyn esteenä oli usein se, ettei koulutusta vastaavaa työtä löytynyt omalta paikkakunnalta tai elämänhallinnan ongelmia ei saatu kaikkinensa ratkaistua. TPY huomauttaa, että elämänhallinnallisten ongelmien ratkaisemisessa myös muun palvelujärjestelmän toimivuudella, esimerkiksi kuntoutuspalveluiden saatavuudella, on merkittävä rooli.
TPY katsoo, ettei tarkastus huomioi riittävällä tasolla nuorten työpajatoiminnan keskeistä tavoitetta elämänhallinnan ja arjen sujuvuuden vahvistamisesta. Työpajatoimintaa ei tule käsitellä kapeasti vain työvoimapoliittisena toimenpiteenä. Tarkastuksessa olisi myös tullut avata eri toimenpiteiden tarkoitukset ja tavoitteet sekä toteuttaa tarkastelu eri toimenpiteittäin.
TPY painottaa, että koulutukseen ja työhön ohjaamisen ohella työpajatoiminnan muut vaikutukset ovat moninaisia: valtakunnallisten Sovari-tulosten (2017) mukaan työpajojen valmentautujista 91 prosenttia on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana ja selvää vahvistumista on kokenut 58 prosenttia valmentautujista. Elämänhallinnan ja arjen sujuvuuden vahvistaminen onkin keskeinen tavoite merkittävällä osalla työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Onnistunut koulutukseen ja työhön sijoittuminen edellyttää kunnossa olevaa arjenhallintaa.
Sekä TPY että OKM katsovat, että etsivän nuorisotyön tehokkuuden tarkastelu tulisi kytkeä laajemmin nuorten lähtötilanteisiin ja tarpeisiin sekä alueellisen palveluverkoston tarjoamiin palveluihin. TPY myös huomauttaa, että erityisesti haja-asutusalueilla etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat usein ainoita nuorille saavutettavissa olevia lähipalveluita. Ja kuten tarkastuksessa todetaan, tehokkuuden arviointi ei vielä kerro mitään palvelun laadusta. TPY painottaa, että etsivän nuorisotyön vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia on olennaista monipuolistaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää kannatettavina Valtiontalouden tarkastusviraston suosituksia jatkaa nuorten työpajatoiminnan kehittämistä siten, että työpajavalmennus tukisi selvemmin alle 20-vuotiaiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten opiskelua ja toisen asteen tutkintojen suorittamista sekä suunnata etsivän nuorisotyön valtionavustusten jakoa palvelun alueellisen tarpeen mukaan, jolloin rahoitus ohjaisi ja tehostaisi toimintaa.
Myös TPY pitää suosituksia sinänsä kannatettavina. Ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret ovat työpajatoiminnan keskeistä kohderyhmää, ja heidän koulutukseen ohjaamiseensa panostaminen on tarkoituksenmukaista. OKM:n tavoin TPY pitää tärkeänä työpajatoiminnan opinnollistamisen vahvistamista. Työpajojen opinnollistamiseen liittyvää osaamista tuleekin tukea pitkäjänteisillä valtakunnallisilla kehittämisresursseilla.
Tarkastuskertomuksessa viitataan myös työpajatoiminnan rooliin oppivelvollisuuden laajentamisessa. Jatkossa työpajat voivat toimia entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjien kumppaneina myös oppivelvollisuuden laajentamisen osalta. Työpajat tarjoavat oppimisympäristöjä niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja ammatillisen osaamisen kerryttämistä valmennuksen tukemana. Monilla työpajoilla voi myös suorittaa tutkinnon osia ja ne toimivat osaamisen osoittamisen näyttöympäristöinä. Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tulee vahvistaa.
Etsivän nuorisotyön valtionavustuksissa olennaista olisi huomioida sekä nuorten palvelutarpeet että alueellinen palvelujärjestelmä. Tulisi siis tarkastella niin nuorten määriä ja heidän tarvitsemiaan palveluita kuin peruspalveluiden tasoa ja riittävyyttä sekä palveluiden maantieteellistä saavutettavuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto kertomusluonnoksesta.