Vinkit jakoon: Muiden hyviä käytänteitä kannattaa hyödyntää työpajoilla

Työpajakenttä on kriisissä, kuten viime viikolla kirjoitimme. Kuinka rakennamme pajojen tulevaisuutta ja turvaamme toimintaa jatkossa? Missä ovat työmuotomme vahvuudet? Tässä artikkelissa nostamme esiin erilaisia ratkaisuja, joita työpajat voivat hyödyntää oman toimintansa tukena. Nyt jos koskaan on aika vetää yhtä köyttä!

Työpajakenttä on ketterä ja kekseliäs. Se on näkynyt toistuvasti myös viime vuosien toimintaympäristön muutoksissa. Työpajat ovat jaksaneet kehittyä ja katsoa tulevaan haasteista huolimatta. Eri puolilla Suomea on syntynyt toimintamalleja, joita myös muut voivat soveltaa. Muutosten keskellä erityisen tärkeää onkin jakaa osaamista ja hyviä käytänteitä.  
 
Tällä hetkellä kentällä korostuu tarve tiiviille, monialaiselle yhteistyölle muiden toimijoiden kanssa. Keskusteluihin on otettava mukaan hyvinvointi- ja työllisyysalueet, koulutuksen järjestäjät ja muut olennaiset toimijat.  

Sano “työpajasopimus” 

Työpajoilla on kehitetty nuorten ja työpajojen kahdenvälisiä sopimuksia mahdollistamaan nuorten osallistuminen työpajatoimintaan. Tällaisia sopimuksia on jo pidempään toteutettu esimerkiksi Oulun nuorten työpajoilla, ja ne ovat levinneet laajalle työpajakentällä. Into suosittelee kyseisistä sopimuksista käytettävän valtakunnallisesti yhteneväistä nimeä työpajasopimus. Tämä lisää sopimuksen uskottavuutta muun muassa työvoimaviranomaisten silmissä. 

Nämä sopimukset mahdollistavat nuoren nopean aloittamisen pajajaksolla. Haasteena on ollut, ettei työvoimaviranomainen aina ole tunnistanut työpajojen omia sopimuksia eikä siksi ohjaa pajoille. Kyseisellä sopimuksella työpajalla oleminen on tulkittu toisinaan vapaaehtoistyöksi, ja nuorille on tehty asiasta selvityspyyntöjä.  

Lainsäädännön kannalta työpajasopimuksen käyttäminen pajajaksolla ei ole ongelma. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että pajajakso työpajasopimuksella kirjataan asiakkaan työllistymissuunnitelmaan. Tällöin työmarkkinatukea saavalle nuorelle ei tehdä selvityspyyntöä eikä hänen etuutensa katkea. Yhteneväisellä valtakunnallisella nimellä ja sopimuskäytännöllä pajat voivat omalta osaltaan lisätä kahdenvälisten sopimusten arvoa viranomaisten silmissä. Sopimuksia tehtäessä työllisyysalueille kannattaa myös aktiivisesti toistaa viestiä, jonka mukaan lainsäädännöllistä estettä toimintamallille ei ole. 

Neuvottele uravalmennuksesta 

Uravalmennus on noussut keskeiseksi uusia mahdollisuuksia tarjoavaksi palveluksi työpajakentällä. Esimerkiksi Seinäjoen Nuorten Tolkku-pajassa työpajatoiminnan ajankohtaisiin haasteisiin pyritään vastaamaan nuorten uravalmennuksella. TE-uudistuksen myötä valmennuksen enimmäiskesto (40 päivää) on poistunut, mikä antaa mahdollisuuden tarkastella nuoren tarpeita ja pajajakson sisältöjä yksilöllisesti. Uravalmennus antaa toiminnalle myös työvoimaviranomaisen näkökulmasta selkeät roolit, tavoitteet ja sisällöt.  

”Kuntakokeilun kanssa suunniteltu yhdessä uudenlaista valmennuspalvelua tammikuussa 2025 eteenpäin: nuorten uravalmennus. Yhteistyön tiivistyminen ollut hyvää.” –työpajatoimija  

Yritysyhteistyö voi olla nouseva tähti 

Monet työpajat ovat lähteneet vahvistamaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Esimerkiksi Mynämäellä ja Raisiossa, jossa nuoria on tarkoitus poluttaa avoimille työmarkkinoille työpajan valmennuksen avulla. Sopimuksellisesti mallina on työllisyyttä edistävä palvelusopimus, jota viety eteenpäin työllisyysalueen kanssa. 

Työllisyyspolun tukeminen on työpajojen ydinosaamista. Tätä ammattitaitoa kannattaa työllisyysalueille markkinoida yhä laajemmin. Yritysyhteistyö lisää muiden toimijoiden silmissä valmennuspalveluiden vaikuttavuutta ja tuottaa kestäviä ratkaisuja työllistymiseen.  

”Pelkkä työhön ohjaus ei ole riittävää palvelua ainakaan osalle nuorista. Työnantajille tukea työhön opastamiseen ja sen pienen palasen löytämiseen, jota nuori voisi tehdä.” –työpajatoimija 

Luokaa rohkeasti uusia rakenteita 

Alueellinen monialainen yhteistyö on avainasemassa uudistusten keskellä. Konkreettisiksi hyviksi käytänteiksi ovat nousseet esimerkiksi työllisyyspalvelujen omavalmentajien jalkautuminen työpajalle, nimetyt yhteyshenkilöt työllisyys- ja hyvinvointialueilla sekä yhteiset työkyvyntuen tiimit.  

Kannustammekin työpajatoimijoita avaamaan rohkeasti keskustelun hyvinvointi- ja työllisyysalueiden suuntaan. Nyt kannattaa olla luova ja nopea kehittämisessä, sillä myös hyvinvointialueiden resurssit ovat niukat ja uusille toimintamalleille on tarvetta. Samalla työllisyysalueet ovat vasta aloittaneet, mikä jättää tilaa uudelle. Vanhasta ei vielä ole poisopittavaa. 

Voitte hyödyntää hyvinvointi- ja työllisyysalueiden lähestymisessä Inton valmiita työmuotojen esittelymateriaaleja sekä argumentteja, jotka kokosimme tähän vaikuttamistyön artikkeliin.

”Nuorten omavalmentajat tapaavat asiakkaitaan tiloissamme, joka madaltaa nuorten ohjautumista työkokeiluun palveluumme. Lisäksi teemme yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa siten, että olemme miettineet nuorten katkeamatonta palvelupolkua monialaisessa tiimissä.” –työpajatoimija 

”Meillä on perustettu työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialeen kanssa työkyvyntuen tiimi, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Tällä käydään keissejä ja pohditaan yhteistä kehittämistä.” –työpajatoimija 

Tule kuulolle: INTO25 ja Kuntaliiton Tuumaustunti 

Nuorten uravalmennusta ja työllisyyttä edistävää palvelusopimusta työpajatoiminnan ratkaisuina esitellään tarkemmin #INTO25-tapahtumassa sekä Kuntaliiton ja Inton yhteistyössä järjestettävässä Tuumaustunnissa 18.3. (Tuumaustunti: Hyvät käytännöt jakoon nuorten työpajatoiminnasta ti 18.3.2025 klo 12-14 | Kuntaliitto.fi) 

Ajamme edelleen uutta (työpaja)palvelua 

Koska heikossa asemassa olevien nuorten palveluita on heikennetty ja rajoitettu, tarvitsemme uuden matalan kynnyksen palvelun turvaamaan nuorten palvelut kaikkialla Suomessa. Uuden toimenpiteen tulee mahdollistaa kokonaisvaltainen ja monialainen arjenhallinnan tuki sekä nuorisotyöllisen työotteen ja sosiaalisen vahvistamisen käyttö valmennuksessa. Oleellista on, että palvelu on heti alusta lähtien tunnustettu osaksi työllisyys- ja sosiaalipalveluiden toimenpidevalikkoa. Näin taataan se, että työpajoille valmentautujia ohjaavien tahojen ymmärrys palvelusta on riittävä ja nuori saa palvelusta etuuden. 

Uudessa toimenpiteessä palvelun tuottamisen tulee olla mahdollista kunnallisilla työpajoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelun järjestämisvastuun tulee olla kunnalla. Lisäksi työpajojen omat sopimukset eli työpajasopimukset on tulkittava työllistymistä tukevaksi palveluksi. 

Into toi palveluiden heikentymiseen liittyvät uhkakuvat esille sekä hyvinvointialue- että työllisyysalueuudistuksia valmisteltaessa. Keskustelua käytiin aktiivisesti virkamiestasolla ja poliittisella puolella. Uhkakuvia ei kuitenkaan tuolloin haluttu ottaa aidosti huomioon, ja uudistukset vietiin runnoen läpi. Nyt tarvitaan korjaavia toimenpiteitä.   

Palveluiden alasajo ja nuorten syrjäytyminen on estettävä  

Työpajatoiminnan mahdollisuuksien vähentyminen ja palveluiden alasajo uhkaa ennen kaikkea nuoria. Juuri niitä nuoria, jotka jo ennestään ovat haavoittuvassa asemassa. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen ja eriarvoisuuden kasvu näkyvät työpajoilla jo nyt.  

Ilman työpajatoiminnan tarjoamaa yksilöllistä tukea ja yhteisöllistä ympäristöä yhä suurempi osa nuorista jää syrjään. Tähän meillä ei yhteiskuntana ole varaa. Nuorten palvelut on turvattava ja se tapahtuu yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla turvaamalla työpajakentän toimintakyky. 

Kategoriat

• Ratkaisu