Valtakunnan ykkösopinnollistaja on Joensuun nuorisoverstas ja TUVA-malli
Millaista on työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyö vuonna 2023? Mihin suuntaan opinnollistaminen lähtee hallitusohjelmakirjausten jälkeen? Millaisia hyviä käytänteitä opinnollistamisen tiimoilta on kulununeen vuoden aikana kehitetty? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia tiistaina 14. marraskuuta järjestetyssä Synergiaseminaarissa.
Valtakunnan Ykkösopinnollistaja valittiin yleisöäänestyksellä nyt ensimmäistä kertaa. Noin 140 henkinen seminaariyleisö valitsi kunnianosoituksen saajaksi Joensuun Nuorisoverstaan TUVA-mallin. Onneksi olkoon!
Yhteistyö aukesi eri kulmista
Marja Kannisto Turun kaupungilta esitteli Synergiaseminaarissa opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen kehittämistä. Turku kehittää työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä kaksikielisen OPVA haltuun – Framåt med SSS -hankkeen avulla. Tarkoituksena on luoda yhtenäinen oppimisvalmiuksia tukeva kampus kaupungin sisälle.
Opva-opinnot on hankkeessa mahdollista toteuttaa myös pajaympäristössä, yhteistyössä koulutuksenjärjestäjän kanssa. Opinnot ovat aina tavoitteellisia, yksilöllisiä ja vapaaehtoisia. Niitä järjestetään rinnan muiden opintokokonaisuuksien kanssa.
- Koulutuksenjärjestäjien ja työpajojen kannattaa ehdottomasti selvittää yhteistyön mahdollisuuksia tämän vielä Suomessa käynnistymässä olevan opintokokonaisuuden toteuttamisessa, Kannisto kannusti.
Veli-Matti Lamppu Amkesta totesi puheenvuorossaan, että työpajat ovat koulutuksenjärjestäjille yksi varteenotettava kumppani nuorten erilaisten tuen tarpeiden täyttämiseen.
- Työpajoilla on erityistä osaamista. Siellä voidaan kohdata nuori tavoilla, joihin oppilaitosympäristö tai työnantaja eivät taivu, Lamppu totesi.
Lamppu kutsui työpajoja vuoropuheluun siitä, miten hallitusohjelman kirjausten mukaan oppivelvollisuuden suorittaminen työpajoilla mahdollistetaan käytännössä. Seminaarin osallistujat tunnistivat yhteisiksi kipukohdiksi ainakin rahoituksen ja luottamuksen rakentamisen erilaisten organisaatioiden välillä.
- Ymmärrän rahoituksen merkityksen työpajoille. Asia ei ole yksinkertainen, mutta ehdottomasti sellainen, jota täytyy pitkällä aikavälillä yhdessä ratkoa, Lamppu totesi.
Maija Schellhammer-Tuominen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO:sta kertoi seminaariin osallistujille selvityksestä, joka on kartoittanut osaamisen kehittämisen käytänteitä. Selvitys vertaili noin 700 käytännettä osatyökykyisten työllistymisen näkökulmasta.
Selvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että paikoin osaamisen kehittämisen alueelliset ja paikalliset ekosysteemit toimivat erinomaisesti. Tiedontuotantoa ja arviointitietoa osaamisen kehittämisesti pitäisi kuitenkin vahvistaa valtakunnallisesti myös lainsäädännön kautta.
Onnistumistarinat ovat Synergiaseminaarin kruununjalokivi
Iltapäivän alussa Synergiaseminaarin osallistujat pääsivät kuulemaan Ipi Kulmakuppilan tarinan. Johtaja Marja Visti-Koskinen avasi kahvilan tarjoamia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisympäristöjä sekä sitä, millainen prosessi työelämässä oppimisen ympärille on syntynyt.
Jo pitkäaikaisen perinteen mukaan Synergiaseminaarissa mentiin yleisestä yksityiseen, yhteiskunnallisesta yksilöön ja rakenteista oikeaan elämään.
Päivän päättivät nuorten omat tarinat opinnollistetusta toiminnasta. Noihin tarinoihin tiivistyy se, miksi opinnollistamista loppujen lopuksi tehdään: opinnollistaminen luo onnellisia loppuja opinnoille.