Työryhmän selvitys lainsäädäntöuudistusten vaikutuksista työpajatoimintaan valmistui
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kesäkuussa 2022 työryhmän selvittämään lainsäädäntöuudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan sekä laatimaan suosituksia, joilla vähennetään lakiuudistusten kielteisiä vaikutuksia. Työryhmän työskentelyyn osallistuivat OKM, TEM ja STM, Kuntaliitto, Aluehallintovirastot ja Into. Työryhmä kuuli laajasti työpajatoimijoita koulutuksen, työllisyyden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta.
Sote-lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2021 lausuman, jossa edellytettiin, että osana lainsäädännön toteutumisen seurantaa hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Työryhmän työskentelyn alkaessa elokuussa 2022 monessa kunnassa ja hyvinvointialueella oli kuitenkin tehty jo ratkaisuja kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtämisestä. Jos työryhmän työskentely olisi alkanut aiemmin, suosituksilla olisi voitu laajemmin vaikuttaa työpajakentän ratkaisuihin.
Into on kuullut työpajakenttää pitkin sote-uudistuksen valmistelua, avannut kunnallisille työpajoille ratkaisuvaihtoehtoja kuntouttavan työtoiminnan siirtyessä hyvinvointialueille sekä tehnyt vaikuttamistyötä ministeriöiden ja eduskunnan suuntaan. Syksyn 2022 tilannekuva on koottu kyselytuloksiin pohjautuvaan raporttiin.
Työpajatoimijat ovat kaivanneet koko ajan selkeitä ohjeita muutostilanteeseen. Tämä työryhmän selvitys kuvaa ratkaisuvaihtoehtojen mahdollisuuksia ja nostaa uutena mahdollisuutena esiin horisontaalisen yhteistyön. Työryhmän työskentelyn painopiste oli sote-uudistuksessa ja sen vaikutuksissa työpajatoimintaan, mutta selvityksessä tarkastellaan myös TE-hallinnon uudistuksia ja oppivelvollisuuden laajentumista.
Kunnallisten työpajojen ratkaisumallien arviointi
Kunnallisten työpajojen mahdollisuus tuottaa jatkossakin kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta oli selvitystyön keskiössä. Kunnallisille työpajoille on ollut esillä erilaisia ratkaisumalleja (toimintojen yhtiöittäminen ja kilpailutuksiin osallistuminen, kumppanuussopimus, yhteistyömalli) kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuiden siirtyessä hyvinvointialueelle. Kumppanuussopimus on herättänyt paljon kysymyksiä ja mallia arvioidaan valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä kilpailu- ja kuluttajavirastolta saaduissa asiantuntijalausunnoissa. Arvioiden perusteella työryhmän suositukseksi nousi horisontaalinen yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen välillä.
Työryhmän suosituksissa nostetaan esiin kaksi mahdollisuutta kunnallisille työpajoille 1.1.2023 lähtien:
- Mikäli kunnallinen työpaja tuottaisi kuntouttavaa työtoimintaa työpajavalmennuspalveluna maksua vastaan hyvinvointialueelle, on kyse taloudellista toiminnasta ja toiminta yhtiöitettävä ja työpajan osallistuttava palvelujen kilpailutukseen; mahdollisuudet yhtiöittämisvelvollisuuden poikkeamiin tulee arvioida aina tapauskohtaisesti.
- Mikäli on kyse kunnan työpajan ja hyvinvointialueen välisestä horisontaalisesta yhteistyöstä ja yhteistyö on todellista niin, että sekä kunnallinen työpaja että hyvinvointialue toteuttavat yhteistyön piiriin kuuluvaa kuntouttavaa työtoimintaa (työpaja työpajavalmennuksena) myös ilman yhteistyötä, niin kunnan työpajan ja hyvinvointialueen yhteistoiminta liittyy yleiseen etuun ja sopimus kohdistuu pääosin sen osapuolille, ei sovellettaisi hankintalakia ja on mahdollista sopia kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä työpajavalmennuksena.
Horisontaalinen yhteistyö mahdollistaisi myös rahan liikkumisen sopimuskumppaneiden välillä. Yhteistyön kriteereistä on säädetty hankintalaissa ja kaikkien kriteerien tulee toteutua, jotta horisontaalinen yhteistyö on kunnan ja hyvinvointialueen välillä mahdollista. Siksi yhteistyö tulee kartoittaa jokaisen kunnallisen työpajan ja hyvinvointialueen välillä erikseen.
Työryhmän antamat suositukset
Työryhmän suosituksissa todetaan, että kunnallisten työpajojen mahdollisuudet tuottaa jatkossakin kuntouttavaa työtoimintaa ovat toimintojen yhtiöittäminen tai horisontaalinen yhteistyö hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi työryhmän suosituksissa todetaan, että vuonna 2025 toteutuvan työvoimapalveluja koskevan uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa, että kunnilla on käytössä riittävä valikoima erilaisia toimenpiteitä.
Työryhmä nostaa esiin tarpeen uudesta toimenpiteestä työpajatoimintaan, joka koskisi sekä nuoria että aikuisia. Toimenpiteen tarkoitus olisi sosiaalinen vahvistaminen ja se pitäisi sisällään valmennusta ja kokonaisvaltaista arjenhallinnan tukea, joiden avulla parannetaan osallistujan valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Toimenpiteen kesto olisi joustava, yksilölähtöinen ja riittävän pitkä ja osallistumisesta saisi etuuden.
Myös työpajojen ja koulutuksen järjestäjäien välinen yhteistyö sekä opinnollistaminen huomioitiin suosituksissa kehittämistoimenpiteinä. Sekä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa että opinnollistamista on työpajakentällä tehty pitkään. Oppivelvollisuuden laajentuminen ja TUVA tuovat uusia mahdollisuuksia työpajoille. Työryhmä katsoo, että Jatkossa työpajatoiminnan ja koulutuksen järjestäjien väliselle yhteistyölle tulisi luoda selkeät perusteet paremmalla ohjeistuksella. Työpajatoimintaa kehitettäisiin mm. opinnollistamisen kautta, jotta koulutuksen järjestäjät voivat paremmin hyödyntää työpajoja oppimisympäristönä. Myös työpajalla tapahtuvan osaamisen tunnistamisen ja todentamisen menetelmien ja välineiden rahoitus tulee työpajatyöryhmän mukaan selvittää.
Työryhmä kannattaakin ”Opinnollistamisen mahdollisuudet työllisyyspalveluissa” -selvityksen (TEM) ehdotusta, että työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi perustaa yhteinen määräaikainen opinnollistamisen käytäntöjen osaamis- ja kehittämisverkosto, johon kutsutaan laajasti mukaan kuntia, työpajoja ja oppilaitoksia. Verkoston tehtävänä on tietoisuuden vahvistaminen opinnollistamisesta, yhteistyön koordinointi työnantaja ja työntekijäjärjestöihin sekä eri toimijoiden hyvien käytäntöjen jakaminen sekä markkinointi- ja viestintäponnistusten tunnistaminen.
Tilannekuva tammikuussa
Intolle on kertynyt uutta tilannekuvaa työpajoilta, kun hyvinvointialueet ovat nyt vuoden alussa aloittanee toimintansa. Monin paikoin kunnallisten ja kolmannen sektorin työpajojen tilanne on edelleen epäselvä. On hyvinvointialueita, joissa ei ole vielä ehditty kilpailuttamaan kuntouttavaa työtoimintaa, kilpailutukset ovat kesken tai sopimuksia ei ole voitu jatkaa vuodenvaihteen yli. Monet asiakkaat ovat jääneet ilman tarvitsemaansa palvelua.
Myös kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä on eroja. Monin paikoin kumppanuussopimus on ollut kunnallisten työpajojen ja hyvinvointialueiden yhteistyön malli, mutta työryhmän suositus yhteistyöstä ohjaa jatkossa horisontaalisen yhteistyön malliin.
Aikuisten työpajatoimintaa toteuttavat kunnalliset pajat ovat suurelta osin siirtyneet hyvinvointialueille. Myös nuorten työpajoja on siirtynyt hyvinvointialueille.
Into on erityisen huolissaan ympäri Suomea tulleista ilmoituksista työpajatoiminnan lopettamisesta. Lopettamisilmoitukset ovat koskeneet niin kunnallisia kuin kolmannen sektorin työpajoja, erityisesti pienissä kunnissa. Syinä ovat olleet mm. kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen hyvinvointialueelle, mutta myös taloudellinen kannattamattomuus uudessa tilanteessa.
Into on esittänyt huolen jo lain valmistelun yhteydessä palveluiden siirtymisestä kasvukeskuksiin ja sen vaikutuksista heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin. Nyt näyttää siltä, että monissa kunnissa uhkakuvat ovat toteutuneet. Päinvastaisista tavoitteistaan huolimatta sote-uudistus on heikentämässä haavoittuvassa asemassa olevien palveluita ja palveluiden saatavuuden alueellista yhdenvertaisuutta. Työpajatoiminta on vaikuttava keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Työpajatoiminnan tulevaisuus ei ratkennut vielä tällä selvityksellä, ja ratkaisuja on haettava aktiivisesti sekä paikallisella ja alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Työpajapalvelut on turvattava!
Työpajatyöryhmän selvitys OKM:n sivuilla.
Lisätietoja:
