Työpajavalmennuksen laatu tehdään näkyväksi valtakunnallisella laatumerkillä
Meriva sr Kemistä ja Mielle ry Vaasasta saivat ensimmäisinä valtakunnalliset työpajatoiminnan laatumerkit. Laatumerkki kertoo yksikössä tehtävän valmennuksen vaikuttavuudesta, tasalaatuisuudesta ja suunnitelmallisuudesta. Molemmilla työpajoilla laatuprosessiin liittyi ulkopuolinen auditointi.
Työpajatoiminnan laatumerkkiä hallinnoi Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Inton tavoitteena ovat valtakunnallisesti entistä laadukkaammat ja vaikuttavammat työpajapalvelut. Maaliskuun lopussa myönnetyt laatumerkit ovat tässä huomattava askel eteenpäin.
Työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Tarja-Liisa Riipinen Intosta muistuttaa, että muuttuvassa ja kilpailullisessa toimintaympäristössä työpajojen on osattava sanoittaa osaamistaan.
”Laatutyö on yksi keino lisätä yhteismitallisuutta, uskottavuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Toivomme laatumerkkien osaltaan osoittavan, että työpajat ovat luotettavia ja ammattitaitoisia yhteistyökumppaneita”, Riipinen avaa työn taustoja.
Kehittämispäällikkö Outi Hedemäki-Kantola Merivasta kertoo, että keskeinen syy merkin hakemiselle oli juuri laadukkaan valmennuksen näkyväksi tekeminen tilaajille ja valmennukseen osallistuville. Samalla koko työpolku avattiin myös merilappilaisen säätiön omalle henkilökunnalle.
”Keskiöön laatuprosessissa nousi toimialan jatkuva muutos, sen hallinta ja oman organisaatiokulttuurimme tarkastelu”, Hedemäki-Kantola kuvailee. Tarkoin arvioitu laatuprosessi
Tarkoin arvioitu laatuprosessi
Suomessa työ- ja yksilövalmennusta tuottavat työpajat ovat erilaisia niin kooltaan kuin taustaorganisaatioiltaankin. Pajat voivat olla kunnallisia, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä tai yrityspohjaisia. Osa työpajoista on vuodenvaihteessa siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle.
Monitoimijaisessa joukossa on tärkeää löytää yhteinen kieli.
”Työpajakentälle on mielestäni jo pitkään kaivattu yhteisiä, yhdessä tunnistettuja laatukriteereitä. Nyt voimme kuvata ja sanoittaa valtakunnallisestikin vaikuttavia palveluita, Hedemäki-Kantola kiittelee.
Vuonna 2022 käyttöönotetun laatukriteeristön ja laatumerkin kehittämiseen osallistui työpajatoimijoita, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Aluehallintovirastojen virkamiehiä. Vastuun kriteeristön rakentamisesta otti ulkopuolinen konsulttiyritys ja ulkopuolista konsultointia on tarpeen mukaan käytettävissä myös auditoinnissa.
Riipisen mukaan laatumerkin hankkimiseen kuluu työpajalta arviolta neljästä kuuteen kuukautta. Työpaja kuvaa valmiiseen verkkolomakkeeseen omalta osaltaan kaikki laatukriteeristön 51 kohtaa ja kertoo, miten ne toteutuvat juuri heidän toiminnassaan.
Auditoinnin jälkeen työpajat saavat raportin, jossa käydään läpi laatukriteereiden toteutumista sekä kerrotaan työpajan saaman laatumerkin taso. Yhden tähden laatumerkissä työpaja täyttää 80 prosenttia kriteereistä, kahteen tähteen vaaditaan 90 prosenttia ja kolme tähteä irtoaa sadan prosentin vastaavuudella.
Merkkiä voi halutessaan korottaa vuoden päästä sen myöntämisestä. Laatumerkki on voimassa viisi vuotta.
Laatutyö ei jää tähän
Meriva sr aikoo hyödyntää laatutyötä jatkossa muun muassa viestinnällisesti. Saadut kaksi laatutähteä tarjoavat vakaan selkänojan säätiön valmennuspalveluiden markkinointiin ja kehittämiseen.
Merivan kehittämistoiminnasta vastaavan Hedemäki-Kantolan mukaan laatukriteerien säännöllinen työstö talon sisällä on tarpeen jatkossakin. Siksi Meriva aikoo hakea ulkopuolista auditointia noin kolmen vuoden välein.
Hän suosittelee laatutyötä kaikille työpajoille.
”Saatu merkki kertoo kyvykkyydestä toteuttaa perustehtävää ja strategiaa. Huomasimme, että tässä prosessissa yhteinen ymmärrys organisaation vahvuuksista ja kehittämistarpeista kasvoi. ”
Riipinen on samaa mieltä. Hänen mukaansa laatumerkki on tunnustus hyvin tehdystä laatutyöstä, tuloksekkaasta laatumatkasta.
”Toivomme luonnollisestikin mahdollisimman monen työpajan lähtevän hakemaan laatumerkkiä ja tätä kautta kehittämään toimintaansa kokonaisvaltaisesti. ”
Mielle ry lähti strategiapolulle
Mielle ry:n työ- ja yksilövalmentaja Jinna Vilponen kertoo, että Inton organisoima laatumerkki tuli yhdistyksen näkökulmasta kuin tilauksesta.
- Olemme pieni paja ja työmme pääpaino on nuorten ohjaamisessa ja ryhmävalmennuksessa. Omien mittaristojen kehittelyyn ei jää koskaan tarpeeksi aikaa.
Vilponen kuvailee laatuprosessia mielenkiintoiseksi ja sopivasti työllistäväksi. Laaja ja kattava kysymyspatteristo ohjasi pohtimaan toimintaa eri tulokulmista ja auttoi sanoittamaan omaa työtä. Laatukriteereitä Mielle ry aikoo tarkastella tulevaisuudessa toiminnan suunnittelun yhteydessä sekä itsearvioinnissa. Tuloksista kerrotaan yhteistyöverkostolle ja niiden avulla osoitetaan toiminnan vaikuttavuutta ja osaamista rahoitusta haettaessa.
Vilponen yhtyy Hedemäki-Kantolan ja Riipisen suosituksiin ja kehottaa työpajoja tarttumaan rohkeasti laadun kehittämiseen. Prosessi itsessään voi yllättää.
- Meillä käynnistyi tämän myötä uudentyyppinen strategia-ajattelu. Sen ansiosta suunnittelemme toimintaamme aiempaa pidemmällä aikajänteellä ja päivitämme varmasti laatumerkin myöhemmin, Vilponen paljastaa.
Laatutyön tueksi kolme välinettä
Työpajatoiminnan laatukriteeristö on laaja ja se perustuu yleisesti tunnettuun ja arvotettuun Euroopan laatupalkintomalliin. EFQM-malli tukee organisaatioita muutoksen johtamisessa ja suorituskyvyn parantamisessa.
Laatukriteeristön lisäksi Into tarjoaa työpajojen käyttöön STL-laadunarviointimallia ja Sovari-mittaria. STL on arviointimalli, joka antaa raamit työpajatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Mallin avulla voidaan tarkastella työpajan toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia.
Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari puolestaan on työpajan palveluja käyttäville suunnattu kyselytyökalu. Kyselyn kautta saadaan sekä valtakunnallisia että organisaatiokohtaisia koonteja viidestä eri sosiaalisen vahvistumisen osa-alueesta.
Lue lisää:
Lisätiedot:
Tarja-Liisa Riipinen, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
tarja-liisa.riipinen@intory.fi, 050 567 7225
Outi Hedemäki-Kantola, Meriva sr
outi.hedemaki@meriva.com, 040 543 2696
Jinna Vilponen, Mielle ry
jinna.vilponen@miellery.fi, 050 4412 742