Työpajalla syttyvät kipinät tehdä hyvää ja vaikuttaa omaan elämään
Millaisia ovat nuorten arjenhallinnan haasteet ja miten ne voidaan ratkaista, oikeasti? Aiheeseen tarttuu Jyväskylän nuorisopalvelujen kehittämisasiantuntija, työpajatoiminnan puolestapuhuja Jorma Nieminen, joka pohtii, miten nuorten arjen solmuja ratkotaan työpajatoiminnassa. Kirjoitus on jatkoa aiemmin julkaistulle Hanna-Kaisa Kostetin näkökulmalle "Arjen haasteita rikkomassa vai ratkaisemassa?" Inton sosiaalisen vahvistamisen teemavuoden blogisarjassa kirjoittajat valtakunnalliselta ja paikalliselta tasolta pohtivat sosiaalista vahvistamista sen eri osa-alueiden näkökulmasta.
Hanna-Kaisa Kostet mainitsee blogikirjoituksen alussa sanan rytmi. Rytmi on hyvin yksilöllinen ja hienovarainen ihmisen elämää säätelevä sisäinen voima. Kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa on ihmisten tavalla toimia ja kommunikoida eri rytmeillä ja painotuksilla oleellinen merkitys.
Rytmi löytyy kohtaamisissa nuorten ja valmentajien välillä
Työurani viimeiset 22 vuotta olen saanut olla tekemisissä työpajanuorten kanssa Jyväskylän Nuorten taidetyöpajalla ja Jyväskylän nuorisopalveluissa. Lukuisia kertoja on rytmin kanssa painiskeltu. Työpajavalmentajat, joilla riittää kykyä ja halua ymmärtää elämää syvällisemmin, työskentelevät lakkaamatta myös itseoppimisen kanssa. Kun ymmärtäminen ja uuden oppiminen ovat jatkuvasti työntekijän arjessa, uskon sen heijastuvan myönteisesti myös pajanuorten rytmin ja elämäntilanteen kuunteluun. Siihen, miten juuri tuon nuoren kello käy. Työpajatyöskentelyssä yhtenä keskeisenä onnistumisen takaajana on, että syyt lähteä liikkeelle muodostuvat nuoren sisäisestä motivaatiosta. Voikin olla valmentajien työn keskiössä löytää oikea rytmi kohdata nuori. Usein ei ole keskeistä luetella neuvoja ja ratkaisuja, vaan parasta kohtaamista saattaa tilanteessa olla kuuntelu.
Hanna-Kaisa kertoo sadan nuoren hautomosta, jossa nuoret toivoivat mielen hyvinvoinnin keskiöön nostamista vaikuttavien palvelujen kehittämiseksi. Mielen hyvinvoinnin rakentamisen on jo tuhansia vuosia tiedetty tukevan ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia, siis antavan mahdollisuuden sosiaalisen vahvistumisen elementtien täyteen toteutumiseen. Elämän perushallinnan pakollisuus tulee jo Maslowin tarvehierarkiassa esille. Nykymaailma vain ikään kuin vaatii meitä kaikkia olemaan nopeita, tehokkaita ja someaktiivisia.
Tekeminen ja tavoitteet innostavat lähtemään kotoa
Tarvitsemme runsaasti lisää työpajatoiminnan kaltaista toimintaa. Kokemukseni mukaan nykyisessä on rakenteita ja malleja, joita jalostamalla voimme vastata yhä paremmin nykypäivän muuttuviin tarpeisiin. Itselleni mieleenpainuvinta on ollut, kun huomaa työpajalle tulleen nuoren aikuisen ryhdin kohenevan. Samalla myös rytmiä päivän ja elämän hallintaan alkaa löytyä. Usein olen nuorilta kuullut, että aamulla onkin helppo herätä, kun on mukavaa tekemistä ja tavoitteita, jotka innostavat.
Ihminen kokee välitöntä stressin vähenemistä, kun hänet nähdään ja hän tulee aidosti kuulluksi. Jos vielä mennään niin pitkälle, että nuori pääsee työntämään kädet saveen, maalaamaan tauluja, tekemään teatteria, kirjoittamaan, soittamaan ja laulamaan tai harrastamaan hikiliikuntaa, on iso mahdollisuus, että syttyy kipinä itse vaikuttaa elämäänsä. Se on kasvua subjektiksi. Pajatoiminnassa on käynyt selväksi, että nuoret ovat vastaanottavassa tilassa saatuaan turvallisuuden kaavun ympärilleen. Silloin on myös mahdollista, että pienikin apu auttaa eteenpäin. Jos sitten vielä nuori pääsee tekemään hyvää ja hyödyllistä itsensä lisäksi läheisilleen, on parantavan kehän syntyminen enemmän kuin todennäköistä.
Kirjoitan innolla yhteisöllisen tekemisen, taiteen, luovuuden ja työpajatyön puolesta. Kun tärkein on se, että pajalle tulevat ihmiset ja heidän läheisensä hyötyvät voimaantumisesta ja elämänhallinnan paranemisesta, niin yhteiskunnalle on tärkeää ymmärtää työskentelyn taloudelliset vaikutukset. Tässä yhteiskunta voisi toimia niin, että mahdollistaisi eri ministeriöiden samaan pöytään istumisen, kun mietitään miten teemme asiat viisaammin. Kunnioitus muiden työtä kohtaan ja kyky hyväksyä oma rajallisuutensa, mutta myös oma erityislaatuisuutensa antaa ammattikunnallemme mahdollisuuden tehdä paljon budjettejamme isompia vaikutuksia yhteiskunnassamme. Huomaan, että työuran pituus hivuttaa mieleeni pientä kyynisyyttä yhteistyön lisäämisestä ja erilaisten hallintosiilojen purkamisesta. Kyky tehdä töitä laajasti eri hallintokuntien välillä ja valtakunnallisestikin ministeriöiden välillä on vaikeaa.
Voisiko vuosi 2022 tuoda tähän helpotusta?
Jorma Nieminen
kehittämisasiantuntija
Jyväskylän nuorisopalvelut
Mikä sosiaalinen vahvistaminen?
- Sosiaalinen vahvistaminen on sosiaalisen toimintakyvyn, arjen asioiden hallinnan, opiskelu- ja työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamista. Se on ihmisen keskeisten elämäntaitojen vahvistamista.
- Tavoitteena on parantaa yksilön kykyä toimia ja selviytyä sosiaalisissa tilanteissa sekä olla osallinen yhteisöissä. Tähän tarvitaan itsetuntemusta, käsitystä omista vahvuuksista ja osaamisesta.
- Sosiaalinen vahvistaminen edistää ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja selviytyä erilaisista elämäntilanteista, tarvittaessa apua vastaanottaen.
- Sosiaalinen vahvistuminen on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ykköstavoite. Yli 90 % etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan tavoittaneista nuorista ja aikuisista kokee sosiaalista vahvistumista palveluiden vaikutuksesta.
Lue lisää sosiaalisesta vahvistamisesta etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa.