Työpajakentän kriisi on akuutti, nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa tukea  

Olemme menettämässä Suomesta juuri ne toimijat, joilla on osaamista tuloksellisesti tukea heikossa asemassa olevia nuoria. Viimeisen kahden vuoden aikana yli 20 työpajaa on lopettanut toimintansa, ja nyt kuolinaalto koskettaa vielä laajempaa joukkoa. Koko toiminnan jatkuvuus on vaarantunut. Miksi? Koska uudistusten ja leikkausten kumuloituvia vaikutuksia ei arvioitu ennalta. 

Nuorten työpajat tukevat vuosittain valtakunnallisesti yli 12 000 nuorta. Tulokset ovat vakuuttavia: neljä viidestä nuoresta sijoittuu työpajajakson jälkeen myönteisesti koulutukseen, työhön tai muuhun tarvittavaan palveluun. Tuloksellisuus on näkynyt myös siinä, että valtio on halunnut kehittää ja tukea nuorten työpajatoimintaa.  

Kirjaus työmuodon tärkeydestä löytyy jopa hallitusohjelmasta. Silti tilanne kentällä näyttää tältä: 

 Työpajatoimintamme loppuu. Lisää työttömiä tiedossa.
–työpajatoimija 

Työpajojen kaltaista monialaista toimintaa ei ole huomioitu viime vuosien yhteiskunnallisissa uudistuksissa. Heikossa asemassa olevien nuorten palveluiden kokonaisuudesta ei vastaa kukaan. 

Sen sijaan palvelujärjestelmän siiloja on entisestään syvennetty ja yhteistyö eri hallinnonalojen välillä on heikentynyt. Nuorten osallisuutta ja työllisyyttä tukevia palveluita on kautta linjan vähennetty ja heikennetty. Erityisesti nuorten työpajojen mahdollisuuksia tarjota nuorten tarpeisiin vastaavia palveluita on rajoitettu.  

Kaikesta tästä kärsivät erityisesti heikoimmassa asemassa olevat nuoret. He ovat monin paikoin jääneet täysin ilman tukea. 

Nuoret flegmatisoituvat entisestään ja siirtyvät toimeentuloluukuille. Sairaustilastot kasvavat. Syrjäytyminen lisääntyy.
–työpajatoimija 

Nuorisotyöttömyys on jo nyt kasvanut merkittävästi ja pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla. Samalla haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilanteet mutkistuvat entisestään ja vaikeudet syvenevät. Ja nyt, paikallisten työpajojen kaatuessa, Suomella on tarjota näille nuorille yhä vähemmän tukea.  

Nykyisellä kehityskululla syrjäytyminen Suomessa lisääntyy. Hallituksen tavoitteet työurien pitenemisestä ja työllisyyden paranemisesta karkaavat sitä kauemmas, mitä enemmän työpajoja joutuu laittamaan lapun luukulle. 

Lukuisat uudistukset ovat murjoneet työpajakenttää 

Oppivelvollisuusuudistuksen myötä jokainen alle 18-vuotias nuori on velvollinen suorittamaan oppivelvollisuuttaan perusopetuksessa, valmentavassa, ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa. Kyseinen uudistus on vaikeuttanut valtakunnallisesti alle 18-vuotiaiden työpajatoimintaan osallistumista, vaikka yksilöllisesti tarkasteltuna työpajaympäristö olisi nuorelle oppilaitosta soveltuvampi oppimisympäristö.  

Työpajat tekevät mielellään yhteistyötä oppilaitosten kanssa nuoren oppivelvollisuuden suorittamisen tukemiseksi. Haasteena useimmiten valtakunnallisesti tarkasteltuna tällä hetkellä on se, ettei nuorten työpajoja aina tunnisteta oppimisympäristöinä, eikä työpaja saa sille kuuluvaa korvausta oppivelvollisen kanssa työskentelemisestä. 

Hyvinvointialueuudistuksessa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Kunnalliset työpajat eivät enää voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta. Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksella se ei ole mahdollista myöskään kolmannen sektorin työpajoilla.  

Seurauksena on palveluvaje: hyvinvointialueilla ei ole aina tarjolla työpajatoimintaa vastaavaa palvelua, joka olisi räätälöity nuorten tarpeisiin. Lisäksi usealla hyvinvointialueella palveluihin on pitkät jonot ja nuoret joutuvat odottamaan kauan. 

Olemme aiemmin tarjonneet kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita sosiaalipalveluiden päätösten pohjalta. Nyt emme voi toteuttaa näitä palveluita lainkaan. Nuoret eivät saa tarvitsemiaan palveluita.
–työpajatoimija  

Kolmannen sektorin työpajat voivat tuottaa edelleen kuntouttavaa työtoimintaa ilman valtionavustusta, mutta hyvinvointialueiden vaatimukset hankaloittavat kannattavan palvelun tuottamista. Hyvinvointialue on tietojemme mukaan esimerkiksi vaatinut, ettei valmentautujan pajapäiviä ole lupa lisätä, vaikka hänen voimavaransa tämän mahdollistaisivat. Tämän lisäksi osaamisen tunnistamista on hankaloitettu niin, että osaamistodistusten kirjoittamista on rajattu tai kokonaan kielletty.  

Kentältä on tullut useampia esimerkkejä tapauksista, joissa nuori on käynyt työpajalla kolmesti viikossa, mutta siirtyminen kuntouttavaan työtoimintaan on itse asiassa heikentänyt nuoren saamaa tukea. Hyvinvointialue on päättänyt vastoin nuoren tuntevien ammattilaisten ehdotusta, että nuorelle riittää vastaisuudessa yksi työpajapäivä viikossa.  

On sanomattakin selvää, että näin toimimalla teemme nuorelle karhunpalveluksen. Raha ei saa katkaista nuoren alkavaa kuntoutumis- ja vahvistumisprosessia. 

TE-uudistus ei ole helpottanut ahdinkoa, ei nuorten eikä työpajojen osalta. Kuntouttavan työtoiminnan siirryttyä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle iso osa kunnallisista työpajoista siirtyi nuorten kanssa työkokeilusopimuksiin. TE-uudistuksessa taas työkokeilun enimmäiskesto muuttui 12 kuukaudesta 6 kuukauteen. Muutoksesta johtuen työpajatoimijat ovat joutuneet rajaamaan nuoren pajajakson kestoa muutamaan kuukauteen.  

Jos nuoren elämä on vuosia ollut raiteiltaan, ei nuoresta saa työkuntoista muutamassa kuukaudessa. Joillakin alueilla on myös linjattu, ettei työkokeiluja toteuteta lainkaan työpajoilla.  

Näkemys on, että työkokeilut pitäisi suorittaa pääasiassa yrityksissä.
–työpajatoimija 

Koska nuorten hyvinvointi on työpajatoimijoiden suurin huoli, on työpajoilla kehitetty ratkaisuksi nuorten ja pajojen välisiä omia sopimuksia. Paikoin omat sopimukset ovat toimineet välivaiheen ratkaisuna: nuorella on ollut jokin juridinen perusta, jolla tulla mukaan tarvitsemaansa työpajatoimintaan.  

Useammalla alueella työvoimaviranomainen ei kuitenkaan ole tunnistanut omia sopimuksia, mikä on heikentänyt nuorten ohjaamista mukaan työpajatoimintaan. Omat sopimukset eivät myöskään tuo nuorelle mitään etuutta. Pahimmillaan kentältä tuleva viesti on, että työvoimaviranomainen ei ymmärrä lainkaan työpajatoiminnan erityisluonnetta sosiaalisesti vahvistavana tukena. Tästä kertoo linjaus, jonka mukaan nuori on valmis työelämäänkin, jos hän on kykenevä käymään työpajalla. 

Myös palkkatukimahdollisuuden tarjoaminen työttömille nuorille on monin paikoin poistunut työpajoilta. Tämä johtuu palkkatukimäärärahojen pienentymisestä. Lisäksi lakimuutoksen myötä palkkatukea voidaan jatkossa myöntää kunnallisille työpajoille vain hyvin rajatuille kohderyhmille. Tämä heikentää erityisesti vastavalmistuneiden nuorten mahdollisuuksia kasvattaa osaamistaan ja työelämätaitoja sekä työllistyä avoimille työmarkkinoille.   

Palkkatuetun työn osalta uudistus heikentää nuorten asemaa: työpajan valmennuspalveluihin on kuulunut mahdollisuus poluttaa työpajajaksoa tuetusti kohti työelämää.
–työpajatoimija 

Työllisyysuudistus toi mukanaan 45 eri aluetta, jotka vastaavat lakisääteisten työllisyys- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä. Käytännössä alueiden linjaukset eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Tämä asettaa nuoret eri puolilla Suomea eriarvoiseen asemaan.  

Inton keräämän tilannekuvan valossa näyttää siltä, että uudistukseen liittyvä uusi rahoitusmalli tulee lisäämään vaikeuksia. Se ohjaa kuntia rahoittamaan niitä palveluja, joita käyttävät helposti avoimille työmarkkinoille työllistettävät. Samaan aikaan vahvempaa tukea tarvitsevien palveluita karsitaan. Tämä vaikeuttaa entisestään heikossa asemassa olevien tilannetta ja kasvattaa pitkäaikaistyöttömyyttä.  

Näin ei voi jatkua 

Työpajatoiminnan mahdollisuudet tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Suomessa on käytännössä ajettu alas. Näin ei voi jatkua, mikäli haluamme tarjota haavoittuvassa asemassa oleville nuorille kohdennettuja palveluja myös tulevaisuudessa.  

Tarvitsemme nopeasti hallinnonalojen, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden välistä vuoropuhelua. Tarvitsemme uuden työpajatoiminnan toimenpiteen. Tätä viestiä viemme parhaillaan myös ministeriöihin. 

Saamme Intoon runsaasti yhteydenottoja huolestuneilta työpajatoimijoilta. Yksittäisten hyvinvointialueiden tai te-alueiden tekemiin linjauksiin emme ikävä kyllä pysty vaikuttamaan. Koostamme kuitenkin eri alueiden hyviä käytäntöjä ja toimivia yhteistyön malleja keskustelun pohjaksi. Mikäli teillä on alueellanne löydetty ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin, voitte kertoa niistä työpajatoiminnan asiantuntijallemme Elina Peräselle, elina.peranen@intory.fi   

Kategoriat

• Blogi