Työpaja yhteisönä: arvona yhteisöllisyys
Yhteisöllisyys tarkoittaa kokemusta, joka syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja toimimisesta. Se koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä sosiaalisista suhteista, luottamuksesta, arvostuksesta, yhteenkuuluvuudesta, itsensä tärkeäksi kokemisesta ja vertaistuesta. (Työpajatoiminnan laatukäsikirja, 2022). Tässä blogissa Inton kouluttaja Susanna Palo pohtii yhteisöllisyyttä työpajalla.
Työpajalla toimitaan yhteisönä, jossa kaikkien osallistujien sosiaaliset taidot rikastuvat arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Työpajan yhteisöllisyyttä rakennetaan tietoisesti, jotta jokainen voi kokea olevansa osa yhteisöä ja vaikuttaa toimintaan. Osallistumiseen kannustetaan ja rohkaistaan antamalla osallistumisen erilaisia vaihtoehtoja työpajajakson aikana.
Työpajalla myös valmentautujat voivat osallistua työpajan viikkokokouksiin, ohjausryhmään, asiakasraatiin, pajakokouksiin tai kehittämistyöpajoihin. Työpajalla sovitaan keskustellen yhteistä toimintaa ohjaavat säännöt, jotka voivat olla joko ryhmäkohtaisia tai koko työpajaa koskevia. Näissä tilanteissa on mahdollista pohtia yhdessä asioita sekä muodostaa ja tuoda esille omia mielipiteitä.
Olennaista on, että ehdotukset otetaan vakavasti ja arvostaen huomioon. Yhteisöllisyyden syntymistä vahvistaa kokemus siitä, että voi vaikuttaa yhteisiin asioihin.
Ryhmässä oppii yhteisön pelisäännöt
Ryhmätoiminnan avulla muokataan työpajan yhteisöllisyyttä. Isoissa työpajoissa voidaan jakaantua pienryhmiin, jolloin yhteisöllisyyden saavuttaminen on helpompaa. Pienryhmän hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä tuetaan yhteisössä toimimisen kykyä ja opetellaan ilmaisemaan itseä. Yksinäisyyttä kokeneille työpajan yhteisöön kuuluminen ja siinä toimiminen on korjaava kokemus, joka tukee mielen hyvinvointia.
Ryhmätoiminnassa valmentaja huomioi ja huoltaa ryhmää säännöllisesti.
Työpajalla kukaan ei saa jäädä syrjään ja siksi valmentajalla tulee olla taitoja liittää jokainen mukaan yhteiseen toimintaan. Tärkeää on kunnioittaa valmentautujien itsemääräämisoikeutta eli halua ja kykyä liittyä ryhmään: ketään ei pakoteta osalliseksi enempää kuin hän kykenee. Valmentaja toimii esimerkkinä siitä, kuinka jokaista kohdellaan arvostavasti ja otetaan mukaan keskusteluun, suunnitteluun ja toimintaan.
Toimivassa ryhmässä jokainen löytää oman paikkansa ja kiinnittyy ryhmään. Parhaimmillaan ryhmäytyminen saa jokaisen tuntemaan itsensä vastuulliseksi ja arvostetuksi ryhmän jäseneksi, joka kykenee kunnioittamaan muita ryhmäläisiä ja heidän ajatuksiaan. Vertaiskeskustelut valmentautujien kesken kasvattavat yhteisöön kuulumisen tunnetta, kun keskusteluissa tutustutaan syvällisemmin jokaisen osallistujan ajatuksiin ja elämään.
Yhteisössä opitaan itsetuntemusta
Työpajan yhteisöllisyyttä lisäävät myös erilaiset retket ja tapahtumat, joiden ideoinnissa valmentautujien osallistaminen on yksi onnistumisen kivijalka.
Kun retkikohde ja sisältö suunnitellaan yhdessä, se lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sitouttaa toimintaan. Tapahtumasta tulee sekä valmentautujille että valmentajille yhteinen elämys, jonka reflektointi kuvin ja sanoin tapahtuman jälkeen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunteita ja jota muistellaan vielä vuosien jälkeenkin.
Työpajan yhteisössä opitut ryhmä- ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot lisäävät valmentautujan itsevarmuutta ja -luottamusta. Itseluottamus tukee valmentautujan tulevaisuususkoa – sitä, että hänellä on voimavaroja ja osaamista työpajajakson jälkeenkin liittyä erilaisiin yhteisöihin opiskelu- tai työelämätilanteissa.
Seuraavien kysymyksien kautta voi miettiä asiaa:
Millaista yhteisöllistä toimintaa meillä on? Mikä tuottaa iloa jokaiselle? Miten keräämme toiveita? Miten suunnittelemme koko vuodelle yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa?
Työpajatoiminnan käsikirjan julkaistaan marraskuussa 2023.