Työpaikka ensin
Välityömarkkinoiden tarjoama valmennus ja työmahdollisuudet vahvistavat polkua työelämään, mikä tukee tavoitettamme: Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Silta-Valmennusyhdistys ry:n toimitusjohtaja Kimmo Kumlander kertoo, miten työhön integrointi voi auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja pitkäaikaistyöttömiä kohti työelämää.
Suomea pidetään yhä monessa suhteessa mallimaana siinä, miten yhteiskunta turvaa ihmiselle koulutuksen, kattavat hyvinvointipalvelut ja hyvät puitteet ylipäätään olla onnellinen. Vaikka julkisessa keskustelussa usein keskitytään järjestelmän ongelmiin, on Suomi hoitanut esimerkillisesti myös monet haavoittuvassa asemassa olevien kysymykset. Joidenkin kysymysten hoitamisessa Suomi paistattelee jopa maailmanmaineessa kuten Asunto ensin -työssä, jossa lähtökohtana on, että asunnottomalle turvataan ihan ensin oma asunto ilman ehtoja ja vaatimuksia. Sen jälkeen muita asioita lähdetään yhdessä laittamaan kuntoon, mikäli ihmisen henkilökohtainen tilanne sitä vaatii.
Ihmisellä on oikeus työhön
Työtä pidetään yhtenä ihmisen perusoikeuksista. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistus toteaa työn ja siitä saatavan kohtuullisen elannon olevan ihmisen jakamaton perusoikeus, ja myös Suomen perustuslaki takaa, että yhteiskunta edistää jokaisen oikeutta työhön.
Järjestelmä on kuitenkin kääntynyt matkan varrella joiltakin osin nurinkuriseksi. Käytämme valtavan määrän yhteiskunnan resursseja siihen, että valvomme, mitä työttömät ihmiset tekevät, kun he eivät ole töissä. On aktiivimalli kakkosta, työnhakupakkoa, työnhakukeskustelua, työtoimintaa ja paljon muuta. Virkahenkilöiden vastuulla on valvoa ja tarvittaessa rangaista tai osoittaa sopivat tehtävät, jotta henkilö on oikealla tavalla aktiivinen. Sen sijaan yhteiskunta on lähes lopettanut (palkka)työn tarjoamisen ja sen integroinnin ihmisen tarvitsemiin palveluihin haavoittuvassa asemassa oleville. Usein tarvitaan valmennuksellista tukea työelämävalmiuksiin ja muihin elämän osa-alueisiin sekä osaamisen kasvattamista.
Työhön integrointi luo uutta työtä
Suomalainen järjestelmä työttömien oikeanlaisen kotona olemisen vahtimiseen on niin sementoitu yhteiskuntakulttuuriimme, että edes viime vuosien merkittävä työvoimapula ei ole saanut meitä muuttamaan järjestelmää. Työvoimapula on monella alalla jo kriittinen, ja yhteiskunnan kannalta onkin välttämätöntä saada paljon nykyistä suurempi osa työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista työhön. Monet näistä tarvittavista uusista työpaikoista vaativat merkittävää taloudellista tukea yhteiskunnalta, mutta tästä huolimatta ne maksavat yhteiskunnalle vähemmän kuin ihmisten säilöminen kotiin ja vahtiminen että he pysyvät siellä. Lisäksi saamme hyödyksi työn tuottaman lisäarvon, toimintakyvyn myönteisen kehittymisen sekä mielekkään työn ja oman palkan tuoman henkisen hyvinvoinnin kasvun. Arvioijasta riippuen meillä on ainakin 100 000–200 000 henkilöä, jotka pystyvät ja haluavat osallistua työmarkkinoille, kun muutamme järjestelmää työtä arvostavaksi.
Meidän olisikin aika ottaa uusi harppaus hyvinvoinnin mallimaana. Tarve Asunto ensin -työlle ei katoa mihinkään, mutta sen rinnalle voisimme ottaa käyttöön Työpaikka ensin -mallin, jossa työhön motivoituneelle työttömälle tai työvoiman ulkopuoliselle tarjotaan ensin se työpaikka, ja lähdetään sitten työhön integroinnin keinoin ratkomaan tarvittaessa niitä kysymyksiä, jotka sitä vaativat.
Kimmo Kumlander
toimitusjohtaja
Silta-Valmennusyhdistys ry