Työllisyyden kuntakokeilun ja etsivän nuorisotyön yhteistyö sujuvoittaa nuoren polkua Lahdessa
Etsivän nuorisotyön ja työllisyyden kuntakokeilun nuorten tiimin välille on Lahdessa rakennettu sopimuksellisuuteen perustuva yhteistyömalli. Kirjattuihin käytäntöihin perustuva yhteistyö sujuvoittaa nuorten ohjaamista ja tukea. Tässä ratkaisublogissa yhteisöpedagogit (YAMK) Hanna Merivirta ja Petra Mäki kertovat, miten malli luotiin ja miten sitä hyödynnetään. Saat blogista hyviä vinkkejä myös siihen, kuinka opinnäytetöitä voi hyödyntää organisaation kehittämisessä.
Lahden kaupungin nuorisopalveluiden etsivä nuorisotyö ja työllisyyspalveluiden nuorten tiimin omavalmennus pääsivät kehittämään monialaista yhteistyötä Humanistisen alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön avulla. Tavoitteena oli selkeyttää organisaatioiden rajapinnalla tapahtuvaa monialaista yhteistyötä, tukea nuorten siirtymiä palveluiden välillä sekä vähentää siirtymien katkonaisuutta. Yhdessä sovitut ja toimintamalliin kirjatut käytänteet mahdollistavat selkeämmän monialaisen yhteistyön ja nuorten kokonaisvaltaisemman tuen.
Mallissa kuvataan organisaatioiden välisen yhteistyön lähtökohtia ja käynnistymistä, yhteistyötä asiakasnuoren asioissa sekä yhteydenpitoa ja viestintää organisaatioiden välillä. Yhteistyön lähtökohtana on tukea nuorta saavuttamaan tavoitteensa sekä tarvitsemansa palvelut. Näin työllistyminen, opiskelu tai muilla tavoin yhteiskuntaan kiinnittyminen ovat mahdollista.
Mistä tarve monialaisen yhteistyön kehittämiselle lähti?
Monet lahtelaiset nuoret ovat useamman palvelun piirissä. Tällöin yhteistyön merkitys nuoren tukemisessa korostuu.
Alkukartoituskyselyssä nousi esiin, että yhteistyö Lahden kaupungissa etsivän nuorisotyön ja työllisyyden kuntakokeilun nuorten tiimin välillä oli ollut toteutuessaan kyllä hyvää, mutta kuitenkin vähäistä tai satunnaista. Esimerkiksi osalla nuorten tiimin omavalmentajista ei ollut ollenkaan yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa tai tietoa etsivästä nuorisotyöstä työmuotona. Mahdollisuus ohjata nuoria etsivään nuorisotyöhön on saattanut unohtua palvelutarjonnan ollessa laajaa. Yhteistyön vähäisyys voi osaksi selittyä myös esimerkiksi tietosuojaan liittyvillä kysymyksillä.
Kehittämistyössä pidettiin tärkeänä sitä, että nuorelta saadaan suostumus tietojen vaihtoon työntekijöiden kesken. Tämä helpottaa prosessin etenemistä ja yhteistyön onnistumista. Yhteistyömalliin on lisäksi kirjattu, että nuoren asioiden edistämiseksi kuntakokeilun omavalmentaja voi nuoren suostumuksella lähettää työllistymissuunnitelman tai siihen kirjatut toimenpiteet etsivälle nuorisotyöntekijälle. Tämä mahdollistaa tarvittavan tiedonkulun ja tuen nuoren asioiden edistämisessä.
Kyselyyn vastanneet totesivat, että yhteistyötä helpottaisi myös tutuksi tuleminen ja selkeät toimintaohjeet siitä, miten toiseen palveluun ollaan yhteydessä. Yhteistyön toivottiin olevan tiivistä, säännöllistä ja avointa ja tässä avuksi toivottiin selkeitä käytänteitä.
Mitä toiveita kehittämiseen kohdistui?
Tarvittavilla, oikea-aikaisilla tukitoimilla nuoren polku työllistymistä edistäviin palveluihin voisi lyhentyä. Siten pystyttäisiin ehkäisemään pitkittyneen toimettomuuden myötä seuraavia haittavaikutuksia.
Etsivässä nuorisotyössä taas nähtiin, että nuoren edun mukaista olisi se, jos etsivä nuorisotyöntekijä voisi osallistua suunnitelmien tekemiseen. Tällöin etsivä pystyy tukemaan nuorta suunnitelman toteuttamisessa. Omavalmentaja taas voi asiakkuuden käynnistyttyä ehdottaa nuorelle yhteistyötä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, mikäli nuorella on jo suhde etsivään.
Näin etsivä nuorisotyö voidaan ottaa nuoren suostumuksella yhtenä toimintamuotona mukaan työllistymistä edistävään suunnitelmaan.
Monialaisen yhteistyön kehittämistyöllä pyrittiin lisäksi lisäämään etsivän nuorisotyön tunnettavuutta ja saavutettavuutta. Myös etsivät nuorisotyöntekijät saivat lisätietoa ja ymmärrystä kuntakokeilun prosesseista. Kehittämistyöllä pyrittiin myös siihen, että yhteistyö toimisi organisaatiotasolla eikä jäisi ainoastaan yksittäisten työntekijöiden väliseksi. Tällä mahdollistuu paremmin myös yhdenvertainen palvelu kaikille nuorille.
Kokonaisvaltaista tietoa nuoren tilanteesta ja kuulluksi tulemista
Usein etsivän nuorisotyön ammattilaiset saavat syvällistä ja kokonaisvaltaista tietoa nuorten tilanteista, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän tuen tarjoamisen – myös työllisyyden edistämisessä. Tämä selittynee osittain sillä, että etsivällä nuorisotyöntekijällä on aikaa työskennellä pitkäjänteisesti nuoren kanssa luottamuksen rakentumiseksi. Etsivä nuorisotyöntekijä pystyy myös käytännössä tukemaan nuorta suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamisessa.
Nuorten haastatteluista kävi ilmi, että nuoret ovat kokeneet tulleensa paremmin kuulluiksi omaa työllistymissuunnitelmaa tehtäessä silloin, kun etsivä nuorisotyöntekijä on ollut mukana. Tapaamisella etsivä nuorisotyöntekijä on tuonut nuorelle tukea ja turvaa ja auttanut esimerkiksi asioiden esiin tuomisessa ja sanoittamisessa.
Etsivä nuorisotyöntekijä voi myös käydä tapaamisella käsiteltyjä asioita nuoren kanssa läpi jälkikäteen, jos jokin asia on unohtunut tai jäänyt epäselväksi. Haastatteluista kävi ilmi, että tapaamiseen osallistuminen yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa rohkaisee nuorta ylipäänsä tulemaan paikalle.
Nuoret pitivät tärkeänä sitä, että he voivat osallistua aidosti itseään koskevien suunnitelmien tekemiseen sekä tulla kuulluiksi tehtyihin päätöksiin liittyen.
Millainen on lahtelainen malli?
Lahdessa luotu monialainen yhteistyömalli sujuvoittaa tiedonkulkua, yhteydenpitoa ja viestintää etsivän nuorisotyön ja kuntakokeilun nuorten tiimin omavalmennuksen välillä. Kuntakokeilun omavalmennus keskittyy pääasiassa työllistymiseen ja koulutukseen liittyviin asioihin, kun taas etsivä nuorisotyö kulkee nuoren rinnalla, motivoi sekä auttaa tarvittavien palveluiden sekä tavoitteiden saavuttamisessa.
Monialaisessa yhteistyömallissa on konkreettisia toimenpiteitä yhteydenpidon ja viestinnän selkeyttämiseksi. Siinä kerrotaan tarkasti yhteydenottotavat molempiin palveluihin. Organisaatioista valitut yhteyshenkilöt huolehtivat yhteydenpidosta ja esimerkiksi työntekijöiden yhteystietojen välittämisestä. Lisäksi on sovittu, että työntekijät tapaavat kaksi kertaa vuodessa.
Mallissa korostetaan positiivista pedagogiikkaa, jonka avulla nuori löytää elämästään onnistumisia, ja jolla tuetaan nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta. Tämä nähdään myös työnhakua edistävänä toimenpiteenä ja esiin nousseita asioita hyödynnetään esimerkiksi CV:tä tehdessä tai työpaikkoja haettaessa.
Kehittämistyön tuotoksena syntynyt monialainen yhteistyömalli ja siihen kirjatut toimenpiteet esiteltiin organisaatioiden työntekijöille sekä esihenkilöille joulukuussa 2023. Esihenkilöt ovat sitoutuneet mallin toimenpiteiden jalkauttamiseen. Mallia arvioidaan muuttuvien tarpeiden ja tilanteiden mukaan, jotta asiakasnuorten tukeminen jatkossakin mahdollistuu käytännönläheisesti yhteistyössä.
Monialainen yhteistyömalli ja siihen kirjatut toimenpiteet ovat sovellettavissa myös muihin monialaista yhteistyötä edellyttäviin yhteistyötilanteisiin niin paikallisesti Lahden kaupungissa kuin valtakunnallisestikin. Monialainen yhteistyömalli soveltuu käytettäväksi myös siinä tilanteessa, kun TE-palvelut siirtyvät kokonaan kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta.
Hanna Merivirta, yhteisöpedagogi YAMK, Lahden kaupungin etsivä nuorisotyö
Petra Mäki, yhteisöpedagogi YAMK, aluekoordinaattori, Lahden kaupunki
Lue Hannan ja Petran opinnäytetyö Monialainen yhteistyö nuoren hyvinvoinnin vahvistajana: monialainen yhteistyömalli etsivän nuorisotyön ja työllisyyden kuntakokeilun nuorten tiimin välillä Lahdessa Theseuksesta.