Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon
Kuva: Kaks´ Kättä työpaja (Seinäjoki)
Työllisyyspoliittiset valinnat ovat puhuttaneet paljon viime viikkoina Sanna Marinin hallituksen etsiessä kuumeisesti purevia työllisyystoimia. Välityömarkkinoilla toimivien järjestöjen, säätiöiden ja työpajojen ratkaisuna työllisyysasteen nostoon on tarvelähtöinen työllisyyspolitiikka. Tuoreessa julkaisussa viitoitetaan tarvelähtöisen työllisyyspolitiikan perusteet. TPY on ollut mukana yhdessä muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa tuottamassa julkaisua.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja osatyökykyisten työllistymisen lähtökohdaksi tulee ottaa yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Tuore Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisu tuo näkyväksi välityömarkkinoilla olevien ihmisten moninaiset tarpeet sekä esittää välityömarkkinoiden tarvelähtöisten palveluiden kokonaisuuden.
Työttömien moninaiset tarpeet eivät useinkaan tule huomioitua riittävän kattavasti
Työttömillä on lukuisia eritasoisia tarpeita, jotka voivat liittyä niin voimavaroihin, osaamiseen kuin työmarkkinoilla toimimiseen. Tarpeet ovat moninaisia ja usein yksilöllä on useampia tarpeita yhtä aikaa. Nämä tarpeet eivät useinkaan tule huomioitua riittävän kattavasti palvelujärjestelmässä. Silloin myöskään ihmisten työllistymisen edellytykset eivät välttämättä parane.
Tarvelähtöinen lähestymistapa työllisyyspolitiikkaan on yhä tärkeämpi jatkossa. Mitä korkeammaksi työllisyysaste halutaan nostaa, sitä suuremman osan työikäisistä on oltava työmarkkinoilla ja töissä.
”Mikäli pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä työllistyisi esimerkiksi kolmannes, nousisi työllisyysaste nykyisestä yli kolme prosenttia”, toteaa pääekonomisti Jussi Ahokas SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.
Oikea palvelu, oikeaan aikaan jää edelleen yhä saamatta
Tarvelähtöisiä palveluita tulee olla tarjolla nykyistä kattavammin, jotta jokaiselle aukeaa polku työelämään. Välineinä esimerkiksi palkkatuki, valmennuspalvelut, työkokeilu sekä kuntoutus toimivat parhaiten silloin, kun niitä tarjotaan yksilölle heidän tarpeensa huomioiden ja niihin vastaten. Oikea palvelu, oikeaan aikaan jää kuitenkin usein saamatta.
Välityömarkkinatoimijoilla (järjestöillä, säätiöillä, sosiaalisilla yrityksillä ja kunnallisilla työpajoilla) on pitkä kokemus tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden tuottamisesta. Erilaisilla palveluilla, jotka alkavat kynnyksettömistä palveluista ja etenevät intensiivisten sekä täsmäpalveluiden kautta työmarkkinapalveluihin, vastataan juuri niihin tarpeisiin, jotka muuten jäisivät työllisyyspalveluiden kokonaisuudessa huomioimatta.
”Tietyille ihmisryhmille tarvittavaa tukea työmarkkinoilla toimimiseen on saatavilla lähes ainoastaan kolmannen sektorin tai kunnallisten työpajojen kautta.” muistuttaa pääsihteeri Vertti Kiukas.
Kun työttömien tarpeet tiedostetaan ja olemassa olevat palvelukokonaisuudet tunnetaan, suomalaisten työmarkkinoiden kehittäminen nykyistä tehokkaimmiksi on mahdollista. Kun työllisyyspolitiikasta tehdään aidosti tarvelähtöistä, ihmisten työkyky, tuottavuus ja mahdollisuudet työllistyä paranevat. Juuri tätä kohti suomalaisessa työllisyyspolitiikassa tulisi määrätietoisesti pyrkiä.
Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisussa tehdään näkyväksi työttömien moninaisia tarpeita työllistymisensä edistämiseksi sekä hahmotellaan Suomen välityömarkkinoiden ja olemassa olevien tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kokonaisuutta. Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa SOSTEn sivuilta.
Julkaisu on syntynyt Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän aloitteesta ja sen kirjoittamiseen on osallistunut iso joukko välityömarkkinoilla tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita tuottavia toimijoita.
Lisätietoja:
pääekonomisti Jussi Ahokas, jussi.ahokas@soste.fi, 050 308 6870
erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen, paivi.kiiskinen@soste.fi, 040 051 6018