Syrjäytymisen lasku ei pienene säästämällä nuorista
Ennen vaaleja valtiovarainministeriö (VM) esitteli keinonsa valtiontalouden tasapainottamiseksi. Esityksen sisältämät leikkaukset olivat kylmää kyytiä. Jos syrjäytymisestä syntyviä kuluja halutaan pienentää, ei rahoitusta kannata leikata nuorilta. Se olisi kuin hölmöläisten peitontekoa: jos rahoitusta vähennetään nuorisoalalta, pidemmällä aikavälillä kustannukset kasvavat muualla. Nuorisotyöhön panostaminen on tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä.
Esityksensä mukaan VM leikkaisi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) jakamia valtionavustuksia asteittain noin 200–400 miljoonalla eurolla. OKM:n 550 miljoonan euron kokonaisuudesta tämä on käsittämättömän suuri osuus.
Vuonna 2022 aluehallintovirastot myönsivät etsivään nuorisotyöhön yhteensä 15,6 miljoonaa euroa ja työpajatoimintaan 16,5 miljoonaa euroa. Avustukset ovat mahdollistaneet sen, että etsivän nuorisotyön henkilökohtaista ohjausta on tarjolla jokaisessa kunnassa ja työpajatoiminnan kokonaisvaltaisia valmennuspalveluita noin 90 prosentissa kuntia. Vuonna 2022 etsivän nuorisotyön ohjauksessa oli 20 450 nuorta ja työpajatoimintaan osallistui 12 140 nuorta.
Vaikka myös kunnat rahoittavat merkittävältä osalta sekä etsivää nuorisotyötä että työpajatoimintaa, ovat valtionavustukset toiminnan kannalta elintärkeässä asemassa.
Todistetusti vaikuttavaa ja kustannustehokasta
Tutkimusten mukaan NEET-tilanteessa olevilla nuorilla on muuta ikäluokkaa suurempi riski syrjäytymiseen. Näiden nuorten määrä on edelleen liian suuri: lähes 10 prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa.
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta on kohdennettu NEET-tilanteessa oleville nuorille, mutta tarjoaa tukea ja apua poikkeuksellisen matalalla kynnyksellä myös muille sitä tarvitseville nuorille. Kyse on ainutlaatuisesta, nuoria lähellä olevasta palvelusta, joka vahvistaa kokonaisvaltaisesti arjenhallintaa, ohjaa tarvittaviin palveluihin sekä tukee tuloksellisesti koulutukseen ja työhön.
Tutkimukset osoittavat, että työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön panostaminen kannattaa. Etsivä nuorisotyö on yksikkökustannuksiltaan edullinen tapa ehkäistä syrjäytymistä, ja etsivän nuorisotyön aloittaminen vähentää NEET-statukselle jäämisen todennäköisyyttä (Vauhkonen & Hoikkala 2020). On laskettu, että etsivän nuorisotyön keskimääräinen kustannus valtiolle on vain 763 € per nuori.
Etsivä nuorisotyö ohjaa nuoria heidän tarvitsemiinsa palveluihin:
Työpajatoiminta tuottaa tutkitusti julkisen talouden kustannussäästöjä (Vauhkonen & Hoikkala 2020). Selvityksen mukaan työpajatoimintaan sijoitetut resurssit palautuvat työhön pääsyn myötä jo muutamassa kuukaudessa maksettuina veroina ja vältettyinä sosiaalisina tulonsiirtoina. Jo 110 nuoren onnistunut ohjaus vuodessa valtakunnallisesti kattaa työpajatoimintaan asetetut panokset. (Ohtonen 2016.) Työpajatoimintaan käytetyt yhteiskunnalliset panokset ovat siis vain murto-osa niillä saatavista hyödyistä.
Työpajatoiminnan piirissä oli vuonna 2022 12 144 nuorta, joista 4127 ohjautui vielä saman vuoden aikana myönteisesti eteenpäin (4406 nuorta jatkoi työpajalla vuodenvaihteen yli) (OKM/AVI).
Tutkimuksen mukaan nuoren jääminen pelkän peruskoulutuksen varaan tarkoittaa yhteiskunnalle vähintään 370 000 euron taloudellisia menetyksiä. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisten tukitoimien puuttuessa syrjäytymisen sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskit kasvavat.
Leikkaaminen lisäisi syrjäytymistä ja kustannuksia
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksen raju leikkaaminen johtaisi merkittävään etsivien nuorisotyöntekijöiden ja työpajatoimijoiden määrän vähenemiseen monessa kunnassa. Pienillä paikkakunnilla tämä tarkoittaisi palvelujen lakkaamista ja suuremmilla paikkakunnilla ennaltaehkäisevän työotteen heikkenemistä. Työtä jouduttaisiin painottamaan niihin nuoriin, joilla menee kaikista huonoiten.
VM:n aiemmin esille tuoma 15–20 prosentin leikkaus tarkoittaisi, että
- valtakunnallisesti etsivä nuorisotyö joutuisi jättämään noin 4 000 nuorta kokonaan ilman tukea.
- Työpajatoiminnassa vastaavasti 2400 nuorta jäisi ilman palvelua.
- Työpajatoiminnan valmennuspäiviä voitaisiin tarjota vuodessa 720 000 nykyistä vähemmän.
Rahoituksesta leikkaaminen heikentäisi myös organisaatioiden edellytyksiä tarjota laadukasta palvelua. Se puolestaan näkyisi suoraan toiminnan vaikuttavuuden heikkenemisenä.
- Nuorille tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä kapenisi ja yksilölliset polut vähenisivät.
- Materiaaleja ja välineistöä jouduttaisiin karsimaan eikä uusia hankittaisi. Tämä heikentäisi työpajatoiminnan kykyä tuottaa työelämälähtöistä opinnollistettua toimintaa.
- Henkilöstön määrästä mutta myös koulutuksesta ja työnohjauksesta jouduttaisiin tinkimään.
Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta leikkaaminen johtaisi nuorten ulkopuolisuuden lisääntymiseen, työllisyyden heikentymiseen ja syrjäytymisen kasvuun. Toivottavasti tätä ei haluta!
Vaikuttavat palvelut vakauttavat taloutta
”Toiminnan vaikuttavuutta voidaan lisätä kohdentamalla valtionavustuksia vaikuttaviin ja pitkäkestoisiin hankkeisiin sekä luopumalla pienistä yksittäisistä valtionavustuksista. Valtionavustusrahoituksen tulee kohdistua yhteiskunnallisesti merkityksellisiin ja julkisen talouden kannalta kestäviin hankkeisiin.”
Valtiovarainministeriö esityksessään
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoittaminen on yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja julkisen talouden kannalta kestävää toimintaa. Ne myös tuottavat päätöksentekijöille nuorten palvelutarpeesta ja -järjestelmästä sellaista tietoa, jonka tuottaminen muilla keinoin olisi todennäköisesti paljon kalliimpaa.
Nuorisotyöstä leikkaamisen sijaan vaikuttavia nuorten palveluita tulee vahvistaa, mikäli valtion taloutta halutaan vakauttaa pitkäjänteisesti. Tulevassa hallitusohjelmassa:
- etsivän nuorisotyön perusrahoitusta on korotettava
- työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen
- Palveluketjut on laitettava kuntoon.
- Tarvitaan lisää nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita ja terapiatakuu.
- On panostettava koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön sekä niiden tuki- ja ohjauspalveluihin.
Nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia tarvitaan lisää, ei vähemmän. Nuorten hyvinvointi on polarisoitunut ja huonosti voivilla nuorilla tuentarpeet ovat kasautuneet. Nuorten rinnalla kulkeviin palveluihin resursointi on kannattava investointi yhteiseen tulevaisuuteemme.
