SuomiAreena 2024 – mitä jäi käteen?

Miksi nuori jätetään Suomessa syrjään? Onko nuoruudella hintaraja? Millaisia ratkaisuja Suomessa tulisi tehdä, jotta jokainen nuori pääsisi osaksi yhteiskuntaa? Muun muassa näihin kysymyksiin Into etsi vastauksia SuomiAreenassa kesäkuun viimeisellä viikolla.

Viikko kaikkinensa oli meille suopea ja Satakunta antoisa: täynnä keskusteluja, oivalluksia, uusien yhteyksien ja suunnitelmien rakentelua – sekä esiintymislavoilla että etenkin niiden sivuilla. Uskallamme sanoa varmaksi, että viikon jälkeen useampi tavan tallaaja sekä valtakunnan vaikuttaja tietää himpun verran paremmin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kohtaamien nuorten todellisuudesta sekä siitä, mihin näitä työmuotoja tarvitaan ja mitä ne saavat aikaan.

Inton osuus SuomiAreenassa oli yhteistyöstä tehty

Tänä vuonna Intolla oli SuomiAreenalla niin oma virallinen lavaohjelma kuin seuraavana päivänä astetta epävirallisempi brunssitilaisuus, jotka järjestyivät sulavasti yhdessä Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman kanssa. Inton toiminnanjohtaja Timo Kontio johdatteli Porin kauppatorin MTV-lavalla Hanna Sarkkisen (vas.), Matias Marttisen (kok.), Diakonissalaitoksen kumppanuusjohtaja Vesa Sarmian sekä Nuorten ohjelman kokemusasiantuntija Mila Nikkasen välistä keskustelua. Keskeisenä huomiona esiin nousi nuoren aito kuuleminen, pysyvä ammattilainen ja se, kuinka tuemme nuoria eteenpäin sekä tuen jatkuvuuden merkitys. Puheenvuoroissa korostui myös ylisukupolvinen syrjäytymisen ehkäisy ja lapsiperheiden tukeminen.

”Olennaista oli, että kohdattiin aidosti, kuunneltiin mitä sanoin ja mentiin mun ehdoilla – sekä oli riittävästi aikaa.” – Mila Nikkanen

Nuorten ohjelman koolle kutsuma brunssitilaisuus syvensi edellisen päivän keskustelun teemoja ja toi esiin lisää nuorten ääniä ja kokemuksia, myös Porin työpajoilta. Osallistujiksi saatiin varsin mukava määrä kansalaisia ja vaikuttajia erilaisista taustoista aina maamme hallitusta myöten. Tilaisuuden avannut kansanedustaja Mika Poutala (kd.) korosti jokaisen oikeutta merkitykselliseen elämään, ja Nuorten ohjelman Elina Nikkinen, Roosa Humisto ja Sofia Laitinen valottivat kokemustiedon merkitystä. Nuoret Johanna ja Jere Porin työpajoilta ja Mila kertoivat palvelu- ja etuusjärjestelmän haasteista ja matalan kynnyksen yhteisöllisten palveluiden merkityksestä.

Työvalmentaja Milvi Elo kuvasi työpajojen sosiaalisesti vahvistavaa työtä ja sen haasteita rahoituksen ja hallinnollisten ratkaisujen näkökulmasta. THL:n johtava asiantuntija Päivi Lindberg totesi, ettei nykyinen nuorten palvelukokonaisuus ohjaavine lakeineen ole tarkoituksenmukainen ja vaatisi valtakunnallista vastuunkantoa ja koordinointia ministeriöiden yhteistyön kautta. Tutkija Teemu Vauhkonen korosti, että tutkimusten mukaan parhaisiin tuloksiin syrjäytymisen ehkäisyssä päästään, kun yksilön saama tuki on pitkäjänteisesti mietitty ja koordinoitu kokonaisuus.

Lain valmistelussa kuultava kaikenlaisia ihmisiä ja ryhmiä

Kuinka sitten yhteiskunnassa voitaisiin vahvistaa erityisesti yhteiskunnassa syrjään jäävien osallisuutta lainvalmisteluun, luottamusta viranomaisiin ja perusoikeuksien toteutumista? Hiljaisten äänten kuulumisesta lakien valmistelussa olivat SuomiAreenalla keskustelemassa liuta asiantuntijoita Helsingin yliopiston ja SILE-tutkimushankkeen järjestämässä lavaohjelmassa.

Oikeusministeriön kehittämisneuvos Kaisa Tiusanen nosti esiin, kuinka merkityksellistä olisi, että sidosryhmät olisivat mukana jo lakien valmistelussa. Kun heikommassa asemassa olevia kuullaan, oikeus tulla kuulluksi ja yhteiskuntaan kuuluminen vahvistuvat. Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etnon varapuheenjohtaja Natalie Gerbert nosti esiin meillekin tutuksi tulleen haasteen siitä, kuinka haastavaa järjestötoimijoiden on kerätä jäsenten ääniä lausuntoajan ollessa harmillisen lyhyt. Parempia lakeja ajatellen kuuleminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo Helsingin yliopistolta sanoitti hyvin sen, kuinka vähän laeilla tosiasiassa on merkitystä, jos yksilö ei koe kuuluvansa yhteiskuntaan. Kuten nuorisoalalla hyvin tiedämme, toimivakin hanke on haaste, kun pohdimme vakiintuvatko sen tuomat toimivat käytänteet.

Kannattaako nuorisotyön toimijoiden sitten osallistua SuomiAreenaan, ja jos, niin kuinka?

Näkemyksemme on, että kyllä, tavalla tai toisella! Nuorisotyön ammattilaisten on aika näyttää muille, ettei meidän tekemämme työ ole mitään puuhastelua. Kokonaisuudessaan nuorisoalan ja -työn toimijoiden olisi syytä olla liikenteessä nykyistä koordinoidummin ja leveämmällä rintamalla yhteisen asiansa, nuorten, puolesta. SuomiAreenassa voi oman ammatillisuuden kasvattamisen lisäksi muun muassa kuulla uusimpia tutkimustuloksia, haastaa päättäjiä ja poliitikkoja – ja ennen kaikkea tuoda nuorten ja nuorisotyön ääntä kuuluviin.

On kuitenkin huomioitava, että jos mietitään oman ohjelman järjestämistä, ovat lavatoteutuksen kustannukset nuorisoalan vaatimattoman puoleisiin budjetteihin nähden pienimmilläänkin suhteellisen suuret, eikä Porissa majoittuminenkaan ole SuomiAreenan aikaan kovin huokeaa. Jotta kulut voidaan kuitata kestävällä tavalla ja tehdä samalla mahdollisimman iso vaikutus, organisaatioiden on hyvä yhdistää voimansa.

SuomiAreena 2025 – toiveena entistä moniäänisempi tapahtuma

Kokemuksemme ensimmäisestä virallisesta osallistumisestamme SuomiAreenaan kallistuvat ehdottomasti positiivisen puolelle. Osallistumisen tekeminen kannattavaksi vaatii tosin paljon työtä, ennen kaikkea yhteistyökuvioiden rakentelua. Yhteistyö on ratkaisevan tärkeää ohjelmasisältöjen muotoilun, asiantuntevien keskustelijoiden löytämisen ja itse asian perillemenon kannalta. Viestinnän tekeminen kimpassa auttaa saamaan asialle enemmän näkyvyyttä. Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman kanssa tämä onnistui hyvin.

Voimme siis todeta, että olemme jatkossakin mielellämme mukana SuomiAreenalla ja suhtaudumme innolla uusiin yhteistyöideoihin! Miltä kuulostaisi vaikkapa ”Laajennettu oppivelvollisuus goes SuomiAreena” tai NuoriAreena 2025? Ota rohkeasti yhteyttä Inton viestinnän asiantuntija Annemari Kivivuoreen, jos yhtään tuntuu siltä, että meillä voisi olla yhteistä asiaa joko tässä tai jossain toisessa yhteydessä.

Kategoriat

• Blogi
• Uutinen