Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin – katso ehdokkaiden ratkaisut
Kentältä kysyttiin ja kansanedustajaehdokkaat ympäri Suomea vastasivat: Näin rakennetaan Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä etsivien nuorisotyöntekijöiden ja työpajatoimijoiden sekä alueellisten koordinaattorien kanssa.
Mitä mieltä eduskuntavaaleihin ehdolle asettuneet ovat nuorten hyvinvoinnista ja sitä tukevista toimijoista? Mitä ratkaisuja heillä on tarjota syrjäytymisen ehkäisyyn ja mielenterveyden tukemiseen? Entä miten he varmistaisivat etsivän nuorisotyön ja työpajojen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa?
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaiset keräsivät oman alueensa kansanedustajilta mielipiteitä ja ratkaisuja. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta kokosi vastaukset yhteen. Tutustu alla ehdokkaiden lupauksiin ja mielipiteisiin.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä etsivän nuorisotyön-, työpajatoiminnan- ja nuorisotyön aluekoordinaattorit lähestyivät ehdokkaita kirjeillä ja saivat vastaukseksi lupauksia nuorille. Hämeen alueella alueelliset koordinaattorit puolestaan tekivät videohaastattelun yhdessä valmentautujien kanssa. Lisäksi mukana ovat INTO23-vaalipaneelin osallistujien ratkaisut Suomelle, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.
Katso alta Hämeen alueen ehdokkaiden vastaukset
Näin eduskuntavaaliehdokkaat Kaakkois-Suomen vaalipiirissä vastasivat nuorille
Turvallinen ja turvattu tulevaisuus siellä, missä tuntee olevansa kotonaan – koulutusta, työtä ja mahdollisuus perheen perustamiseen koko Suomessa, ei vain kasvukeskuksissa.
Vesa Kallio, kesk.
Lupaan kuulla nuoria ja etsiä ratkaisuja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuden ongelmiin.
Susanna Pirttiaho, kesk.
Uudelleen-, muunto- ja oppisopimuskoulutuksen määriä lisättävä. Loppu koulukiusaamiselle ja loppu homekouluille. Korkeakoulujen alueellinen merkitys on huomattava eikä korkeakoulujen määrää tule vähentää. Edistän suomenkielen asemaa ja vapaata kielivalintaa. Jokaisella lapsella ja nuorella oikeus harrastukseen. Parempaa tukea ja joustavuutta lapsiperheille.
Markku Siitari, Korjausliike
Nuorten mielenterveystyö ja syrjäytymisen ehkäiseminen ei jää sanoiksi vaan siirtyy teoiksi. Kuntia ja hyvinvointialueita autetaan tekemään näitä tekoja paremmalla rahoituksella. Nuoria ja heidän kanssaan työtä tekeviä kuullaan paremmin siten, että ylhäältä ei aina päätetä, mikä heille on parasta.
Petri Pietiläinen, Vihr.
Lupaan tehdä parhaani, että lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja urheiluun satsataan enemmän kuin nyt. Perheiden lapsiin liittyviin ongelmiin puututaan tosissaan. Pahoinvointia korjataan hyvinvoinniksi. Koulukiusaamiseen stoppi, opettajille velvollisuus puuttumiseen. Kaikille mahdollisuus opiskeluun haluamallaan tavalla.
Marja-Leena Leppänen, Korjausliike
Lupaan pitää esillä lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät asiat.
Marjaana Kanervo, Vihr.
Lapsiperheköyhyydellä on tutkitusti paljon negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämään ja mahdollisuuksiin olla tasavertainen ikätovereidensa kanssa. SKP:lla on Perusturva 1200-aloite korvaamaan ja parantamaan nykyistä sekavaa tukiverkostoa. Erityisen epäoikeudenmukaista on se, että toimeentulotuen varassa elävät eivät tosiasiallisesti saa lapsilisää, koska se huomioidaan tulona tukipäätöksessä, joka muutenkin on liian alhainen. Siitä taas Suomi sai huomautuksen EU:lta.
Lupaan siis tehdä kaikkeni lapsiperheiden tilanteen parantamiseksi. Mielenterveyspalvelut, kuten koko julkinen terveydenhuolto kärsii liian vähäisestä rahoituksesta. Se on korjattava, ja panostettava ennalta ehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen lähetteettömiin palveluihin sekä riittävä resurssointi koko hoitopolulle ensikontaktista eteenpäinkin. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle lisää resursseja. Näitä lupaan ajaa.
Koulu tarvitsee lisää resursseja luokkakokojen pienentämiseksi. Tarvitaan lisää avustajia, erityisopettajia, kuraattoreita, terveydenhoitajia kouluun. Lisää tunteja kouluun oppimisen turvaamiseksi, liikunnalle, taideaineille, harrastustoiminnalle. Koulun on annettava valmiudet opiskeluun ja elämään, hyvä itsetunto ja itseluottamus, ei lannistaa ketään. Koulun on annettava hyvä yleissivistys, siitä on paljon hyötyä kotona ja maailmalla. Tämän puolesta lupaan toimia.
Liisa Taskinen, SKP
Moi! Olen 22-vuotias Mikkeliläinen yhteisöpedagogiopiskelija ja kaupunginvaltuutettu. Kevään eduskuntavaaleissa nuorten ja opiskelijoiden etu ja hyvinvointi on minulla kärkiteemana. Lupaan tehdä töitä sen eteen, että nuoret voisivat Suomessa paremmin ja kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet kasvaa, oppia ja harrastaa. Tulevaisuuden Suomesta tulee rakentaa tasa-arvoisempaa ja kestävämpää ja päätöksentekoon meidän tulee tarttua uudistavalla otteella.
Katriina Janhunen, Vihr.
Tällaisia ratkaisuja Inton eduskuntavaalipaneelin osallistujat tarjoavat
Matalan kynnyksen palveluihin ja nuorten mielenterveysongelmiin on saatava ratkaisuja. Terapia ei yksistään ole riittävä hoitomuoto, vaan siihen tulee yhdistää tarvittavia muita hoidon osia, kuten kuntouttava toiminta ja lääkehoito. Meidän tulee satsata 3. sektorin palveluihin ja esimerkiksi kellarikahvila-toimintaan, jossa nuoret aikuiset saavat vertaistukea!
Pia Tyyskä, RKP
Yksinäisyyttä estetään ja korjataan parhaiten sillä, että rinnalla on turvallisia ihmisiä, joiden kanssa saa olla oma itsensä ja jotka ovat lähellä, kun tarvitsemme.
Haluan nostaa keinoksi tässä nuorten osallisuutta, itsenäisyyttä ja kasvua tukevan kulttuurisen nuorisotyön, joka ansaitsisi vahvemman huomion ja pysyvämmät toimintamahdollisuudet. Etsivä nuorisotyö ei riitä, jollei meillä ole tarjota nuorille paikkaa, jossa löytää omat voimavarat, merkityksiä elämään ja kanssakulkijoita.
Taide ja kulttuuri ja niihin perustuva toiminta tarjoavat kanavia paitsi tunnetaitojen ja itsetuntemuksen kehittämiseen myös kommunikaatioon ja yhdessä toimimiseen. Taideperustaiset menetelmät tarjoavat väyliä osallisuuteen ja yhdessä tekemiseen kuin vahingossa. Taideperustainen toiminta tarjoaa onnistumisia ja väyliä työelämään niiden kautta. Kulttuurisen nuorisotyön ammattilaiset osaavat luoda yhteyden nuoren kanssa ja heidän välillään tavalla, joka kantaa pitkään.
Elisa Lientola, Vas.
Yksinjäämisen riski on suurin kaikkien palveluiden ulkopuolelle jäävillä nuorilla. Etsivän nuorisotyön lisäksi nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseksi voidaan rakentaa kokemuksellisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa. Tämän idean juuret ovat omakohtaisessa kokemuksessani, kun vuonna 2014 loin Lahteen tukihenkilötoiminnan, jossa tuettiin nuoria päihdekuntoutujia arjenhallinnassa.
Matkan varrella totesimme toimintamallin tukevan muitakin syrjäytymisuhan alla olevia, arjenhallinnan haasteiden kanssa painivia nuoria.
Tukihenkilötoiminnan lähtökohtana on kokemuksellisuus sekä vertaistuki. Koulutetut tukihenkilöt ovat itse käyneet läpi vastaavia palvelupolkuja, ja heillä on mahdollisimman samankaltainen tausta. Kokemuksellisuuden kautta löytyy helpommin kiinnekohtia esimerkiksi harrastuksiin tai vertaistukiryhmiin.
Tukihenkilö tarjoaa konkreettista arjen tukea, tarvittaessa vaikka päivittäin ja siellä missä nuori tukea tarvitsee. Tukihenkilön kanssa on mahdollista hoitaa virastoasiointeja tai selvittää esimerkiksi solmuun menneitä raha-asioita. Tukihenkilötoimintaan laaditaan yhdessä pieniä konkreettisia tavoitteita, eikä eristäytymistä päästetä tapahtumaan. Tärkeää on kuulla yksilön omista tarpeista ja vastata niihin. Tärkeänä tavoitteena on luoda onnistumisen kokemuksia.
Tukihenkilötoiminnan ammatillinen vastuu tulee olla nimetyllä nuorisotoimen, sosiaalitoimen tai mahdollisesti terveydenhuollon työntekijällä. Tukisuhteesta tulee laatia kirjallinen sopimus, joka sitouttaa molempia osapuolia. Parhaimmillaan tukisuhde innostaa tuettavaa aloittamaan myös itse tukihenkilönä elämäntilanteen vakiintuessa.
Tukihenkilötoiminta antaa nuorelle enemmän mahdollisuuksia selvitä. Yhdessä. Ei yksin.
Pasi Tuomaila, Liik.
Nuorten ulkopuolisuuden vähentäminen vaatii työtä monella rintamalla, eikä ratkea millään yksittäisellä toimella. Mutta tässä yhteydessä nostaisin omaksi ratkaisukseni matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kuntoon saamisen ja terapiatakuun. Meillä on Suomessa käynnissä aito mielenterveyden kriisi erityisesti nuorten keskuudessa. Solmuja on pystyttävä avaamaan ennen kuin elämä menee umpisolmuun. Siksi päihde- ja mielenterveysongelmiin on saatava tukea nopeasti ja yhdeltä luukulta. Tämä on välttämätöntä myös toimivan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kannalta: jotta nuoria voidaan ohjata heidän tarvitsemiensa palvelujen pariin, palveluja on oltava saatavilla. Ja mielenterveyden ehkäisevässä työssä kaikki nuorisotyön muodot ovat tärkeässä roolissa. Nuorisotyön eetos, nuorten rinnalla kulkeminen kaikissa elämäntilanteissa, on vastalääkettä kovalle suoritusyhteiskunnalle.
Veli Liikanen, Vihr.
Nuoret kokevat ahdistusta monista asioista. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, Covid-19-epidemia, Euroopassa käytävä sota, erilaisten some-vaikuttajien muovaavat uudet trendit ja niin edelleen. Myös THL:n tilastot osoittavat, että nuorten ahdistus on lisääntynyt viime vuosina. Lisäksi median puhe kantokyvyn murenemisesta, hyvinvointivaltion perustan hajoamisesta ja talouden ennustettavuuden heikkenemisestä, lisäävät vettä myllyyn.
Nykynuoret ovat avoimempia ja haluavat puhua ahdistuksestaan enemmän kuin aiemmat. Kaikilla ei kuitenkaan ole puhekumppania ja siksi matalan kynnyksen palveluita on hyvinvointialueilla ja kunnissa ennaltaehkäisevän työn osalta lisättävä. Resursseja on suunnattava nuoriin, vaikka esimerkiksi vanhustenhuollon haasteet ovat erittäin suuria. Hyvinvointialueilla on löydettävä tasapaino ennaltaehkäisevien toimien ja korjaavien toimien kesken.
Työpajoissa nuorille tarjoutuu paikka, jossa häntä odotetaan ja joka tarjoaa merkityksellistä tekemistä. Samalla nuoria tuetaan koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä ja tätä kautta ainakin osa nuorista pääsee eteenpäin ammattiin.
Ratkaisuja pitäisi etsiä esimerkiksi:
- Ilmastonmuutoksesta ja vastaavista asioista tulisi puhua mediassa faktojen pohjalta, ei poliittisen puheen kautta. Ilmastonmuutoksella ”uhkailu” on joillekin puolueille tärkein poliittinen agenda, vaikka Suomelle se ei ole tämän suurin haaste. Kerrotaan nuorille, että Suomen osuus maailmanpäästöistä on promillien luokkaa ja eurooppalaisittainkin vain joitakin prosentteja. Joidenkin tutkimustulosten mukaan päästömme ovat pienempiä ja hiilinielumme suurempia kuin mitä väitetään. Uhkailu ja poliittinen vastakkain asettelu ilmastoasioissa tulee lopettaa.
- Nuorille tulee järjestää mielekästä tekemistä.
- Varhaista puuttumista tulee parantaa paremmalla riskiryhmien tunnistamisella.
Aino Närkki, Kok.
Että kenenkään ei tarvitsisi selvitä yksin:
Yksi keino on matalan kynnyksen palvelut – yhteiset olohuoneet, joihin saa tulla viettämään aikaa ja tutustua ihmisiin, joilta voi tarvittaessa saada neuvoja. Rohkeutta ja luottamusta rakennetaan pienin askelin.
Kirsi Lehtimäki, SDP
Tarvitsemme sujuvat sosiaali- ja terveyspalvelut joissa apua ja tukea saa heti, kun sitä hakee. Esim. mielenterveyspalveluiden osalta psykiatrisen sairaanhoitajan päivystysvastaanotto, josta käynnin jälkeen saisi seuraavat vastaanotto ajat yksilöllisen hoidon/avun tarpeen mukaan.
Ei monelta luukulta toiselle pompottelua vaan matalankynnyksen palvelua, josta hoitoketju lähtee rullaamaan sujuvasti eteenpäin. Raha ei myöskään saa muodostua avun saannin esteeksi. Ihminen tarvitsee ihmistä ja yhteiskunnan tulee huolehtia kansalaisistaan niin ettei kukaan jää yksin. Tällä hetkellä meillä on liikaa yksin pärjäämistä ja avun tarvitsijoiden luokittelua.
Tilanne, missä ei apua ja tukea saada oikea-aikaisesti tekee yhteiskunnasta turvattoman ja esim. köyhyys on yksi tekijä, mikä voi ajaa rikollisuuteen.
Tehdään yhdessä parempi ja välittävämpi Suomi.
Saija Granlund, PS
Lupaukset on annettu. Sinun tehtäväsi on äänestää! Tehdään yhdessä Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.
Mukana työssä olivat:
Eeva Karjalainen
ENT aluekoordinaattori
Etelä-Savo
Outi Rahikainen
TP aluekoordinaattori
Etelä-Savo
Sonja Lindroos
ENT aluekoordinaattori
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Miia Pauna
TP aluekoordinaattori
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Salla Juha
Nuorisotyö aluekoordinaattori
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Jyränkölän mediapaja
Emma, Tuomas ja Topi Lahti
Jorma Kettunen
Janakkalan nuorisopalvelut
Joyce, Samuel ja Kariina
Kärkölän nuorten työpaja
Miia, Jami ja Alvar