Sote-uudistus muuttaa työpajakenttää
Millaisia vaikutuksia sote-uudistuksella on työpajakentälle? Missä nyt mennään? Into kysyi jäsenorganisaatioiltaan. Kysely tuo esille, että sote-uudistukseen liittyy työpajakentällä suuri epätietoisuus. Monen työpajan tulevaisuus on edelleen täynnä kysymyksiä. Kyselyn perusteella myöskään hyvinvointialueiden valmius tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta tammikuun alussa ei näyttäydy vahvana. Tämä herättää huolta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden ja kokonaiselämäntilanteen heikkenemisestä. Miten valmentautujien moninaisiin tarpeisiin voidaan jatkossa vastata? Miten taataan, etteivät palvelupolut katkea?
Sote-uudistuksen myötä kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023. Tuolloin kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa näitä yleisimpiä palveluitaan. Kysely osoittaa, että sote-uudistus ja sen tuomat muutokset koskevat lähes kaikkia työpajoja: ainoastaan kolme prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei sote-uudistuksella ole lainkaan vaikutuksia oman organisaation toimintaan.
Mikä muuttuu?
Suurella osalla ei tarkkaa tietoa tulevasta
Kysely kertoo työpajakentän epävarmasta tilanteesta ja monista avoimista kysymyksistä. Jopa kolmasosa kyselyyn vastanneista työpajatoimijoista katsoo, ettei heillä ole tarkkaa tietoa, miten uudistus oman organisaation toimintaan vaikuttaa. Epävarmuutta koetaan erityisesti kunnallisilla ja yhdistysmuotoisilla työpajoilla. Kysely osoittaa, että työpajapalveluihin liittyvät periaatepäätökset ovat suuressa osassa kuntia vielä tekemättä. Paikoin ratkaisuja on kyllä tehty, mutta käytännön toteutukseen liittyy vielä monia epävarmuuksia. Työpajakentän huoli nuorten ja muiden valmentautujien tilanteesta on suuri. Vaarana nähdään, että palveluprosessit katkeavat ja moni jää ilman tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Huolta kannetaan myös lähipalveluiden katoamisesta.
Jos pajamme ei saa toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa, niin pienen kuntamme nuorille, jotka ovat kuty:n tarpeessa, on todella vaikeaa löytää ja saada järkevää toimintaa. Lähipalvelu loppuu. Toivomme, että yhteistyöverkosto sote-toimijoiden kanssa jatkuu hyvänä, mutta jos tämä ei tapahdu, niin asiakkaiden tilanne voi pahentua.
Monen työpajan toiminta siirtyy hyvinvointialueelle
Lähes 20 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo toiminnan siirtyvän hyvinvointialueelle. Nämä ovat työpajoja, joissa kuntouttava työtoiminta on pääasiallisin tai keskeisin palvelu. Nuorten työpajatoiminta siirtyy neljällä prosentilla, aikuisten työpajatoiminta seitsemällä prosentilla ja sekä nuorten että aikuisten työpajatoiminta samoin seitsemällä prosentilla. Siirtyminen koskee etenkin kunnallisia työpajoja: niistä 22 prosentilla toiminta on siirtymässä hyvinvointialueelle.
Myös toiminnan siirtämisen kohdalla käytännön yhteistyöhön kunnan ja hyvinvointialueen välillä liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Nuorten työpajojen toimijat ovat pohtineet, muuttuuko nuorisotyöllinen työote ja kapeneeko toiminnan monialaisuus, kun asemoidutaan entistä vahvemmin sosiaalihuollon piiriin. On myös huomattava, ettei nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta voida siirtää kunnasta hyvinvointialueelle.
Kuntouttavaa työtoimintaa tuottava työpaja sekä sen sisällä toimiva nuorten työpaja siirtyvät hyvinvointialueelle. Niiden käyttämät tilat kunta vuokraa hyvinvointialueen käyttöön. Epävarmaa on, voidaanko työpajalla tuottaa tämän jälkeen muita palveluja kuin kuntouttava (koulutussopimukset, tuetut työssäoppimiset, työkokeilut, palkkatukityö).
Palveluvalikoiman ja kohderyhmien muuttamista
Kyselyn mukaan kunnallisten työpajojen vaihtoehtona on myös keskittyä muihin palveluihin. Kunnallista työpajoista lähes 20 prosenttia ei enää uudistuksen jälkeen tuota kuntouttavaa työtoimintaa. Muista mahdollisista palveluista yleisimpiä ovat työkokeilu ja palkkatuettu työ sekä koulutuksen järjestäjille tarjottavat palvelut. Kyse voi olla myös aiempaa laajemmin myös työpajan omista sopimuksista. Ne eivät kuitenkaan tuo valmentautujalle mitään etuutta.
Työpajatoiminnan jäämisellä kuntaan ja palvelupaletin muokkaamisella pyritään säilyttämään toiminta lähipalveluna. On kuitenkin huomattava, että näissä muissa palveluissa toiminnan sisällöt painottuvat toisin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa tai sosiaalisessa kuntoutuksessa. Moni vastaaja tuokin esille huolta, ettei kaventunut palveluvalikoima enää vastaa riittävästi nuorten moninaisiin tarpeisiin.
Työpajatoiminta muuttuu luultavasti vain työkokeilua järjestäväksi palveluksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen loppuu 31.12.2022. — Nuorten jatkopolutus hankaloituu. He joutuvat opiskelu- ja työurille ennen kuin ovat siihen kykeneviä.
Palveluntuottajat osallistuvat hyvinvointialueen kilpailutuksiin
Kyselyn perusteella yhdistys- ja säätiömuotoisista työpajoista lähes 40 prosenttia on osallistumassa hyvinvointialueiden kilpailutuksiin, kunnallisista pajoista ei yksikään. Kunnalliset työpajat eivät ole kyselyn perusteella hakeutumassa markkinoille eli yhtiöittämässä toimintaansa yhdistyksen tai säätiön muotoon, jotta voisivat osallistua hyvinvointialueen kilpailutuksiin. Osa palveluntuottajista tuo esille, että heillä sopimuksia on jo vaihdettu kunnasta hyvinvointialueen nimiin. Moni kuitenkin kuvaa tilanteen olevan epävarma: epätietoisuutta on erityisesti kilpailutusten aikatauluista ja asiakasvolyymeistä.
Tulemme toimimaan kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluntuottajana hyvinvointialueella. Epävarmaa on, kuinka paljon ko. asiakkaita ohjataan palveluun, joten talousarvion tekeminen vuodelle 2023 on erittäin haastavaa ja aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuden toimintamahdollisuuksien suhteen.
Kumppanuussopimus kunnan ja hyvinvointialueen välillä
Kunnallisilla työpajoilla yhdeksi mahdollisuudeksi tarjota jatkossakin kuntouttavaa työtoimintaa on noussut ns. kumppanuusmalli, jossa hyvinvointialue ohjaa asiakkaita työpajalle, mutta raha ei liiku. Tämän vaihtoehdon on valinnut 11 prosenttia kunnallisista työpajoista, kolmannen sektorin työpajoista ei yksikään. Kumppanuussopimuksen nähdään olevan ratkaisu asiakkaiden palveluiden varmistamiseen. Siihen liittyy vielä avoimia kysymyksiä, joten tilanteen mahdollisimman nopea selkiyttäminen on olennaista. Keskustelua on herättänyt esim. mahdollinen kilpailun vääristyminen.
Koska rahaliikenne on jo nykyisellään vähäistä, voidaan tehdä kumppanuussopimuksia, jolloin työpajatoiminta jatkuu. Useissa kunnissa työpaja on ainut olemassa oleva toimintapaikka erilaista tukea tarvitseville nuorille ja ei kannata perustaa uutta toimintapaikkaa. Sotessa voidaan kirjata nuoren osallistuminen työpajatoimintaan eikä tarvita kuntouttavan sopimusta. Työpajan tulee suuntautua työpainotteisesta pajasta enemmänkin elämänhallintaa, arkitaitoja sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävään toimintaan. Työpaja ei saa tuotteiden myyntituloja, mutta nuorten hyvinvointi lisääntyy ja tulosten arviointia hyte-mittareiden pohjalta.
Muina mahdollisuuksina yhteistyömalli ja in-house-asema
Merkittävää on, ettei kukaan kyselyyn vastanneista työpajatoimijoista kuvaa, että organisaation toiminta jouduttaisiin uudistuksen seurauksena lopettamaan. Vastaajista pieni osa nostaa esille muita mahdollisuuksia, kuten yhteistyömallin kunnan ja hyvinvointialueen välillä sekä säätiön siirtymisen in-house-asemaan hyvinvointialueeseen nähden. Vastausten perusteella kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö näyttäytyy varsin jäsentymättömänä. Jotkut työpajatoimijat kuvaavat, että toimintaa tullaan toteuttamaan yhteistyössä esimerkiksi yhteisissä tiloissa, mutta valtaosa vastaajista ei tuo tätä yhteistyömallia esille.
Tuotamme yhdessä hyva:n ja kuntien kanssa työpajatoimintoja yhteisiin tiloihin. Nuorten työpajatoiminta siirtyy kunnille ja hva tuottaa työpajatiloihin kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. Nykyinen henkilöstö siirtyy osin kunnille ja osin hva:lle.
Työpajakenttä peräänkuuluttaa linjauksia ja yhteistyötä
Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille jo kolmen kuukauden kuluttua, mutta palveluiden tuottamisen ratkaisut ovat monessa kunnassa ja hyvinvointialueella vielä täysin auki. Koronan jälkihoito, nuorten välinen eriarvoistuminen ja korkealle jäänyt pitkäaikaistyöttömyys vaativat tukitoimia. Vastauksia avoimiin kysymyksiin on löydyttävä pian, jotta asiakkaat saavat tarpeisiinsa vastaavat palvelut.
Kyselyn perusteella keskeisimmäksi kehittämistä vaativiksi kokonaisuuksiksi nousevat hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspintayhteistyö, sopimuksellisuus ja toimenpiteet. Työpajatoimijat tulee hyvinvointialueilla ottaa nyt vahvasti mukaan palveluiden suunnittelu- ja valmistelutyöhön. Tarvitaan foorumeita keskustelulle ja monialaista verkostotyöskentelyä. Kumppanuusmallin mahdollisuudet ja rajoitukset on selvitettävä. Työpajatoimijat nostavat esille tarpeen kehittää uusi toimenpide työpajatoimintaan. Kunnallisten työpajojen palveluvalikoima kapenee merkittävästi, jos ne eivät voi enää tarjota kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta edes kumppanuusmallin pohjalta. Muut yleisimmät palvelut, kuten työkokeilu ja palkkatuettu työ, eivät vastaa arjen taitojen ja elämänhallinnan vahvistamiseen liittyviin tarpeisiin.
Tarvitaan myös ministeriötason valtakunnallisia linjauksia ja mahdollisuuksien konkretisointia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asetti elokuussa työryhmän selvittämään uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan. Työryhmä laatii suosituksia, jotta toimintaa voidaan jatkossakin toteuttaa poikkihallinnollisesti ja asiakaslähtöisesti. Odotukset työryhmän työlle ovat suuret.
Into toteutti kyselyn sote-uudistuksen vaikutuksista työpajatoimintaan syyskuussa 2022. Kyselyyn vastasi 104 työpajaa kaikilta hyvinvointialueilta. Enemmistö vastaajista, 72 prosenttia, oli kunnallisia työpajoja, 21 prosenttia yhdistyksiä ja 6 prosenttia säätiöitä.
Tutustu Inton raporttiin: Sote-uudistus ja työpajojen uusi ajanlasku? Edessä tuntematon ja huoli valmentautujista
Hyödynnä myös Inton sote-uudistusta käsittelevää ppt-esitystä sekä Inton verkkosivua.
