Raportti hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista: Nuoret eivät saa tarvitsemiaan palveluita
Hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa reilu vuosi sitten. Mitä uudistuksesta on seurannut työpajakentälle? Miten se näkyy etsivässä nuorisotyössä ja nuorten tarvitsemien sote-palvelujen saatavuudessa? Into kysyi työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoilta. Raportti esittelee tulokset kyselyistä, joihin saatiin työpajakentältä ja etsivästä nuorisotyöstä yhteensä 366 vastausta.
Palveluvajeita
Kysely osoittaa, että hyvinvointialueuudistus on muuttanut työpajakenttää merkittävällä tavalla, ja vaikutukset koetaan voittopuoleisesti kielteisinä. Uudistus on tuottanut palveluvajeita, eikä työpajojen kaventunut palveluvalikoima monin paikoin enää vastaa riittävästi valmentautujien tarpeisiin. Hyvinvointialueilla ei ole ollut tarjolla vastaavia nuorille räätälöityjä palveluja. Palvelupolut eivät enää myöskään toimi entiseen tapaan.
Olemme aiemmin tarjonneet kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita sosiaalipalveluiden päätösten pohjalta. Nyt emme voi toteuttaa näitä palveluita lainkaan. Nuoret eivät saa tarvitsemiaan palveluita.
Omat sopimukset eivät kestävä ratkaisu
Monilla työpajoilla ratkaisuksi on kehitetty ns. oma pajasopimus: tätä ei kuitenkaan pidetä kestävänä ratkaisuna, sillä se ei kuulu viralliseen palvelujärjestelmään. Kysely osoittaa, että ohjautuminen työpajapalveluihin on monin paikoin heikentynyt eivätkä nuoret ja muut valmentautujat nyt pääse oikea-aikaisesti oikeaan palveluun. Moni kolmannen sektorin palveluntuottajatyöpaja tuo myös esille, että hyvinvointialueen sopimusehdot ovat heikentäneet niiden toimintaedellytyksiä.
Nyt kun asiakkaita tulisi ottaa valtionavustukseen ilman sopimusta, niin miten turvaamme asiakkaan kiinnittymisen, rahallinen tuki jää saamatta (ei ylläpitokorvausta, kuten ei sosiaalisessa kuntoutuksessakaan), ei ole ns. positiivisia sanktioita käytettävissä, vaan nuori voi kellua haluamallaan tavalla, tulla tai jättää tulematta toimintaan, sosiaalityön tuki jää asiakkailta saamatta.
OKM:n & AVI:n avustuslinjaus uhkaa toimintaedellytyksiä
OKM:n ja AVI:n tuore linjaus siitä, ettei nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksella saa valmentaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, on vesittänyt työpajojen ja hyvinvointialueiden välille rakennettua yhteistyötä. Tämä on kaventanut nuorten mahdollisuuksia päästä kokonaisvaltaista tukea tarjoavaan palveluun ja vaikeuttanut erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden taloustilannetta.
Nyt AVI on tuonut muutokset ja kuntouttava työtoiminta loppuu (?) kokonaan kunnalliselta nuorten työpajalta ja nuoret jäävät ns. tyhjän päälle. Hyvinvointialueen ja kunnan välinen yhteistyö on tiivistynyt loppuvuodesta tämän yhteisen haasteen äärelle – miten turvataan jatkossa kuntouttavan työtoiminnan nuorten palvelut alueella, kun AVI rajoittaa toimintaa.
Sote-palveluiden saatavuus on heikentynyt
Kysely osoittaa, että hyvinvointialueuudistus on heikentänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Yhteensä reilu 60 prosenttia etsivän nuorisotyön toimijoista katsoo, että nuorten palveluiden saatavuus on huonontunut. Selkeintä heikentymistä nähdään nuorten mielenterveyspalveluissa. Yhteensä jopa 70 prosenttia vastanneista etsivän nuorisotyön toimijoista katsoo, että mielenterveyspalvelut ovat heikentyneet. Kysely tuo myös esille, että etsivän nuorisotyön verkostoyhteistyö sote-ammattilaisten kanssa on vähentynyt.
Nuorten mt-palveluihin pääsee todella huonosti ja vastaanotot sijaitsevat liian kaukana, sekä nuoren että perheen mielestä. Tulee kohtuuttomia poissaoloja koululaiselle/opiskelijalle, sekä palkattomia pätkiä työssäkäyville.
Etsivän nuorisotyön ja työpajojen toimijat eivät pidä uudistusta nuorten ja valmentautujien näkökulmasta katsottuna toimivana. Läpi kyselyn välittyy huoli nuorista ja valmentautujista ja heidän putoamisestaan tarpeisiin vastaavista palveluista.
Uudistukseen liittyviä hyvä käytäntöjä
Vaikka hyvinvointialueuudistus on koettu voittopuoleisesti haasteelliseksi, on se merkinnyt monille työpajatoimijoille sysäystä uudistaa toimintaa. Hyviksi käytännöiksi ja toimiviksi malleiksi nousevat:
- sopimuksellinen yhteistyö
- yhteistyörakenteet ja säännöllinen konkreettinen yhteistyö
- kolmannen sektorin tukeminen ja aktiivinen hyödyntäminen
- uuden toiminnan kehittäminen
Kehittämistarpeet ja tarvittavat ratkaisut
Mitä tarvitaan, jotta palvelut vastaisivat paremmin nuoren tarpeisiin ja nuoret saisivat oikeaan aikaan oikeat palvelut? Työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijat peräänkuuluttavat yhteisiä linjauksia työpajatoiminnan osalta sekä palvelupuutteiden paikkaamista, yhteistä kehittämistä ja sen määrätietoista johtamista kaikkien nuorten palveluiden osalta. Keskeisiksi ratkaisuiksi nousevat:
- työpajojen omat sopimukset tulkittava työllistymistä tukevaksi palveluksi
- tarvitaan uusi kokonaisvaltainen ja nuorisotyölliselle työotteelle pohjautuva työpajapalvelu
- kuntouttavan työtoiminnan tuottamisen mahdollistaminen kunnallisille työpajoille?
- OKM:n ja AVI:n kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää avustuslinjausta on muutettava
- nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon: kriittiset palveluvajeet paikattava
- yhdyspintayhteistyön, vuoropuhelun ja yhteisen kehittämisen vahvistaminen kaikilla tasoilla
Kaikille nuorille pitää antaa mahdollisuus tasavertaiseen mahdollisuuteen osallistua juuri hänelle sopivaan toimintaan.
