Puhutaanko rahasta?
Nuorisotyön toimintamuotojen, kuten etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan, rahoitus koostuu useista lähteistä ja jokainen lähde on toiminnan jatkuvuuden kannalta elintärkeä. Miksi nuorisotyö tarvitsee niin kuntien kuin valtion tukea ja mitä niiden myöntämillä avustuksilla tehdään? Puhutaan rahasta Asikkalan kunnan nuorisovastaava, Henna Rautavuo-Hätösen, johdolla.
Menevätkö nuorisotyön avustukset ”herrojen saunottamiseen ja muuhun hallintoon”?
Törmäsin kerran somessa postaukseen, jossa oli nostettu esiin alueellemme AVI:lta saatu merkittävä avustus nuorten tukemiseen. Tuo avustus koostui nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön valtionavustuksista. Iloitsin tietysti alueen nuorten palveluiden ja kollegoiden puolesta, kunnes aloin lukemaan kommentteja. Iso osa kommentoijista piti erittäin epätodennäköisenä, että nuoret näistä rahoista hyötyvät millään tavalla. Rahan arveltiin kuluvan ”herrojen saunottamiseen ja muuhun hallintoon”.
Tajusin tuossa hetkessä, että iso osa ihmisistä ei taida todellisuudessa tietää juuri mitään työpajatoiminnasta tai etsivästä nuorisotyöstä. Ja jos tietämättömyys on niin yleistä, niin entäpä päättäjät sitten. Tokihan heillä nyt paremmat pohjatiedot pitäisi olla, vai onko sittenkään? Onkohan kuntien päättäjille ollenkaan selvää, että nuorten parissa työskentelevät tahot hakevat näitä valtionavustuksia joka vuosi, jotta voivat turvata nuorten peruspalvelut ja työntekijöiden säilymisen alueilla?
Ilman valtionavustuksia toiminta jäisi merkittävästi pienimuotoisemmaksi ja vastuu lakisääteisten palveluiden järjestämisestä olisi yksinomaan kuntien talouden varassa. Valtionavustus ei luonnollisesti riitä kattamaan kaikkia kuluja, joten merkittävää vastuuta palveluiden laadun ja tason varmistamisesta kantavat paitsi näiden palveluiden yksittäiset työntekijät, myös päättävissä elimissä istuvat henkilöt. Ja heidän olisi syytä tietää, mistä itseasiassa päätetään ja miksi toiminnan turvaaminen pitkäjänteisesti on tärkeää.
Valtionavustus etsivään nuorisotyöhön kohdentuu yksinomaan palkkoihin. Karkeasti 45 000 eurolla saadaan yksi nuoria päätyökseen kohtaava etsivä nuorisotyöntekijä, ja tästä summasta korkeintaan 30 000 euroa on tullut valtionavustuksesta. Myös työpajoilla avustus kohdentuu pitkälti henkilöstökuluihin ja lisäksi materiaaleihin ja nuorille hankittaviin palveluihin. Kunnan osuus koko toiminnan rahoituksessa on merkittävä: valtionavustus kattaa työpajatoiminnan rahoituksesta keskimäärin vain n. 13 %.
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ehkäisevät syrjäytymistä
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ennaltaehkäisevät syrjäytymistä tarjoamalla nuoren arkeen rinnalla kulkijan, tukea ja ohjausta mm. työllistymiseen ja kouluttautumiseen sekä konkreettista mielekästä tekemistä. Etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla vahvistetaan nuorten osallisuutta ja arjenhallintaa, edistetään heidän kasvuaan ja itsenäistymistään sekä tuetaan jatkopoluille kiinnittymistä.
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat vuosittain valtakunnallisesti yhteensä yli 35 000 haasteellisessa elämäntilanteessa tai syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta.
Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa toimivat henkilöt ovat niin sisällä nuorten arjessa ja todellisuudessa, että jos haluat tietää, mitä kuntasi nuorille kuuluu ja miten palvelut toimivat, niin heitä kannattaa haastatella. Jokaisella on omannäköisensä tarina kerrottavanaan.
Syrjäytymisen lasku kirjoitetaan miljardeissa – ennaltaehkäisevä työ tuo säästöjä
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaiset kertovat sinulle todennäköisesti, että korona on kasvattanut erityisesti nuorisotyöttömyyttä ja mutkistanut nuorten tilanteita. He kertovat luultavasti myös, että pula nuoria kohtaavista aikuisista kouluilla ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa on valtava, työntekijöiden vaihtuvuus suurta määräaikaisten työsuhteiden vuoksi ja päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarpeeseen nähden riittämättömät. Jokainen heistä näkee työssään sen, mitä ennaltaehkäisevä työ voisi euroissa ja inhimillisissä kustannuksissa säästää.
Syrjäytymisen lasku työttömyyden, mielenterveyden ongelmien ja tulonsiirtojen kautta kirjoitetaan miljardeissa ja sen summa kasvaa, mitä nuorempana syrjään joudutaan. Etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle on entistäkin suurempi tarve.
Inton budjettiriihiterveiset kertovat, miten työllisyyttä edistetään ja nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä ehkäistään. Niihin kannattaa tutustua.
Henna Rautavuo-Hätönen
nuorisovastaava, Asikkalan kunta