Poikkeustila on vaikeuttanut työpajojen toimintaa. Etsivä nuorisotyö siirtynyt toimimaan verkossa.
TPY on kartoittanut kahdella kyselyllä poikkeustilan vaikutuksia työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ja niiden kohderyhmiin. Kyselyihin tuli kaikkiaan lähes 800 vastausta. Toisella kyselyllä kartoitettiin poikkeustilan vaikutuksia työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Siihen saatiin 677 vastausta. Kyselyyn vastasi 155 työpajavalmentajaa ja 106 työpajaesimiestä. Etsivästä nuorisotyöstä kyselyyn vastasi 323 etsivää nuorisotyöntekijää sekä 93 etsivän nuorisotyön esimiestä. Lisäksi erillisellä kyselyllä kartoitettiin poikkeustilan vaikutuksia työpajojen toimintaan ja talouteen. Tähän kyselyyn oli 7.4. mennessä tullut 114 vastausta.
Poikkeustilalla on kyselyiden perusteella merkittäviä vaikutuksia niin etsivän nuorisotyön ja työpajojen toimintaan kuin niiden kohderyhmien tilanteeseen. Poikkeustilan vuoksi työpajojen palveluita on keskeytetty. Etsivä nuorisotyö on siirtynyt toimimaan pääosin verkossa. Myös työpajat ovat siirtäneet toimintaansa verkkoon, mutta verkkotoiminnan käynnistämistä on vaikeuttanut puutteellinen ja ristiriitainen ohjeistus palveluiden toteuttamisesta. Etsivät nuorisotyöntekijät kertovat tuen tarpeessa olevien nuorten määrän olevan kasvussa. Työpajatoimijat sanovat kohderyhmänsä jääneen yksin haasteidensa kanssa toiminnan keskeydyttyä. Sekä etsivät nuorisotyöntekijät että työpajatoimijat sanovat poikkeustilan lisänneen jo nyt yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Etsivää nuorisotyötä tarvitaan luovimaan poikkeustilanteen läpi
”Nuorten mielenterveyden haasteet lisääntyneet jo nyt. Kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua sosiaalisen median palveluihin, joka aiheuttaa eriarvoisuutta ja eristää osan nuorista yhteisön ulkopuolelle entisestään. Nuorten syrjäytyminen on vaarassa lisääntyä.”
Etsivät nuorisotyöntekijät kertovat, että nuorilla on tässä tilanteessa suuri tarve keskustelulle ja yhteydenpidolle. Vastaajista 33 % sanoo, että tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvussa ja nuorten määrän odotetaan kasvavan merkittävästi lisää, jos poikkeusolo kestää pidempään. Monet nuoret kokevat myös yksinäisyyttä. Nuorten syrjäytymisen pelätään lisääntyvän. Uutiset koronaepidemiasta herättävät pelkoa ja lisäävät nuorten henkistä pahoinvointia. Etsivä nuorisotyöntekijä on monille se ainut luotettava keskustelukumppani.
Monilla nuorilla on ollut huolta omasta taloudellisesta tilanteestaan jo ennen poikkeusoloja. Poikkeustilanteen johdosta monet nuoret menettävät kesätyöpaikkansa. Kuntouttavan työtoiminnan keskeytyminen on siirtänyt nuoria työpajoilta etsivän nuorisotyön asiakkaiksi. Nuoret tarvitsevat etsivää nuorisotyöntekijää luovimaan poikkeustilanteen läpi ja tukea asiointiin mm. Kelan ja TE-hallinnon kanssa. Oppilaitosten etäopetus ja sen haasteet näkyvät yhteydenottoina etsivään nuorisotyöhön niin oppilaitosten kautta kuin nuorten suorina yhteydenottoina. Huoli niistä nuorista, joilla etäopiskelu ei suju, on suuri. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden haasteet kärjistyvät poikkeusoloissa. Etsivillä nuorisotyöntekijöillä on suuri huoli niistä nuorista, joilla on mielenterveydellisiä haasteita ja heidän tavoittamiseksi tehdään enemmän töitä.
Etsivä nuorisotyö toimii kattavasti verkossa
”Etsivät nuorisotyöntekijät ovat joustavia ja notkeita sekä moniosaajia, joten somen hyödyntäminen laajasti onnistuu hyvin. Nuoret eivät jää yksin näissäkään poikkeuksellisissa olosuhteissa.”
Vastaajista 97 % kertoi tekevänsä etsivää nuorisotyötä somessa tai muilla verkkopohjaisilla alustoilla sekä pitämällä yhteyttä esim. puhelimitse tai muulla työkalulla. 42 % vastaajista kertoi tekevänsä etsivää nuorisotyötä kasvokkain yksilötyönä huomioiden ohjeistuksen ja vain äärimmäisen akuuteissa tilanteissa. Tällöinkin tapaamiset on pyritty järjestämään ulkoilmassa. Julkisille paikoille kertoi jalkautuvansa 17 % etsivistä nuorisotyöntekijöistä.
Vaikka etsivää nuorisotyötä on tehty jo pitkään verkkovälitteisesti, on poikkeusolojen johdosta otettu haltuun myös uusia kanavia nuorten tavoittamiseksi. Kaikilla nuorilla ei ole kuitenkaan tarvittavaa osaamista tai välineitä verkossa tapahtuvaan kohtaamiseen. Haasteeksi on muodostunut myös se, että monet palvelut ovat siirtyneet poikkeusoloissa kokonaan verkkoon, eikä nuorilla ole välttämättä verkkopankkitunnuksia asioiden hoitamiseksi. Etsivät nuorisotyöntekijät auttavat etänä nuoria eri palveluissa asioimisessa sekä lomakkeiden täyttämisessä. Kasvokkaisen kohtaamisen poistuminen harmittaa sekä etsiviä että nuoria, ja monet vastaajista kertoivatkin, että kuuntelu ja puhelimisessa vietetyt tunnit ovat nuorille nyt hyvin tärkeitä.
Lomautukset koskevat myös etsivää nuorisotyötä
Nuorisotyö määriteltiin kriittiseksi alaksi poikkeustilan alussa, mutta kyselyyn vastanneiden mukaan monia nuorisotyöntekijöitä on siirretty muihin tehtäviin kunnassa. Myös etsiviä nuorisotyöntekijöitä on lomautettu. Kyselyyn vastanneista 17 % kertoo, että yt-neuvottelut ovat käynnissä ja 25 % vastaajista kertoo, että yt-neuvottelut saattavat olla edessä. Nuorten tiedontarve poikkeusoloissa on valtava. Siksi onkin tärkeää, että huoltaan voi purkaa etsivälle nuorisotyöntekijälle. Nuorisotyöntekijöitä tarvitaan tässä hetkessä jokaisessa kunnassa.
Etätöihin siirtyminen ei ole onnistunut kaikissa kunnissa yhtä helposti, vaan monet organisaatiot kaipaavat edelleen ohjeita ja tukea etätöiden tekemiseen. 95 % etsivistä nuorisotyöntekijöistä tekee työtä etänä koko ajan tai osittain. Vastaajista 5 % kertoi, ettei etätöiden tekeminen ole mahdollista.
Suurin osa työpajojen palveluista on keskeytetty
”Tilanne on hurja. Osa nuorista kokee olevansa lähes tuuliajolla ilman työpajan valmentajien tukea ja toisten ihmisten kanssa olemista.”
Suurin osa työpajojen palveluista on keskeytetty, mutta kohderyhmän tuen tarpeet eivät ole kadonneet. Erityisesti elämänhallinnallisen tuen tarpeiden nähdään jatkuvasti kasvavan. Työpajatoimijoilla on suuri huoli työpajojen asiakaskunnasta ja heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Tämä koskee etenkin niitä, joilla jo ennestään haasteita arjenhallinnassa. Monet asiakkaat ovat jääneet yksin haasteidensa kanssa. Monelle ainoa yhteisö on ollut oma työpaja. Nyt ahdistus on lisääntynyt, ja asiakkailla on lamaannuksen kokemuksia.
Jo nyt on viitteitä, että asiakkaiden päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Poikkeustilanteen jatkuessa tilanteet tulevat edelleen vaikeutumaan, ja syrjäytymisen nähdään lisääntyvän. Tuen tarpeet kasvavat edelleen. Tauon jälkeen paluu toimintaan voi muodostua monille asiakkaille vaikeaksi. Valmennusprosessiin on tullut takapakkia ja hyvä kehitys on valunut hukkaan. Intensiivisiä ja monialaisia palveluita tullaan tarvitsemaan entistä laajemmin. Palveluiden päättäminen ja niissä säästäminen kostautuu ongelmien kasautumisena ja tulee pidemmällä tähtäimellä kalliiksi.
Työpajojen etävalmennuksesta hyviä kokemuksia
”Toivottavasti työpajatoiminta saa jatkaa toimintaansa etänä. Tämä on monille nuorille tärkeä henkireikä, että kokoonnumme joka päivä yhteen ja vaihdamme kuulumisia. Nuoret ovat tietenkin surullisia siitä, ettei oikeita työtehtäviä voida tällä hetkellä tehdä. He ovat olleet kuitenkin sitä mieltä, että tämä on parempi kuin että pajat olisivat kokonaan kiinni. Tehtävät ja säännöllinen rytmi auttavat selviämään päivistä ja pitämään pajoilla saadun päivärytmin yllä.”
Työpajat kehittävät, innovoivat ja ottavat käyttöön nyt uusia digitaalisia toimintamuotoja ja muuttuneeseen tilanteeseen sopivia palveluratkaisuja. Etävalmennukseen on työpajoilla valmiudet ja tahtotila, ja monet työpajat ovatkin pitäneetkin yhteyttä valmentautujiin, vaikka sopimukset on katkaistu. Verkkovalmennusta ja yhteyden pitämistä tehdään monin paikoin ilman valmennussopimuksia, ja nuoret ovat osallistuneet vapaaehtoispohjalta. Tällöin he eivät saa palveluun kuuluvaa etuutta. Jos työpajoilla on voitu toteuttaa etävalmennusta, siitä on hyviä kokemuksia ja se on koettu tarpeelliseksi.
Jos palvelut on päätetty, valmentajat ovat saaneet viestejä, että asiakkaat toivoisivat taas pääsevänsä toimintaan mukaan. Toisaalta kaikilla valmentautujilla ei ole välineitä tai verkkoyhteyksiä verkkopohjaiseen valmennukseen. Vastaajat toivoivatkin asiakkaille lainattavia tietokoneita ja tabletteja etävalmennuksen toteuttamiseen.
Lähes 70 % työpajoista arvioi poikkeustilan vaikutukset negatiivisiksi talouden kannalta
”Käytännössä kaikki sopimukset ovat tauolla, eikä asiakaita ole. Toiminta on keskeytetty toistaiseksi. Henkilöstö on lomautettu 1.4. alkaen.”
Poikkeustilanteen vaikutukset työpajaorganisaatioille ovat merkittävän negatiivisia. Osalla toimijoista radikaalisti heikkenevä taloustilanne tulee viemään toiminnan vaakalaudalle. Osa vastaajista nostaa esille myös irtisanomisten ja konkurssien mahdollisuuden. Työpajatoimijoille suunnattuun erilliseen kyselyn talousvaikutuksista vastanneista noin 67 % arvioi poikkeustilan seurauksen oman organisaationsa taloudelle olevan hieman tai erittäin negatiivinen ja vain 1 % arvioi vaikutuksen olevan hieman positiivinen. Kaikista vastanneista 22 % arvioi, ettei poikkeustila tuo muutosta organisaation talouteen. Säätiöistä vaikutuksen taloudelle arvioi erittäin negatiiviseksi 71 % ja yhdistyksistä 61 %.
Erityisesti kolmatta sektoria edustavat organisaatiot ovat kriittisessä tilanteessa ja tarvitsevat tukea yksityisen sektorin tapaan. Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä 39 % ja säätiöistä 47 % pitää konkurssia realistisena poikkeustilan seurauksena omalle organisaatiolleen (vastausvaihtoehdot kyllä ja ehkä). Kaikista kyselyyn vastanneista organisaatioista 17 % pitää konkurssia realistisena vaihtoehtona omalle organisaatiolleen poikkeustilan seurauksena. Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä 61 % on jo tässä vaiheessa joutunut katkaisemaan palkanmaksun tai lomauttamaan ainakin osan henkilöstöään. Säätiöistä 67 % on joutunut tekemään saman. Kaikista kyselyyn vastanneista organisaatioista noin 19 % on joutunut keskeyttämään palkanmaksun tai lomauttamaan vähintään puolet työpajan henkilöstöstä, minkä lisäksi noin 8 % on jo päätynyt samaan yksittäisten henkilöiden osalta tai joutuu lomauttamaan tai katkaisemaan palkanmaksun henkilöstöltä lähiaikoina. 13 % vastanneista organisaatioista joutunee samaan tilanteeseen, jos poikkeustila jatkuu toukokuun jälkeen.
Kunnissa tai kuntayhtymissä on jouduttu vähiten turvautumaan palkanmaksun katkaisuihin tai lomautuksiin, mutta niistäkin osassa on tehty ainakin osa-aikaisia lomautuksia tai työpajatoiminta on katkaistu kokonaan ja henkilöstö siirretty toisiin tehtäviin.
Toistaiseksi irtisanomisiin ei ole jouduttu turvautumaan kuin jossakin yksittäisessä organisaatiossa, mutta 10 % kyselyyn vastanneista organisaatioista tilanteen arvioidaan olevan mahdollisesti erilainen, jos poikkeustila jatkuu vielä toukokuun jälkeen.
Toimintavoissa merkittäviä alueellisia eroja
”Osassa organisaatioista odotetaan edelleen oman TE-toimiston linjauksia etävalmennukseen. Osa sotekuntayhtymistä linjannut, ettei kuntouttavaa työtoimintaa voi tehdä etävalmennuksena, jolloin edes yksittäiset kunnat eivät voi tilanteeseen vaikuttaa. Osalla alueista ristiriitainen tilanne, jossa joku lähettävä taho hyväksyy etävalmennuksen, mutta samaan aikaan toinen taho ei sitä joko hyväksy tai ei ole tehnyt päätöstä suuntaan tai toiseen (esim. Kela, sote-kuntayhtymä ja TE-toimisto).”
Kuntien ja TE-hallinnon toimintatavoissa on valtakunnallisesti suuri kirjo. Yhtenäistä, valtakunnallista linjaa ei ole, eivätkä asiakkaat ole yhdenvertaisessa tilanteessa. Nyt eri puolilla Suomea on tehty erilaisia ratkaisuja, eivätkä kuntien asukkaat ole yhdenvertaisessa asemassa palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. Monet kyselyihin vastanneet toivovat sekä selkeitä ohjeita että mahdollisuuksia näyttää, mihin työpajatoiminta pystyy.
Työpajat toivovat STM:ltä että TEM:ltä selkeitä linjauksia, jotka mahdollistaisivat palveluiden järjestämisen vaihtoehtoisilla tavoilla mm. etävalmennuksena tai läsnä olevana varotoimenpiteitä noudattaen. Nyt linjaukset vaihtelevat alueelta ja paikkakunnalta toiselle ja joskus jopa te-toimiston sisällä virkailijasta riippuen. Ihmiset sekä toimintaa järjestävät organisaatiot ovat epätasa-arvoisessa asemassa. STM:n 8.4. antama uusin ohje vastaa tähän tarpeeseen kuntouttavan työtoiminnan osalta ja antaa kunnille mahdollisuuden järjestää kuntouttavaa työtoimintaa koronavirustilanteessa verkkovalmennuksena, etätehtävinä ja yksilöohjeistusta sekä myös toimintana työpaikoilla, joissa tartuntariskiä ei ole. Linjaukset ovat vaihdelleet poikkeustilanteen alusta lähtien alueittain aiheuttaen sen, että ihmiset sekä toimintaa järjestävät organisaatiot ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Poikkeustilanteen jatkuessa on varmistettava se, että eri viranomaisten ohjeistukset eivät ole keskenään ristiriitaisia.
Toimijat tarvitsevat tukea selvitäkseen poikkeustilan vaikutuksista
Valtion tukea tulisi vastaajien mielestä kohdentaa yritysten lisäksi tukea myös kolmannen sektorin toimijoille. Nyt yhdistykset ja säätiöt eivät ole oikeutettuja yrityksille suunnattuihin tukiin, vaikka toimisivat yritysten kaltaisina palveluntuottajina. Myös suora taloudellinen tuki on tarpeen, koska työllistämis- ja valmennuspalveluja tuottavat työpajaorganisaatiot ovat yleishyödyllisiä toimijoita, joiden tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Näin ollen mittavien tappioiden kattaminen on haasteellista ja tilanne kriittinen.
Vastaajat toivoivat valtionavustuksien lisäämistä nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Ylimääräinen avustuskierros OKM:ltä kolmannen sektorin työpajoille on tarpeellinen konkurssiaallon ehkäisemiseksi. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö saivat kehysriihessä yhteensä 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Kyselyn tuloksetkin osoittavat sen, että koronan vaikutukset etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan ovat organisaatioiden taloudelle merkittäviä. Lisäksi työpajojen valmentautujien ja etsivän nuorisotyön nuorten tuentarpeet ovat entistään kasvaneet. Kehysriihen päätökset ovat oikeansuuntaisia tässä kriittisessä tilanteessa.
Lisäksi toivottiin toimitilojen vuokranmaksujen huojennuksia tai poistoa määräajaksi, helpotuksia kolmannen sektorin vero- ja tyel-maksuihin sekä rahoitusta etäratkaisujen kehittämiseen.
Kun päästään siirtymään kohti normaalia arkea, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevia ja tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia on enemmän kuin ennen koronaepidemiaa ja toiminnot pitää saada käyntiin nopeasti. Monet vastaajista mainitsevatkin tarpeen saada valmentautujien sopimukset voimaan mahdollisimman nopeasti poikkeustilan jälkeen. Arki voi olla myös hyvin erinäköinen kuin ennen poikkeustilannetta, ja tässä muutoksessa etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta voivat olla tukena.
Lisätietoja:
Herttaliisa Tuure, toiminnanjohtaja
010 279 2724
herttaliisa.tuure@tpy.fi
Reetta Pietikäinen, asiantuntija
010 279 2723
reetta.pietikainen@tpy.fi