Palkkatukiuudistus musertaa kolmannen sektorin työpajatoiminnan ja lisää työttömyyttä
Palkkatuen lainsäädäntöä uudistetaan. Erityisesti muutokset kolmannen sektorin 100 %:n palkkatukeen ovat vaikutuksiltaan kielteisiä. Jos hallituksen esitys hyväksytään, työpajakentän yhdistysten ja säätiöiden työllistämistoiminta ajetaan alas ja niiden toimintaedellytykset heikkenevät. Moni organisaatio voi joutua lopettamaan kokonaan toimintansa. Alueelliset vaikutukset ovat lamauttavat. Uudistus lisää vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työttömyyttä ja syrjäytymisen riskejä.
Työpajojen ja muiden välityömarkkinatoimijoiden tarjoama palkkatuettu työ on suunnattu pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville, jotka ovat vielä kaukana avoimista työmarkkinoista ja tarvitsevat tukea työllistyäkseen. Palkkatuetussa työssä työpajoilla vahvistetaan työelämävalmiuksia, kasvatetaan ja tunnistetaan osaamista sekä rakennetaan polkuja avoimille työmarkkinoille.
On huomattava, etteivät työpajat pysty työllistämään merkittävissä määrin muilla palkkatukiprosenteilla kuin 100, sillä ne eivät ole voittoa tavoittelevia toimijoita, eikä niillä siten ole tarvittavaa rahoitusta. Monen toimijan taloudessa myös työllisyyspoliittinen avustus on merkittävässä roolissa.
Palkkatukeen ja työllisyyspolittiiseen avustukseen esitetyillä rajoituksilla on myös kerrannaisvaikutuksia, jotka heikentävät työpajojen mahdollisuuksia tarjota muita valmennus- ja kuntoutuspalveluita. Työpajoilla on monia tehtäviä, joiden toteuttaminen edellyttää palkkatukihenkilöstöä ja palkkatukipaikkojen radikaali väheneminen vaikuttaa kaikkiin muihinkin työpajojen tuottamiin aktivointitoimenpiteisiin ja palveluihin heikentävästi: asiakasmääriin, sisällön monipuolisuuteen ja laatuun. Rajoitukset vähentäisivät mm. työkokeilupaikkoja, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja sekä keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia saada työpajoilta tukea opintojensa suorittamiseen.
Heikossa asemassa olevien työllistyminen heikkenee
Palkkatukiuudistuksen tavoitteena on ollut lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Yritykset eivät kuitenkaan pysty työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja tarjoamaan heille heidän tarvitsemaansa valmennuksellista tukea. Yritysten palkkatuettu työ on suunnattu jo valmiiksi lähellä työmarkkinoita olevalle kohderyhmälle. Kolmannen sektorin palkkatuettu työ toimii kuitenkin hyvänä ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille.
Kolmannelta sektorilta avoimille työmarkkinoille työllistymisen kasvattamiseksi on lisättävä eteenpäin poluttavia palveluita, kuten järjestöstä yritykseen edelleen siirtämistä. Se varmistaisi valmennuksen tuen jatkumisen sekä palkkatuetussa työssä olevalle että hänen työnantajalleen ja vahvistaisi vaikuttavuutta. Uudistuksessa ollaan kuitenkin vaikeuttamassa myös edelleen siirtämistä.
Esitetyt muutokset tulevat vähentämään merkittävästi haavoittuvassa asemassa olevien työllistymiseen liittyviä palveluita kolmannella sektorilla. Monin paikoin ne romuttaisivat kolmannen sektorin työpajojen toiminnan. Tämä heikentää pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada tukea elämäntilanteeseensa ja työllistymiseensä.
Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo lausunnossaan, ettei hallituksen esitysluonnoksessa ole arvioitu riittävästi muutoksen kielteisiä vaikutuksia erilaisille yhdistyksille ja säätiöille. Huomio on nyt kiinnitettävä näihin vaikutuksiin ja kuultava järjestökentän toimijoita uudistuksen vaikutuksista ja ratkaisuista.
Uudistus lamauttaa kolmannen sektorin työpajojen toiminnan
Työpajakentän yhdistys- ja säätiömuotoiset edustajat kertovat palkkatukiuudistuksen aiheuttavan joko toiminnan ja palvelujen merkittäviä supistuksia ja valmennushenkilöstön irtisanomisia tai koko toiminnan lakkauttamisen:
Palkkatukiuudistuksen vaikutus toimintaamme olisi musertava. Viime vuonna meillä oli palkkatuella työllistettynä toiminnoissa yhteensä 37 eri henkilöä (yli 200 tukikuukautta), joten oleellinen muutos olisi tuleva 5 henkilöä (60 tukikuukautta). Olemme alueella ainoa matalan kynnyksen työllistäjä, joten Pohjois-Satakunnan työllisyystilanne heikkenisi oleellisesti. –Työpajatoimija Satakunnasta
Olemme toimineet vuosikymmeniä ja kehittäneet toimintaamme pitkäjänteisesti. Meillä on 11 osastoa ja vuositasolla palkkatuella 65–70 henkilöä. Meillä on matalan kynnyksen tehtäviä, mutta myös vaativia osastoja mm. puu-, metalli- ja autopajoilla. Teemme myös alihankintatyötä parilla osastolla. Tämä työ on suunnattu palkkatuetussa työssä oleville – kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu ei ole tarkoitettu alihankintatyön tekemiseen. Jos tämä ehdotettu uudistus menee läpi, niin se tarkoittaa toimintamme loppumista: siitä tulisi pieni torso, joka ei enää palvele ketään. Emme voisi tarjota enää myöskään kuntouttavan työtoiminnan palveluja, työkokeiluja, työelämään tutustumista tai paikkoja osatyökykyisille tai valvottuun koevapauteen, koska meillä ei olisi enää toimivia osastoja. –Työpajatoimija Pohjanmaalta
Uudistus tarkoittaisi toteutuessaan toiminnan loppua osalle toimijoista Kaakkois-Suomessa. Pienille paikkakunnille (ns. maalaiskunnat) työpajatoiminnan jatkumisen edellytyksenä on TYPO-avustus ja siihen liittyvä palkkatuki. Jos lakiuudistuksen myötä nämä eivät ole käytettävissä edellä mainituilla työpajatoimijoilla, joudutaan työpajatoiminta lopettamaan enemmän kuin yhdellä paikkakunnalla Kaakkois-Suomessa. Mikä taho tarjoaa korvaavia palveluita vaikeasti työllistyville henkilöille? –Työpajatoimija Kaakkois-Suomesta
Kauppavaikutukset täysin epätodennäköisiä – arvioitava tapauskohtaisesti
Hallituksen esityksen mukaan jatkossa 100 %:n palkkatuen ja työllisyyspoliittisen avustuksen myöntäminen olisi mahdollista vain muille, kuin taloudellista toimintaa harjoittaville toimijoille (myytyjen tavaroiden ja palveluiden arvo alle 100 000 euroa vuodessa) sekä niille taloudellista toimintaa harjoittaville, joiden taloudellisella toiminnalla ei olisi vaikutusta EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Saatujen tietojen mukaan myytyjen tavaroiden ja palvelujen arvoa ollaan nostamassa 200 000 euroon. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tai toimiva ratkaisu. Jos järjestö harjoittaa toimintaa, jolla on kauppavaikutus, 100 %:n tuki myönnettäisiin de minimis -tukena (200 000 euroa kolmen vuoden aikana yhdelle tuensaajalle).
On laskettu, että jos 100 %:n palkkatuki myönnettäisiin de minimis ‑tukena, se tarkoittaisi korkeintaan 14 henkilön palkkatuella palkkaamisen kolmessa vuodessa. Tämä on murto-osa kolmannen sektorin työpajojen palkkatuetun työn volyymistä. Esitetty muutos merkitsisi radikaalia vähennystä palkkatukipaikkoihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Palkkatuettu työ on työpajojen kolmanneksi yleisin palvelu. Vuositasolla kolmannen sektorin työpajat tarjoavat palkkatuettua työtä lähes 900 henkilölle ja kaikkia työpajapalveluita yhteensä lähes 15 000 henkilölle. Merkittävä työllistymisväylä on nyt vaarassa.
Myytyjen tavaroiden ja palveluiden raja-arvo on riittämätön, vaikka sitä korotettaisiin 200 000 euroon. Raja voi ylittyä, jos työpaja tuottaa esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, jota ei lain mukaan saa edes ostaa yrityksiltä. Kauppavaikutuksia puolestaan on arvioitava tapauskohtaisesti. Työpajatoimintaan osallistuvat ovat pääsääntöisesti suomalaisia eikä tuotteita juurikaan myydä verkossa. Kauppavaikutukset ovat siten hyvin epätodennäköisiä. Ylipäätään työpajatoiminta tarjoaa palveluita heikossa työmarkkina-asemassa oleville eikä siten ole uhka yritystoiminnalle saati EU:lle.
Palkkatukeen esitettävät rajoitukset ovat kohtuuttomia kolmannen sektorin työpajoille ja muille välityömarkkinatoimijoille. Muutoksia on perusteltu EU:n valtiontukisääntelyllä. EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan edellytä tällaisia rajoituksia. Mahdollinen kilpailun vääristyminen ja kauppavaikutus tulee arvioida tapauskohtaisesti. Käytännössä palkkatuetun toiminnan kauppavaikutus on kuitenkin täysin epätodennäköinen.
Järjestötyöpajojen toimintaa ei saa romuttaa!
Hallitusohjelmaan on kirjattu työpajatoiminnan toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten vahvistaminen. Palkkatuen ja työllisyyspoliittisen avustuksen rajoitukset merkitsevät kuitenkin täysin päinvastaisesti toiminnan lopettamista. Työpajoilla on vahva ammattitaito ja pitkä kokemus edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Vaikuttavia palveluita ei saa romuttaa: palkkatukiuudistuksen rajoitukset on peruttava. Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla on oikeus heidän tarpeisiinsa vastaaviin palveluihin!
