Paja työkokeiluna – uusi palvelumalli?
Tässä blogissa Valkeakosken nuorten työpajaohjaaja Salla Lylynoja kuvaa prosessia, jossa Valkeakosken kaupunki päätti pitää nuorten työpajatoiminnan itsellään hyvinvointialuemuutoksessa. Nuorten työpajan palvelu muutettiin kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluksi. Tämä jätti aukon kuntouttavaan työtoimintaan, mutta toi nuorten työpajaan entistä enemmän konkretiaa ja tavoitteellisuutta.
Nyt pystymme tarjoamaan välitilaan pysähtyneille nuorille erinomaisen vaihtoehdon, jollaista ei aiemmin sellaisenaan ole ollut. Palvelumme on omiaan esimerkiksi välivuotta pitäville, opiskelut keskeyttäneille tai heille, jotka ovat jo kuntouttavasta päässeet eteenpäin.
Työmme on samaan aikaan sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää. Ja siinä onkin koko idean ydin. Tämä vaihe on kriittinen etenemisen turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät nuoret pyörähdä pian takaisin palveluiden piiriin sieltä lähdettyään.
Vaikka työkokeilu pajalla ei olekaan meillä ihan perinteiseksi miellettyä työntekoa, ovat työelämä- ja työyhteisötaidot sitäkin vahvemmin esillä. Käytäntömme ovat myös linjassa työkokeilun kanssa esimerkiksi poissaolojen tai myöhästymisien suhteen.
Ajattelemme, että ”tuote”, jonka nuori pajalla valmistaa on oma hyvinvointi pohjaksi työhyvinvoinnille sekä työhalukkuudelle. Miksi jaksamista mietitään vasta sitten, kun ensimmäinen burn out jo näykkii nilkoille? Sellaista työtä tai opiskelua ei olekaan, joka korjaisi pahoinvoinnin.
Emme näe oman alan löytymistä hyvinvoinnin ratkaisuna vaan sen seurauksena. Kun ihmisellä on hyvä olla, hän alkaa suorastaan janota sisältöä elämäänsä ja etsiä tapoja toteuttaa itseään. Tähän prosessiin luotamme.
Ryhmä luo yhteisöllisyyttä
Muutoksen yhteydessä siirryimme non stop -toiminnasta suljettuun ryhmätoimintaan. Päätös on ollut erinomainen.
Myös nuoret, jotka ovat aiemmin olleet kuntouttavassa ovat kiitelleet tätä ratkaisua. He kertovat, kuinka jo pyörivään ryhmään oli ennen vaikeampaa tulla. Nyt ryhmä kulkee yhdessä samaa matkaa prosessin eri vaiheet, ikään kuin työkavereina. Näin syntyy vielä enemmän yhteisöllisyyttä ja kannustusta nuorten kesken.
Kun jaksolle on selkeä rakenne, nuoret kokevat etenevänsä ja toiveikkuuden lisääntyminen on selvästi havaittavissa viikko viikolta.
Vedämme vuodessa kaksi 4+1 kuukauden jaksoa, eli kahdelle eri ryhmälle. Neljän kuukauden jakso on intensiivinen. Se etenee suunnitelmallisesti henkilökohtaisesta hyvinvoinnista yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin ja sieltä kohti omien tavoitteiden konkreettista rakentumista.
Neljän kuukauden työkokeilujakson päätyttyä nuorella on vielä kuukauden ajan mahdollisuus tulla ohjaajan sparraukselle halutessaan. Ohjaaja voi myös mennä nuoren tueksi vaikkapa ensimmäisenä päivänä hänen aloittaessaan uudessa työssä tai opiskelupaikassa.
Työn pitää olla osa elämää, ei elämä
On aika raikastaa koneiston näkemystä työllisyyteen, sillä nuoret ovat jo vääjäämättä muuttamassa omaa suhtautumistaan siihen. Yhteiskunnallisen keskustelun on pystyttävä vastaamaan yhä äänekkäämmin huudettuun kysymykseen: Miksi tekisin töitä?
Kaiken perustana on itsetunto ja itsetuntemus. Oikeampi kysymys olisikin: Miten työ täydentäisi elämääni? Yksilön tasolla ero on merkittävä, mutta myös yhteiskunnallisesti suorastaan ratkaiseva.
Suomi tarvitsee työssään viihtyviä ja siksi tuotteliaita työntekijöitä.
Suurin onnistuminen työpajatoiminnassa on se hetki, kun nuori vapauttaa itsensä yhteiskunnan uhrin roolista ja avautuu sen tarjoamille mahdollisuuksille, haluaa, janoaa, vaatii ja uskaltaa vihdoinkin tarttua elämään.
Salla Lylynoja
Ohjaaja
Valkeakosken kaupunki