Nuorisotyö elinikäisen ohjauksen näkökulmasta
Osaaminen näkyviin -viikon (30.9.-4.10.2024) kunniaksi kysyimme Elontila-tutkimushankkeen parissa työskentelevältä yliopettaja Kalle Vihtarilta, kuinka hän näkee etsivälle nuorisotyölle erityisen osaamisen siihen tutkijan roolissa nyt perehdyttyään. Mitä sellaista meillä ehkä on käsissämme, josta muualla - eli muilla ohjaukseen kytkeytyvillä aloilla - voitaisiin ottaa oppia? On aika tuoda näkyviin osaamista, joka etsivässä nuorisotyössä ja siinä hyödynnetyissä ratkaisuissa piilee!
Viimeisen vuoden aikana olen saanut perehtyä laajasti suomalaiseen ohjauskenttään, kun olemme tutkijaryhmällä laatineet jäsennystä teemoista elinikäisen ohjauksen kansallisen tason seurantaan (Elontila 2024). Opinto- ja uraohjauksen kouluttajana nuorisotyön tarjoama uraohjaus on itselle ollut monella tapaa uuden äärellä olemista.
Mitä opittavaa nuorisopuolelta on elinikäisen ohjauksen kokonaisuuteen?
Viimeisten vuosien aikana nuorisosektori on kehittänyt hyvin kokonaisvaltaisesti ohjauksen laatua. Jo se, että ohjauksen laadusta puhutaan ja valmistellaan pohjia eri toiminnantasoilla tehtävän laadun arvioimisen tueksi, on sellainen asia, josta voidaan ottaa oppia eri hallinnonaloilla. Erityisen merkittävää on, että nuorisotyössä tapahtuvan ohjauksen tueksi on mietitty arvoja, eettisiä ohjeistuksia ja johtamista, jotka tulevat läpileikkaavana kaikessa tarkastelussa huomioon.
Asiakaslähtöisyys on yksi perusasia, jota moni elinikäisen ohjauksen kentällä työskentelevä ohjaaja haluaisi noudattaa. Nuoren kunnioitus ja luottamuksellisuus ovat lähtökohtia, jotka nuorisotyöllisen työotteen kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa halutaan ottaa huomioon. Yhteiskunta asettaa etsivälle nuorisotyöllekin tavoitteet, joita seurataan, mutta toiminnan keskiössä on, mitä nuorelle kuuluu.
SOVARI – asiakaslähtöisyyttä tarkasteltaessa
Elinikäisen ohjauksen kentällä voitaisiin oppia paljon eri hallinnonaloilla olevista hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista. Kokonaisuuden kannalta olisi tärkeä, että eri hallinnonalat ja eri tehtävissä olevat toimijat saataisiin entistä syvällisempään keskusteluun, jotta tieto hyvistä käytänteistä saavuttaisi kaikki toimijat. Esimerkiksi PAR-järjestelmä, jonka avulla saadaan yksilötasolla tehtävästä ohjaustyöstä tietoa alueellisesti ja valtakunnallisesti nuorisotilastot.fi:n kautta ulos, voisi olla sellainen, jonka rakenteesta ja sisällöistä otettaisiin mallia elinikäisen ohjauksen kentälle laajemminkin. Yksistään se, että järjestelmään kerätään nuorten kohtaamisessa havaittuja asioita, luo hyvää pohjaa ja punaista lankaa toiminnan kehittämiseen. Huomioitava on, että nämä järjestelmät ovat verrattain nuoria ja niiden kehittämiskohteita on tiedostettu, mutta eri sektoreilla tapahtuvaa elinikäisen ohjauksen kehittämistä kannattanee jatkossa yhdistää.
Etsivän nuorisotyön tavoitemittari, jossa paneudutaan ohjausprosessin tavoitteeseen, on sellainen, josta elinikäisen ohjauksen kokonaisuuteen voidaan ottaa oppia. Ensinnäkin asiakkaan elämäntilanteen tarkastelu on lähtökohta, josta tilannetta tarkastellaan. Toiseksi ammattilaisen ja asiakkaan välillä oleva yhteistyösuhde nähdään prosessina, jota voidaan arvioida niin, että mittarina ei ole ainoastaan samaa asiaa alkutilanteessa ja lopputilanteessa selvittävä kysymys, vaan tavoitteena on tarkastella yksilössä tapahtuvaa muutosta ohjausprosessin aikana.
Elinikäisen ohjauksen kehittäminen – hyvien käytänteiden jakaminen
Elinikäistä ohjausta kehitettäessä olisi hyvää pitää mielessä eri sektoreiden pitkäjänteinen kehittämistoiminta. Pitkän aikavälin suunnitelmat vaativat luottamusta rahoituksen suhteen. Nopeat ja isot hallinnolliset muutokset voivat valitettavasti viedä hyviä monien vuosien kehittämistuloksia nopealla aikataululla pois. Tärkeä olisi ennakointi hallinnollisissa ja rakenteellisissa muutoksissa, jotta olennaisen tiedon siirtyminen olisi mahdollista.
Parhaalla ennakoinnilla tämä voi tarkoittaa yhden virkamiehen puolen vuoden työpanosta ja pahimmillaan sitä, että useiden toimijoiden vuosien yhteiskehityksessä tuotetut toimintatavat ja laatu menevät hukkaan yhdellä päätöksellä. Hyvien käytänteiden jakaminen elinikäisen ohjauksen kokonaisuudessa vaatii pitkäjänteistä ja ennakoitua yhteissuunnittelua eri hallinnonalojen välillä. Nuorisotyöllinen työote on itsessään yksilön kohtaamisen kannalta sellainen asia, joista moni meistä voisi ottaa oppia omaan työhön ja kanssakulkijoiden kohtaamisessa.
Kalle Vihtari
yliopettaja, projektipäällikkö
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
ps. Maanantaina 21.10.2024 klo 9-11 Elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointitutkimus ja seurantakehikko (ELONTILA) -julkaisutilaisuudessa (Tiedekulma, Helsinki / etä) lisää asiaa elinikäisestä ohjauksesta, eli myös etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajoista! Ilmoittautuminen 10.10. mennessä täältä.