Näin nuorten syrjäytyminen vähenee ja hyvinvointi lisääntyy
Miten nuorten syrjäytymistä voidaan vähentää ja hyvinvointia lisätä? Tähän kysymykseen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry vastasi hallitusneuvottelujen asiantuntijana torstaina 11. toukokuuta. Kokosimme luettavaksi tietopaketin, jonka avulla jokainen voi muodostaa tilannekuvan suomalaisten nuorten hyvinvoinnista sekä syrjäytymistä ehkäisevän ja osallisuutta vahvistavan nuorisotyön palveluista ja niiden kustannustehokkuudesta. Tehdään yhdessä Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.
Nuoret ikäryhmänä
Nuoruus muuttuu ajan mukana, mutta myös suomalaisten nuorten elinolot vaihtelevat suuresti. Nuorten hyvinvointi onkin polarisoitunut: hyvinvoivat nuoret voivat erinomaisesti ja huonosti voivat nuoret voivat entistä huonommin. Aikamme näyttää koettelevan nuorten sosiaalisia siteitä: yksinäisyyttä kokevien nuorten määrä on jatkuvasti lisääntynyt, ja etenkin tämä koskee 20–24 vuotiaita. Myös stressin kokemisen huippu osuu monien valintatilanteiden ja siirtymien värittämään nuoreen aikuisuuteen.
Uupumisen ja siitä aiheutuvien keskeyttämisten sekä osattomuuteen putoamisen riskit kohoavat, ellei nuorella ole terveitä ihmissuhteita, vahvaa tukiverkkoa ja läheisiä kannattelemassa. Monelta nuorelta nämä puuttuvat joko osin tai kokonaan. Koronaepidemia lisäsi nuorten ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia entisestään. Samalla korona pahensi hyvinvoinnin jakautuneisuutta: pandemian jälkiongelmat ovat kasautuneet niille nuorille, joilla jo ennestään on ollut haasteita.
Nuorista ikäryhmänä löytyy kattavasti tilasto- ja tutkimustietoa. Voit tutustua esimerkiksi:
- Valtion nuorisoneuvoston tietoanuorista.fi-sivustoon https://tietoanuorista.fi/
- Nuorisobarometriin https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2022/
- Nuorisotilastot.fi-sivustoon https://nuorisotilastot.fi/
- Nuorisotutkimusseuran julkaisuihin https://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut
Lue myös:
Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan Nuorten elinolot -vuosikirja 2022 (julkari.fi)
NEET-käsite
NEET tarkoittaa terminä työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevia nuoria (Not in employment, education or training). Neet-tilanteessa olevat nuoret eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää: samassa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten joukkoon lukeutuu mitä erilaisimmissa tilanteissa olevia ja erilaisia asioita kaipaavia nuoria.
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrä on yhä korkealla: Lähes 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa. (Tilastokeskus 2022.) Lisäksi alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 24 700. Nuorten pitkittynyt työttömyys on kasvusuunnassa. (TEM 2022.)
Tutkimuksissa on huomattu, että NEET-tilanteessa olevilla nuorilla on muuta ikäluokkaa suurempi riski syrjäytymiseen. NEET-vuosia ja niihin liittyviä riskejä arvioineen julkaisun mukaan syrjäytymisen indikaattorit ovat nähtävissä jo varhain. Mitä useampi työn ja koulutuksen ulkopuolella oleva jakso nuorelle kertyy, sitä suurempi riski hänellä on syrjäytymiseen:
“Jos nuorten NEET-vuosia halutaan ehkäistä, on toimittava varhaisessa vaiheessa ja otettava huomioon myös perheiden tilanne. Hyvinvoinnin ongelmat alkavat usein jo peruskouluiässä ja jopa tätäkin aiemmin. Tällöin peruskoulun päättyessä jatkokoulutukseen hakeutuminen, kouluttautuminen tai työllistyminen voi muiden, esimerkiksi kouluun liittyvien vaikeuksien tai mielenterveysongelmien takia, olla vaikeaa.”
Nuoren jääminen pelkän peruskoulutuksen varaan tarkoittaa yhteiskunnalle vähintään 370 000 euron taloudellisia menetyksiä. Nuorten syrjäytyminen on siis yhteiskunnalle paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti merkittävä menetys.
Lue myös:
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat sekä seurannan haasteet (eduskunta.fi)
Miksi nuori jätetään syrjään – yhteiskunnalliset haasteet
Syrjäytyminen nähdään yleensä prosessina, johon liittyy monia kasautuneita ja pitkittyneitä ongelmia. Sillä viitataan yhteiskunnalliseen osattomuuteen ja huono-osaisuuteen. Kyse on usein ylisukupolvisesta ilmiöstä: vanhempien haasteet lisäävät lasten hyvinvoinnin vajeita.
Tilastojen mukaan nuorista noin 3–10 prosentille on kasaantunut syrjäytymisen riskitekijöitä (THL). Nämä voivat liittyä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmiin, kiusaamiskokemuksiin, pitkäaikaistyöttömyyteen ja toimeentulo-ongelmiin. Taustalla on moninaisia tarpeita, joihin ei ole vastattu ajoissa ja haasteita, joihin ei ole saatu riittävää tukea.
Turvattomuuden tiedetään olevan yhteydessä huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen. Koulutuksen tai työn ulkopuolelle jääminen lisää rikosten ja onnettomuuksiin joutumisen tilastollista riskiä – koulutukseen, työhön tai aktivointitoimenpiteeseen osallistuminen vähentää. Tutkimusten mukaan koulutuksen, työn ja aktivointitoimien turvallisuutta lisäävissä vaikutuksissa ei ole kyse ainoastaan rahasta ja toimeentulosta. Esimerkiksi työpajatoiminnalle ominaisten arkirutiinien ja niitä tukevien vertaisryhmien on katsottu olevan suorastaan ratkaisevassa roolissa: säännöllinen ja kehittävä tekeminen yhdessä toisten kanssa toimii itsessään elämälle rytmiä ja merkitystä antavana, haitallisilta kehityskuluilta suojaavana tekijänä (VNTEAS 2023).
Kyse on myös palvelujärjestelmän ongelmista: palvelut ovat liian pirstaleisia, kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta palveluprosesseista ja palveluiden saatavuus on monin paikoin heikkoa. Lyhytnäköinen palveluista säästäminen on tuottanut uusia ongelmia ja lisännyt kustannuksia toisaalla vahvempien palveluiden puolella.
Tarvitaankin sekä ennaltaehkäiseviä tukitoimia perheille ja matalan kynnyksen palveluita koulussa, että kohdennettuja palveluita syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.
Lisätietoa:
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy – THL
Syrjäytymisen dynamiikka — Me-säätiö (mesaatio.fi)
Syrjäytymisen ja huono-osaisuuden yhteys turvallisuuteen. Kausaliteetista politiikkatoimiin (VNTEAS)
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta kopin ottajina
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat vuosittain 32 000 nuorta. Ne kulkevat rinnalla nuoren arjessa, tukevat nivelvaiheissa ja palveluihin hakeutumisessa sekä edistävät kouluttautumista ja työllistymistä. Nuorille, joille opiskelu on haasteellisempaa, työpajat tarjoavat lähipalveluna vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, yksilöllistä ohjausta ja sosiaalisesti vahvistavia pienryhmiä.
Tällainen toiminta vähentää nuorten syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta, varmistamalla nuorten oikeuksien toteutumisen sekä edistää kouluttautumista ja työllistymistä. Nuorten turvallisuuspääoma, turvallisuustaidot ja turvallisuuden tunteet vahvistuvat, kun heitä autetaan vaikeista olosuhteista osaksi yhteiskuntaa – luottamaan omiin toimintamahdollisuuksiin ja kantamaan vastuuta mielekkäissä yhteisöissä.
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta
- etsii nuoren ja ottaa kopin tämän tilanteesta matalalla kynnyksellä
- kulkee nuoren rinnalla palveluissa, viranomaiskohtaamisissa ja niiden nivelvaiheissa
- tarjoaa kokonaisvaltaista tukea arjenhallintaan
- toimii vahvasti verkostoyhteistyössä ja kokoaa verkostoja nuoren tueksi
- vahvistaa nuoren kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta
- Käyttää nuorille soveltuvaa sosiaalisesti vahvistavaa työotetta, joka perustuu kohtaamiseen, luottamukseen, rinnalla kulkemiseen ja vahvuuksien tunnistamiseen.
Etsivä nuorisotyö tarjoaa jokaisessa Suomen kunnassa kaikille alle 29-vuotiaille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen. Toiminta on nuorelle aina vapaaehtoista ja luottamuksellista. Ensisijaisesti etsivät nuorisotyöntekijät palvelevat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä niitä, jotka toivovat apua johonkin itseä askarruttavaan asiaan. Etsivät auttavat nuoria rakentamaan oman näköistä elämää – olosuhteita, joihin voi olla itse tyytyväinen ja joiden avulla voi jatkaa luottavaisin mielin eteenpäin.
Katso video etsivästä nuorisotyöstä:
Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia, tunnistaa osaamista sekä valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Työpajatoiminta perustuu monialaiseen yhteistyöhön nuoriso-, työllisyys-, koulutus- ja sote-palveluissa. Työpajatoimintaa löytyy noin 90 prosentissa Suomen kunnista yleensä kunnan, järjestöjen tai säätiöiden järjestämänä. Yleisimmin työpajoilla toteutettavat palvelut ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ ja sosiaalinen kuntoutus.
Katso video työpajatoiminnasta:
Molemmat palvelut toimivat muiden palvelujen yhdistäjinä nuoren tarpeiden mukaan. Työtä tehdään usein monialaisissa verkostoissa yhdessä muun muassa työllisyyspalveluiden, sosiaalipalveluiden, mielenterveyden ja koulutusalan ammattilaisten kanssa. Tästä syystä etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovatkin palvelujärjestelmän asiantuntijoita: niissä toimivat ammattilaiset tuntevat nuoriin liittyvien tukimuotojen palvelupuutteet ja kehittämistarpeet.
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisten tukitoimien puuttuessa syrjäytymisen ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskit kasvavat. Opintojen keskeytyminen, työsuhteen päättyminen, etuuden katkeaminen tai tarpeellisesta palvelusta putoaminen voivat aiheuttaa moninkertaiset kustannukset ja inhimilliset seuraukset verrattuna näiden tukimuotojen rahoituskuluihin.
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry edustaa noin 270 työpajaa sekä 600 etsivää nuorisotyöntekijää Suomessa. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee yli 2200 ammattilaista. Haluatko tietää lisää? Yhteystietomme ja asiantuntijamme löydät tästä linkistä
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
Tutkimukset osoittavat, että työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön panostaminen kannattaa. Etsivä nuorisotyö on yksikkökustannuksiltaan todennetusti edullinen tapa ehkäistä syrjäytymistä ja etsivän nuorisotyön aloittaminen vähentää NEET-statukselle jäämisen todennäköisyyttä (Vauhkonen & Hoikkala 2020: Syrjäytymisen lasku). On laskettu, että etsivän nuorisotyön keskimääräinen kustannus on vain 763 € per nuori.
Etsivä nuorisotyö ohjaa nuoria heidän tarvitsemiinsa palveluihin: yleisimpinä toimeentuloon ja asumiseen liittyviin palveluihin sekä mielenterveyspalveluihin. Työ tuottaa tulosta: vuonna 2022 etsivä nuorisotyö teki 4861 ohjausta koulutukseen sekä 3341 ohjausta työpajoille, työkokeiluun ja työhön. (OKM/AVI.)
Työpajatoiminta tuottaa tutkitusti julkisen talouden kustannussäästöjä (Vauhkonen & Hoikkala 2020: Syrjäytymisen lasku). Selvityksen mukaan työpajatoimintaan sijoitetut resurssit palautuvat työhön pääsyn myötä jo muutamassa kuukaudessa maksettuina veroina ja vältettyinä sosiaalisina tulonsiirtoina. Samoin jo 110 nuoren onnistunut ohjaus kattaa työpajatoimintaan asetetut panokset. (Ohtonen 2016.)
Työpajatoiminnan piirissä oli vuonna 2022 12 144 nuorta, joista 4127 ohjautui vielä saman vuoden aikana myönteisesti eteenpäin (4406 nuorta jatkoi työpajalla vuodenvaihteen yli) (OKM/AVI). Työpajatoimintaan käytetyt yhteiskunnalliset panokset ovat siis vain murto-osa niillä saatavista hyödyistä.
Palvelujärjestelmää on katsottava kokonaisuutena
Mikään taho ei nykyisellään vastaa nuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelurakenteen kokonaisuudesta. Vastuut ovat jakautuneet usealle eri taholle, minkä vuoksi hyviä toimintamalleja ja menetelmiä hyödynnetään ilman koordinointia ja rahoitusta käytetään epätarkoituksenmukaisesti. (Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat sekä seurannan haasteet, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2023.)
Poikkihallinnollista yhteistyötä nuorten hyvinvointiin liittyvissä asioissa tuleekin vahvistaa entisestään. VANUPOn eli valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteet tulee laatia tulevalla hallituskaudella laaja-alaisesti ja toimenpiteet pitää ulottaa eri ministeriöiden alueelle. Nuoria koskevissa päätöksissä tulisi tehdä kokonaisvaikutusten arviointia.
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan keskuudessa esiin nousee nuorten tarvitsemien palveluiden siiloutuminen. Organisaatioiden ja toimialojen väliset kuilut hidastavat ja jopa haittavat nuoren etenemistä omalla polullaan. Juuri näihin nivelvaiheisiin tarvitaan rinnallakulkevaa tukea ja rakenteellisia, hallinnonalat ylittäviä ratkaisuja.
Palveluista on myös tosiasiallisesti pulaa. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan piirissä olevat nuoret hyötyisivät monista palveluista, jos niihin pääsisi. Eniten nuorilla on puutetta mielenterveyspalveluista (AVI 2020) ja pitkien jonotusaikojen takia avun saaminen viivästyy monilla nuorilla. Tämä kertautuu myöhemmin syrjäytymisen ja pahoinvoinnin lisääntymisenä. (MDI & XAMK 2021.)
Hyvinvointialueiden myötä nuoria on pudonnut palveluiden ulkopuolelle, kun matalan kynnyksen työpajapalvelut ovat vähentyneet ja sote-palvelujen asiakaspalveluperiaatteet ovat muuttuneet. Nuoret eivät ole palvelujen saavutettavuuden suhteen tasa-arvoisessa asemassa eri puolilla Suomea.
Nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät akuutit palvelupuutteet täytyy korjata. Palvelujärjestelmän uudistaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin nuorten hyvinvoinnin lisääntymisenä ja syrjäytymiseen liittyvien kustannusten laskuna.
Inton hallitusohjelmatavoitteet
Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava
Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on laskenut ja määräaikaisten rahoitusten päätyttyä etsivän nuorisotyön rahoitusta leikataan. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet kymmenillä prosenteilla ja samalla yleinen kustannustaso on kohonnut. Rahoituksen heikkeneminen vaarantaa ennen pitkää laadukkaan palvelun järjestämisen.
- Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
- Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta tulee alentaa.
Työpajatoiminnan rahoitus vastaamaan nykytilaa
Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit. Ne tulee nähdä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppaneina. Työpajojen mahdollisuuksia tukea oppivelvollisuusikäisiä ja jatkuvaa oppimista on hyödynnettävä entistä laajemmin.
- Työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
Tästä syystä hallitusohjelmaan tulee kirjata
“Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta vahvistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja varataan riittävät resurssit etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen valtakunnallisesti.”
Uusi työpajapalvelu on toteutettava
OKM:n työryhmän suosittelema uusi työpajapalvelu ratkaisee palvelupuutteita ja vastaa pitkään työttömänä olleiden tai monialaista tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Uusi palvelu tulee toteutettava: Lainsäädäntöuudistusten vaikutukset työpajatoimintaan. Työpajatyöryhmän selvitys (valtioneuvosto.fi)
Palvelujärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena
Haavoittuvimmassa asemassa olevien akuutisti tarvitsemat palveluketjut on laitettava kuntoon:
- Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja on lisättävä ja terapiatakuu on toteutettava.
- Rahoitusta koulunuorisotyöhön sekä koulujen tuki- ja ohjauspalveluihin on löydyttävä.
- Välityömarkkinat on otettava vahvemmin mukaan työllisyyden edistämiseen.
Lue lisää verkkosivuiltamme tästä linkistä!
