Meistä jokainen tarvitsee tukea elämänsä aikana
Vaikka suurella osalla nuorista menee hyvin, osalla haasteet ovat kasautuneet ja syrjäytymisen riskit kasvaneet. Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään tarvitse selvitä yksin. Inton hallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen ja varapuheenjohtaja Samuel Juntunen kuvaavat, miten se saavutetaan. Entä mihin tarvitaan rinnallakulkijuutta? Ja mitä se edellyttää?
Olemme hiljakkoin juhlineet Suomen 105. itsenäisyyspäivää. Veteraanien muistelut ajasta, jota me emme ole kokeneet emmekä halua kokea, koskettivat tänä vuonna varmasti syvemmin kuin aikaisemmin. Elämme poikkeuksellisia aikoja, jotka koettelevat meitä monella eri tavalla. Resilienssiämme haastetaan monesta suunnasta: koronan vaikutukset, ilmastonmuutos, hintojen nousu, sota.
Tuen tarpeet kasvavat ja haasteet kasautuvat
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoajatteluun kuluu vahvasti ajatus siitä, että heikommasta pidetään huolta. Tukiverkkojemme tarkoitus on kannatella heitä, jotka ovat vaarassa pudota eikä kenenkään tarvitse selvitä yksin. Tänä päivänä on nähtävissä, että tuen tarpeet kasvavat.
Tarvittava tuki on rinnallakulkijuutta ja toimivia palveluita – uskoa siihen, että eri tilanteista selvitään. Koronakriisi on vaikeuttanut erityisesti niiden tilannetta, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Suurella osalla nuorista menee hyvin, mutta osalla haasteet kasautuvat ja syrjäytymisen riski kasvaa.
Lähes 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriski kosketti Suomessa yli 830 000 henkilöä. Se on noin 15 % väestöstä. Näille vaikutuksille voimme antaa euromääriä, mutta inhimillinen vaikutus ihmisten elämään on paljon isompi.
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoimijat rinnallakulkijoina
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan tavoitteena on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tarvitaan yhteistyötä, palveluja ja resursseja. Jokainen meistä kohtaa elämässään tilanteita, jolloin tarvitsee tukea. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa kohtaamme heitä päivittäin.
Rinnallakulkijoina etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria ja aikuisia, tukevat muita palveluita ja paikkaavat palvelupuutteita. Ilman näitä työmuotoja meillä on vähemmän tahoja, jotka tekevät yhteiskunnasta inhimillisemmän, etsivät ja ottavat kopin, kulkevat rinnalla palveluissa, tarjoavat kokonaisvaltaista tukea arjenhallintaan, tarjoavat mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä ja vähentävät syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja.
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat vaikuttavia palveluja, jotka ohjaavat nuoria ja aikuisia elämässä eteenpäin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittivat viime vuonna 43 000 nuorta ja aikuista ja ohjasivat heitä koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin. Palveluihin osallistuneet nuoret ja aikuiset antavat myös itse kiitettävän arvosanan etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle. Tämä osoittaa, että työmuodoilla on vaikutusta.
Rinnallakulkijuus edellyttää rahoitusta, resursseja ja rakenteita
Rinnallakulkijuus tarvitsee toteutuakseen rahoitusta, resursseja ja rakenteita. Meillä on hieno tilanne, kun etsiviä nuorisotyöntekijöitä on Suomen kaikissa kunnissa ja työpajatoimintaa 90 % kunnista. Tavoitettavuus on hyvällä tasolla ja muuttuvat rakenteet siirtävät katsetta kehittämiseen. Kuitenkin etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta voivat jatkaa vain riittävällä rahoituksella. Liikoja emme pyydä, kun vaadimme etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan perusrahoitukseen molemmille 18 miljoonaa euroa.
Laadukas etsivä nuorisotyö edellyttää perusrahoituksen korotusta. Työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen ja mahdollistaa kehittämistyö. Rinnallakulkijuudella varmistamme sen, ettei kenenkään tarvitse selvitä yksin.
Riitta Mäkinen, puheenjohtaja
Samuel Juntunen, varapuheenjohtaja
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry