Matka kohti tulevaisuuden TE-palveluja tehdään yhdessä
Työllisyydenhoidon rakenteet ovat murroksessa. TE2024-uudistuksen myötä TE-palvelut siirtyvät kaikkialla kuntien vastuulle. Tämä vaikuttaa myös etsivän nuorisotyön ja työpajojen tekemään työhön. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg kuvaa, mitä uudistuksen onnistuminen kaikilta toimijoilta edellyttää. Kirjoitus on osa Inton sosiaalisen vahvistamisen teemavuoden blogisarjaa.
TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 lopulla. Moni on matkan varrella pohtinut, onko TE2024-uudistus uhka vai mahdollisuus. Lisääkö se vaikuttavuutta ja työvoiman saatavuutta vai pirstaloiko se olemassa olevan ja vähentää liikkuvuutta? Huolta on myös aiheuttanut pienten kuntien selviytyminen ja se, että ne hartiat ovat varmasti riittävän leveät.
Kunnat näkevät TE2024-uudistuksessa suuren mahdollisuuden lisätä työllisyyttä, elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, palvelut tukevat nopeamman työllistymisen tavoitetta. Maailma on muuttunut ja sen sijaan, että pidettäisiin väkisin vanhasta kiinni, kunnat haluavat olla etulinjassa ja kulkea rohkeasti kohti tulevaa.
Kuntien vetovastuulla rakennetaan uutta suomalaista työllisyys- ja elinvoimapalveluiden mallia. Työllisyyden perustehtävistä suoriutuu jokainen kunta. Erityistä osaamista tai resursointia vaativia tehtäviä tehdään yhdessä muiden kuntien kanssa. Työllisyyspalveluiden tuonti lähemmäs sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaita, asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä paikallisten ja alueellisten kokonaisvoimavarojen valjastaminen työllisyyttä tukemaan, antavat uudistukselle hyvän lähtökohdan.
Uuden äärellä on siedettävä epävarmuutta
Uudistus edellyttää eri toimijoiden välistä toimivaa yhteistyötä. Kunnalla on keskeinen rooli yhteistyön yhteensovittajana. Kuntaekosysteemissä kaikilla toimijoilla on ja tulee olla oma roolinsa ja paikkansa. On tärkeää toimia yhdessä ja olla rohkea. Uuden äärellä on myös aina siedettävä epävarmuutta. Keskeneräisyys sekä epävarma ja nopeasti etenevä muutos ei saisi kuitenkaan lamauttaa toimeenpanoa.
Oli kyse sitten nuorten työllisyydestä, monialaisista palveluista yhdyspinnoilla tai kuntoutuksen tärkeydestä, työllisyyden perustehtävä pysyy, mutta toimintatapoja on tarpeen kehittää ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä lisätä. Haasteita ei voi ratkoa pelkästään henkilöstön tai rahan määrän lisäyksellä, vaan tarvitaan luottamukseen perustuvaa yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita ja tekemistä. On tärkeää tunnistaa yhdessä sekä toimintaympäristön että työn muutoksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet, jotta voidaan luoda uusia, joustavampia toimintatapoja. Parhaimmillaan ekosysteemissä monialainen yhteistyö muodostaa turvaverkon, jonka läpi ei pääse putoamaan. Oikea-aikainen ja asiakkaiden omaan tilanteeseen sovitettu tuki mahdollistavat eteenpäin pääsyn.
Mitä onnistuminen vaatii?
Panostamalla työllisyyspalvelujen saatavuuden varmistamiseen, ei uudistuksessa voi epäonnistua. Kaikki perustuu luottamukseen. Yksittäisten tähtipelaajien sijaan vaikuttavuus syntyy kaikkein todennäköisemmin monialaisen ekosysteemin kautta, jossa arvoa syntyy uusista toimintamalleista. Uudistus onnistuu vain, jos kaikki toimijat pelaavat hyvin yhteen. Työvoimapalvelujen toimivuus ei ole kiinni yksittäisestä yksityiskohdasta, sillä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus syntyy toimivasta kokonaisuudesta.
Uudella tavalla tekeminen vaatii uusia kykyjä ja asenteita niin yksilöiltä kuin organisaatioilta. Meillä kaikilla on valinnan paikka siinä, haluammeko olla mukana rakentamassa uutta suomalaista työllisyyspalvelumallia ja otammeko uudistuksessa aktiivisen vai passiivisen roolin.
Työllisyyspolitiikalla tartutaan ikärakenteen vinoumaan, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja erilaisten työllistymistä estävien tekijöiden tuomiin haasteisiin, jotka lisäävät alueen taloudellisia paineita ja syventävät kestävyysvajetta. Tämän matkan varrella riittää tekemistä ihan jokaiselle!
Erja Lindberg, kehittämispäällikkö
Kuntaliitto