Lisärahoitus etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan ei pelasta jo tapahtuvilta leikkauksilta
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry lämpimästi kiittää Suomen hallitusta sen lisätalousarvioesityksessä mainitusta lisäpanostuksesta etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan vuodelle 2025. Molempiin toimintamuotoihin kuitenkin kohdistui valtion tämän vuoden budjetissa merkittävä tosiasiallinen leikkaus aiempien vuosien avustuksiin verrattuna. Miten nämä kaksi asiaa suhteutuvat toisiinsa? Asiaa analysoi tässä blogissa Inton toiminnanjohtaja Timo Kontio.
Vuodelle 2025 kohdennetaan kertaluontoisena lisäyksenä 2,2 miljoonan euroa etsivään nuorisotyöhön ja 0,85 miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan. Tämä on erinomainen uutinen. Samaan aikaan molempiin toimintamuotoihin kohdistui kuitenkin valtion tämän vuoden budjetissa merkittävä tosiasiallinen leikkaus aiempien vuosien avustuksiin verrattuna.
Poliitikot ovat kiistelleet siitä, onko kyse leikkauksesta, kun rahoituksen absoluuttinen taso on suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2018. Koronavuosien aikana toimintaan kohdennettiin lisärahoitusta.
Nuorisoministeri Sandra Bergqvist kuitenkin päätti tämän keskustelun vastatessaan kansanedustaja Marko Kilven kirjalliseen kysymykseen. Ministeri toteaa vastauksessaan, että molempien toimintojen määrärahat ovat satoja tuhansia euroja alempana kuin vuonna 2019.
Kyse on tässä pysyvästä budjettirahoituksesta ja siihen kohdistuvasta leikkauksesta. Sitä ei voi korvata määräaikaisilla rahoituksilla.
Timo Kontio
Kuluvan vuoden avustusleikkaukset ovat jo johtaneet irtisanomisiin ja toiminnan alasajoon monin paikoin Suomessa. Osaavien ammattilaiskäsiparien väheneminen johtaa käytännössä tukea tarvitsevien ihmisten tilanteen heikkenemiseen.
Yhteisvaikutuksessa sosiaaliturvaleikkausten kanssa lopputulosta ei tarvitse kovin suuresti arvailla.
Orpon hallitusohjelmaan kirjattu tavoite työllistymisen edellytysten vahvistamisesta ei etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan todellisuudesta käsin edisty näillä päätöksillä. Käytännössä huono-osaisuus vain lisääntyy ja ongelmatilanteet syvenevät entisestään. Timo Kontio
Valtionapuun suhtaudutaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan järjestäjien joukossa välttämättömyytenä. Jo avustustason pieni lasku on tarkoittanut avustuksen jättämistä hakematta kokonaan: osalla organisaatioista ei ole omarahoitusta riittävästi ja muut rahoituskeinot ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä tyrehtyneet. Tämän seurauksena avustusrahaa jää hakematta ja näin myös todennäköisesti käyttämättä.
Valtion talouden näkökulmasta syntyy siis säästöä. Mutta miksi säästö syntyy? Siihen tuskin kiinnitetään huomiota ennen kuin on liian myöhäistä. Tällaisia ovat seuraukset, kun päätösten ennakkovaikutusarviointi on heikkoa.
Nyt saadut miljoonat eurot otetaan avosylin ja lämpimästi vastaan. Kiitos niistä. Ne kuitenkin tulevat käyttöön vasta ensi vuonna. Toimintaa ajetaan alas kuitenkin monin paikoin jo nyt.
Lisätalousarvioraha on tämän lisäksi myös määräaikainen, pistemäinen korjaus. Keskeinen ongelma on perusrahoituksen heikkeneminen.
Toivon todella, että tämä lisäraha ei tarkoita välillisesti sitä, että varsinainen avustusmääräraha valtion budjetissa pienenee vastaavasti. Varsinkaan pienet toimijat eivät sellaista kestäisi.
Timo Kontio
