Leikkaukset lisäävät syrjäytymistä, heikentävät työllisyyttä ja kasvattavat kustannuksia
Suomen hallitus leikkaa laajasti sosiaaliturvasta ja heikossa asemassa olevien nuorten palveluista. Tavoitteena on vahvistaa taloutta ja työnteon kannustimia. Me Intossa katsomme, että leikkaukset päinvastoin heikentävät työllistymisen mahdollisuuksia ja lisäävät syrjäytymisen riskejä. Säästöt ovat lyhytnäköisiä: kustannukset vain vaihtavat paikkaa ja kasvavat korkoa. Into on laatinut lausunnot hallituksen keskeisistä lakiesityksistä. Leikkausten vaikutukset kumuloituvat ja heikentävät merkittävästi heikossa asemassa olevien tilannetta.
Valtion talousarvioesityksessä etsivään nuorisotyöhön esitetään vuodelle 2024 13 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 aluehallintovirastot myönsivät etsivään nuorisotyöhön yhteensä 15,3 M€. Leikkaus on näin ollen käytännössä 2,3 miljoonaa euroa. Arvioimme, että leikkauksen seurauksena etsivät nuorisotyöntekijät vähentyvät nykyisestä noin 580:sta reilusti alle 500 työntekijään. Tämän seurauksena noin 4000 nuorta jää ilman tarvitsemaansa tukea.
Pahimmillaan palvelu lakkaa kokonaan pienillä paikkakunnilla, joiden taloudellinen tilanne on vaikea jo ilman näitä leikkauksiakin. Näillä paikkakunnilla etsivä nuorisotyö on usein yksi ainoista nuorten saatavilla olevista tukipalveluista.
Nuorten työpajatoimintaan esitetään vuodelle 2024 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 aluehallintovirastot myönsivät nuorten työpajatoimintaan yhteensä 16,3 M€. Leikkaus on siis 2,3 miljoonaa euroa. Arvioimme, että sen seurauksena noin 2000 nuorta putoaa työpajatoiminnan ulkopuolelle.
Esityksessä etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan rahoitusmomentille on yhdistetty uusi kokonaisuus, koulu- ja oppilaitosnuorisotyö. Into katsoo, että tämä resurssointi on tärkeä, mutta se on sijoitettu väärälle rahoitusmomentille. Toisin kuin etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta, tämä työmuoto toimii myös alle 15-vuotiaiden parissa ja on selvästi ennaltaehkäisevää työtä. Näin ollen se kuuluu sijoittaa toimintaansa vastaavaan rahoitusmomenttiin.
Into vaatii, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusleikkaukset perutaan. Nämä nuorten syrjäytymistä ehkäisevät ja haavoittuvimmassa asemassa oleville nuorille suunnatut palvelut pitää turvata hallitusohjelman mukaisesti. Into esittää, että toiminnan alueellisen kattavuuden, hyvän saavutettavuuden sekä laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan kaikkiaan 18 miljoonaa euroa ja nuorten työpajatoimintaan samoin 18 miljoonaa euroa.
Myös muista palveluista leikataan
Esityksessä kohdentuu yli 860 000 euron leikkaus myös nuorisokeskusten toimintaan ja erityisesti Nuotta-valmennukseen. Nuotta-valmennus on vaikuttava palvelu, jolla ehkäistään esimerkiksi yksinäisyyttä hyvin tehokkaasti. Sen rahoituksen jatkuvuus tulee varmistaa.
Lisäksi valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen rahoitusta vähennetään 600 000 euroa. Kyse on monen järjestön osalta merkittävästä leikkauksesta. Käytännössä kyse on suurilta osin nuorten harrastustoiminnan edellytysten heikkenemisestä. On oletettavaa, että leikkauksia kohdistuu myös nuorisoalan osaamiskeskusten ja kehittämishankkeiden rahoitukseen. Into painottaa, että nuorten hyvinvoinnin varmistamiseksi nuorisoalan leikkaukset on peruttava.
Hallitusohjelman mukaiset vuosittain kiristyvät avustusmäärärahojen leikkaukset johtavat hyvinvointierojen kasvuun ja heikentävät hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita muun muassa osallisuuden lisäämisestä ja äärikäyttäytymisen ehkäisemisestä.
Jälkihuollon ikärajan lasku lisää haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä
Hallituksen esityksen mukaan lastensuojelun jälkihuollon ikäraja lasketaan 25 vuodesta 23 vuoteen. Muistutamme, että jälkihuollon piirissä on haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat erityisessä syrjäytymisvaarassa, ja joilla ei ole elämässään välttämättä lainkaan sosiaalisia turvaverkkoja. Merkittävällä osalla näistä nuorista on moninaisia, toisiinsa kietoutuneita haasteita ja monialaisen tuen tarvetta.
Katsomme, että ikärajan lasku lisää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten syrjäytymisen riskejä ja ruuhkauttaa jo nyt puutteelliset mielenterveys- ja aikuissosiaalityön palvelut. Ikärajan lasku ei tuota yhteiskunnalle säästöjä, vaan aiheuttaa kustannusten kasvua muilla sektoreilla. Korostamme, että jälkihuoltoa tulee kehittää ja vahvistaa – ei rajoittaa.
Kotoutumisen palveluista leikkaaminen heikentää yhteiskunnallista osallisuutta
Hallitus lyhentää kunnille ja hyvinvointialueille kotoutumisen palveluista maksettavaa korvausaikaa ja laskee alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten aikuistumisen tuen yläikärajaa 25 vuodesta 23 vuoteen. Korostamme, että kotoutumistoimet edistävät kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista sekä tukevat työllisyyttä.
Pidämme erityisen huolestuttavana aikuistumisen tuen leikkaamista: se johtaa yhteiskunnalliseen eriytymiseen, ääri-ilmöiden vahvistumiseen sekä kasvattaa syrjäytymisen riskiä Taloudellisesti järkevää olisi vahvistaa kotoutumisen palveluja ja siten edistää nykyistä paremmin kotoutumista ja yhteiskunnallista integraatiota ja osallisuutta.
Opintotuen lainapainotteisuuden vahvistaminen lisää velkataakkaa
Esityksen tavoitteena on opiskelijoiden toimeentuloedellytysten ja päätoimisen opiskelun tukemisen turvaaminen. Tämä halutaan tehdä korottamalla opintolainan valtiontakausta. Katsomme, että tavoite on oikea, mutta keino ei ole tarkoituksenmukainen.
Esityksessä vahvistetaan myös lasta huoltavien opiskelijoiden taloudellisia edellytyksiä päätoimiseen opiskeluun korottamalla opintorahan huoltajakorotusta. Tämä on tarpeen. Olemme kuitenkin huolissamme opiskelijoiden ylivelkaantumisen lisääntymisestä. Korostamme, ettei opintotuen lainapainotteisuutta tule vahvistaa, vaan olennaista olisi korottaa opintorahaa.
Opintojen aikaisen toimeentulon heikentäminen ja palkkatyöhön kannustaminen viivästyttää opintojen suorittamista. Tämä on kallista sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Asumistuen heikennykset kasvattavat toimeentulotukimenoja
Hallitus kiristää yleiseen asumistukeen vaikuttavien tulojen vaikutusta, laskee asumistuen tukiprosenttia ja luopuu sen suojaosasta, heikentää Helsingin tukiryhmää ja lakkauttaa asumistuen omistusasuntoihin. Katsomme, että kyse on leikkauksista, jotka lisäävät talousvaikeuksia, köyhyyttä ja syrjäytymisen riskejä. Niiden kokonaisvaikutukset ovat merkittävä heikennys jo ennestään pienituloisten taloustilanteeseen ja asemaan.
Esityksellä tavoitellaan kustannussäästöjä ja työhön kannustavampaa sosiaaliturvaa. Käytännössä vaikutukset ovat täysin päinvastaiset, sillä esitys kasvattaa toimeentulotukimenoja ja heikentää työnteon kannusteita.
Työttömyysturvan leikkaukset heikentävät kannustimia ja työllisyyttä
Esityksessä pidennetään työssäoloehtoa kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja luovutaan ns. suojaosasta työttömyysetuuden sovittelussa. Siinä poistetaan työttömyysetuuden lapsikorotukset, pidennetään omavastuuaikaa ja palautetaan lomakorvauksen jaksotus.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on lisätä työllisyyttä parantamalla työllistymiseen liittyviä kannustimia. Esitetyt leikkaukset eivät edistä työllisyyttä, vaan pikemminkin lisäävät työttömyyttä ja heikentävät kannustimia vastaanottaa työtä. Esitys vaikeuttaa jo entisestään heikossa asemassa olevien ja lapsiperheiden tilannetta ja lisää köyhyyttä.
Huomautamme, että pitkittyneen työttömyyden taustalla on usein olla laaja-alaisia tuen ja kuntoutuksen tarpeita, jotka tulee kartoittaa. Tarvitaan tarpeita vastaavia ja saavutettavia palveluja. Ensisijaista on tarjota yksilöllistä tukea nykyistä aiemmin, lisätä työ- ja toimintakyvyn monialaista arviointia, vahvistaa palveluihin ohjausta sekä parantaa kuntoutuksellisten ja avoimille työmarkkinoille poluttavien palveluiden saatavuutta.
Inton lausunnot löytyvät Materiaalipankista.
