Laadukas etsivä nuorisotyö – kriteeristö etsivän nuorisotyön itsearviointiin julkaistu!

Etsivän nuorisotyön työkalupakkiin on ilmestynyt uusi, pitkäikäiseksi suunniteltu väline: kriteeristö työn itsearviointiin. Kriteerityökalu on tarkoitettu kaikille etsivän nuorisotyön organisaatioille ja työyhteisöille toiminnan rakentavaan tarkasteluun ja kehittämiseen.

Laadukas etsivä nuorisotyö – Kriteeristö etsivän nuorisotyön itsearviointiin on nyt vapaasti käytettävissä ja ladattavissa Inton materiaalipankista (linkki). Sitä voi hyödyntää sähköisenä pdf-työkaluna tai esimerkiksi pelkät kriteerit paperille tulostaen. Yhteensä 8 teeman ja 51 kriteerikohdan lisäksi mukana työkalussa on käyttöohje, neliportainen arviointiasteikko, sekä yhteistä työskentelyä helpottavia vastauslaatikoita, joihin voidaan kirjata huomioita tai suunnitelmia kehittämisen ääreltä.

Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen aikana kehitetty kriteerityökalu julkistettiin perjantaina 19.4.2024 (ks. diat). Kriteerit muotoiltiin yhteistyössä kentältä kootun, erilaisia paikkakuntia ja organisaatioita monipuolisesti edustaneen kehittäjäryhmän sekä Aluehallintoviraston kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö kommentoi kriteerejä kehitystyön aikana ja on ne hyväksynyt käyttöön. Paikalla verkkotilaisuudessa oli komeat 231 etsivän nuorisotyön parissa työskentelevää ammattilaista ympäri maata. Sopii kai siis sanoa, että uusi työkalu sai lentävän lähdön!

Miksi ja miten kriteerityöskentelyn pariin?

Systemaattisen itsearvioinnin tarkoituksena on taata, että jokaisella paikkakunnalla tehdään laadukasta, tarkoituksenmukaisesti kohdennettua ja vaikuttavaa työtä, joka myös tuntuu tekijöistään hyvältä. Kriteeristön avulla on myös helppo esitellä etsivää nuorisotyötä ohjaavia tavoitteita kunnan muille tahoille tai verkostoille ja yhteistyökumppaneille. Toivomme sen tukevan keskusteluja tavoitteisiin vastaavan etsivän nuorisotyön edellyttämistä resursseista, rakenteista ja rajauksista.

Itsearviointia kriteerityökalun avulla tehdään aina työyhteisön kesken, etsivät nuorisotyöntekijät yhdessä esihenkilön (ja mahdollisesti muiden työn kehittämiseen läheisesti liittyvien henkilöiden) kanssa. Nuorisotyöntekijälle kriteerit tarjoavat keinon peilailla paikallista työtä kansallisesti jaettua tavoitetilaa vasten. Kriteerityöskentelyn kautta voi työkaverien ja esihenkilön (tai alueverkostossa eri kuntien kollegoiden) kanssa ottaa puheeksi keskeisiä työn järjestämiseen liittyviä kysymyksiä – ehkä myös niitä muuten vaikeammin lähestyttäviä tai herkkiäkin.

Esihenkilölle kyseessä on perehdytysten ja kehityskeskustelujen sekä kehittämispäivien ja tavoitteenasettelun tukipuu, joka taipunee myös verkosto- ja vaikuttamistyön edistämiseen. Aluehallintovirastojen kannalta kriteeristö on resurssi ohjeistaa ja kiinnittää huomiota työn ratkaiseviin kohtiin. Ja kuultiinpa julkaisutilaisuudessa kehittäjäryhmään osallistuneelta aluehallintoviraston ylitarkastaja Niclas Riskulta myös vieno toive: toivottavasti jo seuraavalla etsivän nuorisotyön valtionavustusten hakukierroksella voisi hakemuksista lukea monen organisaation ottaneen laatukriteeristön aktiiviseen käyttöön.

Intoa itsearviointiin!

Tässä ennenkokemattomassa tilanteessa, eli uunituoreiden ja iskemättömien kriteerien äärellä, kouluttaja Emmi Paanasen ykkösvinkki kriteerityöhön ryhtyville etsiville on selviö: ”Kokeilkaa – aloittakaa yhdestä otsikosta ja varatkaa reilusti aikaa. Katsokaa kuinka kauan yhteen teemaan kuuluvien kriteerikohtien käsittely vie aikaa, ja suunnitelkaa varsinaisen itsearviointiprosessin aikataulu vasta sen jälkeen”.

Vaikka kriteerikohtien tekstit voikin ehkä lukaista suhteellisen nopeasti, muotoilut kun on puristettu mahdollisimman lyhyiksi, niissä mainitut työn sisällöt, osatekijät ja ilmiöt viittaavat kuitenkin usein huomattavan isoihin asiakokonaisuuksiin. Keskusteluissa kriteerien äärellä ei tulisikaan joutua kiirehtimään. Ehdotamme käsittelemään korkeintaan kaksi otsikkoa yhdellä tapaamiskerralla.

Meidän intolaisten palava toive on, että voisimme tulevaisuudessakin olla mukana käytännönläheisessä laatutyössä ja etsivän nuorisotyön kentän tukena, levittää tietoa uusista kriteereistä tapahtumissa ja verkostoissa, sekä sparrata organisaatioita ja alueverkostoja syvälle itsearvioinnin pariin. Näkisimme tärkeäksi myös seurata ja arvioida, minkälaisen vastaanoton kriteeristö saa, mitä vaikutuksia kriteerityöllä on, ja kuinka etsivää nuorisotyötä tulisi kriteerien äärellä käytyjen keskustelujen sekä jatkossa kertyvien kokemusten ja tietojen valossa kehittää. Pyrimmekin jatkamaan toimintaamme nuorisotyön laadun kehittämisen parissa ja haemme mukaan nuorisoalan tulevaan, opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kesän jälkeen pystytettävään osaamiskeskusrakenteeseen.

Etsivän nuorisotyön laatukriteeristön kehittäjäryhmään osallistuivat

• Merja Alm, Kuopion kaupunki
• Marja Hanni, Lapin aluehallintovirasto
• Sanna Heimonen, Kouvolan kaupunki
• Virpi Huittinen, Oulun kaupunki
• Matti Hulkkonen, Lahden kaupunki
• Anni Häkkinen, Lahden kaupunki
• Katri Karhula, Mäntyharjun kunta
• Anne Kurikka, Valkeakosken kaupunki
• Sari Leino, Forssan kaupunki
• Inka Luostarinen, Leppävirran kunta
• Maija Luukkonen, Nousiaisten kunta
• Ida Mielonmäki, Urjalan kunta
• Hannele Niemelä, Kurikan kaupunki
• Reija Nurkkala, Tornion kaupunki
• Milla Peltola, Porvoon kaupunki
• Ville Peltonen, Sveps Ungdomsverkstad
• Mika Pietilä, Vaasan kaupunki
• Sanna-Mari Pöyry, Muonion kunta
• Minna Rautioaho, Jelppiverkko
• Niclas Risku, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
• Mari Roos, Ilmajoen kunta
• Tatu Törmänen, Espoon kaupunki

Kategoriat

• Tiedote