Koronavuosi on heikentänyt etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelevien hyvinvointia
Haastavaa kohtaamistyötä nuorten parissa tekevistä ammattilaisista merkittävä osa ei usko työskentelevänsä viiden vuoden päästä samoissa tehtävissä. Into kartoitti kyselyllä etsivien nuorisotyöntekijöiden ja työpajoilla työskentelevien työhyvinvointia. Ammattilaisilta kysyttiin, miten koronavuosi on vaikuttanut työn tekemiseen ja millaisten asioiden koetaan vaikuttavan työhyvinvointiin. Kyselyyn vastasi yli 250 etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelevää ammattilaista.
Noin puolet etsivän nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa työskentelevistä ammattilaisista kertoo, että koronavuosi on vaikuttanut työhyvinvointiin heikentävästi. Työntekijöiden arvio omalle työhyvinvoinnilleen on hieman päälle 7.
Osa toimijoista kokee etätyöskentelyn sujuneen hyvin niin nuorten auttamisen kuin oman työskentelyn osalta, mutta kokee yleisen asenteen etätyötä kohtaan vaikuttaneen työhönsä ja työssä jaksamiseen.
– Omaa hyvinvointia heikensi rivien välistä kuulunut epäluulo työntekijöiden ahkeruutta ja rehellisyyttä kohtaan enkä tunnollisena ihmisenä tunnistanut itseäni tai meidän tiimiä siitä, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Pirita Kylmä Kokkolasta.
Osa kertoo, ettei työn tekeminen ole ollut mahdollista niin hyvin kuin olisi halunnut.
– Maskit kasvoilla tai etänä työskentelyssä kohtaamiset jäivät vajavaisemmiksi. Ilmeet ovat iso osa ihmisten kanssa työskentelyä, kertoo yksilövalmentaja Jaakko Vetämäjärvi Oulun kaupungilta.
Merkittävä osa työntekijöistä ei usko työskentelevänsä samassa tehtävässä viiden vuoden kuluttua
Etsivässä nuorisotyössä työskentelevistä vain alle kolmasosa (29 %) on sitä mieltä, että työskentelee etsivässä nuorisotyössä viiden vuoden kuluttua. Työpajatoiminnassa työskentelevien osalta lähes kolmasosa (28 %) on sitä mieltä, että ei työskentele nykyisissä tehtävissä viiden vuoden kuluttua.
Työntekijöiden suuri vaihtuvuus vaikuttaa kielteisesti nuorten pitkäjänteiseen tukemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Sekä etsivässä nuorisotyössä että työpajatoiminnassa työntekijä tarvitsee riittävästi aikaa nuoren kanssa työskentelyyn, jotta saadaan rakennettua luottamuksellinen suhde ja nuoren kanssa ehditään työskennellä juuri hänen tarpeidensa mukaisesti. Suunnitelmallinen kehittäminen ei onnistu, jos työntekijöiden vaihtuvuus on liian suurta.
Hyvä ilmapiiri ja työyhteisön tuki edistävät vaativaa kohtaamistyötä tekevien hyvinvointia
Etsivät nuorisotyöntekijät kokevat työyhteisön luottamuksellisen ja hyvän ilmapiirin, vertaistuen kollegoilta ja tiimiltä sekä mahdollisuuden vaikuttaa työhön tukevan heidän työhyvinvointiansa. Työpajojen ammattilaiset nostavat tärkeimmiksi työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi mahdollisuuden vaikuttaa työhön, työyhteisön luottamuksellisen ja hyvän ilmapiirin ja toimivat käytännöt työn arjessa.
Into kartoitti kyselyllä etsivien nuorisotyöntekijöiden ja työpajoilla työskentelevien työhyvinvointia. Ammattilaisilta kysyttiin, miten koronavuosi on vaikuttanut työn tekemiseen ja millaisten asioiden koetaan vaikuttavan työhyvinvointiin. Kyselyyn vastasi yli 250 etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelevää ammattilaista. Into julkaisee kyselyn tuloksiin liittyvää sisältöä 12.–17.10. järjestettävällä Nuorisotyön viikolla, jonka teemana on hyvinvointi nuorisoalalla. Koronakriisi on kasvattanut nuorten tuen tarpeita. Jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja laadukkaasti, on nuoria kohtaavien ammattilaisten työhyvinvointiin panostettava nykyistä enemmän.
Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee Suomessa kaikkiaan noin 2500 ammattilaista. Palveluihin osallistuu vuosittain noin 33 000 alle 29-vuotiasta nuorta.
Lisätiedot:
Anna Kapanen, viestintäpäällikkö
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
045 138 9697
anna.kapanen@intory.fi