Korona kolhaisi kovaa, mutta paljon on opittu
Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY) kartoitti kyselyllään, miten tilanne etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa muuttui, kun toiminnan rajoituksia purettiin osittain 1.6. alkaen. Kyselyyn saatiin yhteensä 263 vastausta, joista 151 etsivästä nuorisotyöstä ja 112 työpajatoiminnasta. Kysely toteutettiin ajalla 4.–18.6.2020.
Kevät on ollut poikkeuksellista aikaa koronapandemian vuoksi etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla. TPY:n aiemmin keväällä tekemät kyselyt kertoivat, että poikkeusoloilla oli merkittäviä vaikutuksia niin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen kuin niiden kohderyhmien tilanteeseen.
Uusimman kyselyn toteuttamisen aikaan poikkeusolojen purkaminen oli alkuvaiheessa. Tulosten mukaan etänä toteutettu valmennus ja kohtaaminen on tuonut paljon uusia palveluratkaisuja etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Kyselyn tulokset todentavat myös kolmatta sektoria edustavien työpajatoimijoiden tiukkaa taloudellista tilannetta: poikkeusolot ovat vieneet monen palveluntuottajan talouden vaakalaudalle.
Korona kolhaisi kovaa työpajojen taloutta – tukea tarvitaan
Poikkeusolot aiheuttivat heti alusta lähtien huolta työpajatoimijoiden, etenkin palveluja tuottavien säätiöiden ja yhdistysten, heikosta taloudellisesta tilanteesta. Huoli ei ole poistunut kesän kynnyksellä. Kyselyn tulosten perusteella poikkeusolojen aiheuttama taloudellinen ahdinko on kohdistunut kaikista voimakkaimmin säätiöihin.
”Taloudellinen tilanne on todella huono. Tilanne ei ole päällä ainoastaan 1.3.–31.5.2020, vaan asiakasohjautuminen on tosi niukkaa, josta johtuu, että talouden alamäki jatkuu vielä senkin jälkeen.”
Kyselyyn vastanneista säätiöistä 67 prosenttia kertoo poikkeusolojen vaikuttaneen erittäin negatiivisesti taloudelliseen tilanteeseen. Myös lomautukset ovat kohdistuneet säätiötaustaisiin työpajoihin kaikista voimakkaimmin. Jopa 78 prosenttia säätiöistä kertoo lomauttaneensa henkilöstöä (kaikki työpajat 26 %), ja näistä 22 prosenttia lähes koko henkilöstönsä. Reilusti yli puolet säätiöistä joutuu jatkamaan lomautuksia edelleen rajoitusten purkamisvaiheessakin.
”Nyt pitäisi olla rahoitusmuoto, jossa huomioidaan meidän kaltaiset toimijat (säätiöt), jos halutaan, että toimintamme jatkuu edelleen.”
Vaikka työpajatoimintaan kohdistuneita toiminnan rajoituksia on 1.6. lähtien alettu purkaa, toiminnan palautuminen ennalleen tulee kestämään vielä pitkään. Valmennusta toteutetaan turvallisuussyistä aiempaa pienimuotoisemmin, ja palveluihin ohjautuminen on ollut kyselyn mukaan monin paikoin heikkoa. Tämä heikentää edelleen palveluntuottajien taloustilannetta. Nuorten työpajatoimintaan kohdennettu korona-avustus tai mahdollisesti lähiaikoina haettavaksi avautuva yritysten kustannustuki ovat tukimuotoina hitaita, eivätkä kata kuin osan syntyneistä tappioista. Palveluja tuottavissa työpajaorganisaatioissa valtionavustuksella toteutettava nuorten työpajatoiminta on vain pieni osa toimintaa, ja suuri osa palveluista tuotetaan ostopalveluina eri tahoille. Koronatilanne on supistanut voimakkaasti myös pajojen muuta palvelutoimintaa ja alihankintatöitä, ja siten vaikeuttanut omarahoituksen hankkimisen mahdollisuuksia.
”Liikevaihto on tipahtanut reippaasti. Valmennuksista saatavat tulot tippuivat, koska osa valmennuksista keskeytyi ja monen kohdalla sopimuksen mukaisia päiviä vähennettiin etävalmennuksen ajaksi. — Myymälämme, kahvilamme ja lounasravintolamme on ollut kiinni 18.3. alkaen ja niistä ainoastaan myymälä on pystytty jo uudelleen avaamaan 1.6. Osa koronan vaikutuksista tulee näkymään vasta pidemmällä aikavälillä esim. vaikeutena saada alihankintatöitä, kun alueen yritykset ovat joutuneet vaikeuksiin koronasta johtuen.”
Kolmannen sektorin palveluja tuottavien työpajojen tilanne on edelleen kriittinen. Säätiöiden ja yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava: taloudellista tukea tarvitaan.
Etävalmennukselle toivotaan jatkoa
Poikkeustilanteen alkaessa monet työpajat siirtyivät etävalmennukseen joko verkossa tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Vaikka koronarajoituksia onkin voitu jo osittain purkaa, jatkuu etävalmennus monin paikoin kasvokkaisen valmennuksen rinnalla. Tämä mahdollistaa valmennuksen pienemmissä ryhmissä ja turvallisen etäisyyden säilyttäen. Tämänhetkisen ohjeistuksen mukaan etävalmennus esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa on mahdollista 31.7. asti, minkä jälkeisestä ajasta sosiaali- ja terveysministeriö ei ole vielä antanut ohjeistusta. Palveluja tuottavat organisaatiot tarvitsevat tiedon, että vaihtoehtoisia palvelujen toteuttamistapoja on mahdollista käyttää jatkossakin.
”Etäpaja, kuty ja työkokeilu ovat olleet oikein positiivisia kokemuksia ja ollaan saatu sitoutettua sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät pajatoimintaan muutoin sitoudu.”
Digitaalisesti toteutettava valmennus lisää palveluiden saavutettavuutta etenkin syrjäseuduilla. Sen avulla voidaan myös tavoittaa uusia kohderyhmiä ja madaltaa kynnystä osallistua lähivalmennukseen. Työpajakentällä on käynnistynyt runsaasti uusia verkkopohjaisia palveluja kehittäviä hankkeita. Toimivia käytäntöjä tulee hyödyntää myös jatkossa: erilaisille hybridimalleille on tarvetta. Saadut kokemukset auttavat myös sen arvioinnissa, millaisia muutoksia kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa lainsäädännössä tulisi etänä toteuttavan palvelun osalta mahdollisesti tehdä.
Tuen tarpeessa olevien nuorten määrä kasvussa
Lähes puolet kyselyyn vastanneista etsivistä nuorisotyöntekijöistä katsoo, että tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvussa. Niin poikkeusolojen aikana kuin kesäkuun alustakin nuoriin on pidetty yhteyttä puhelimitse (95 % vastanneista) ja somessa tai muilla verkkopohjaisilla alustoilla (87 % vastanneista). Kasvokkainen yksilötyö on lisääntynyt kesäkuussa selvästi, nyt 90 prosenttia vastanneista etsivistä kertoo jo tapaavansa nuoria kasvotusten.
Etsivässä nuorisotyössä päästiin poikkeusolojen alkaessa nopeasti liikkeelle erilaisilla etätyöskentelyn tavoilla, olihan monia digitaalisia toimintaympäristöjä ja etäohjausta käytetty jo pitkään. Työnteko on nyt normalisoitumassa rajoituksia purettaessa. Etsivän nuorisotyön liikkuva luonne ja itsenäiset työskentelytavat mahdollistavat jatkossakin työskentelyn monimuotoisesti digitaalista ja kasvokkaista kohtaamista rinnakkain hyödyntäen. Etsivä nuorisotyö on ja tulee olla siellä, missä nuoretkin ovat.
Kasvaneisiin tuentarpeisiin tulee vastata vahvistamalla etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Etsivän nuorisotyön valtionrahoitusta on nostettava pysyvästi ja työpajojen toimintaedellytykset on turvattava.
Raskas kevät, mutta samalla on opittu paljon uutta
Niin etsivässä nuorisotyössä kuin työpajatoiminnassa on opittu paljon uutta poikkeusolojen aikana. Etänä tehtävä asiakastyö on ottanut harppauksia eteenpäin, ja se on ollut sekä nuorten että valmentautujien kannalta positiivinen kehityskulku. Yhteydenpito ei katkennut poikkeusolojen vuoksi, mikä on ollut monelle nuorelle ja valmentautujalle erittäin tärkeää.
”Nyt luotujen verkostojen avulla olemme luoneet valmiudet toimia nuorten hyväksi jatkossakin. Voi todeta näin, että nyt on sitten koettu poikkeustilakin, tämä on ollut todella harvinaislaatuinen kevät.”
“Verkossa tehtävä etsivä nuorisotyö on saanut pysyviäkin uusia toimintatapoja. Mahtavaa! Monen osaaminen digitaalisessa työskentelyssä on kehittynyt. Kehittämistoiminta on kuitenkin vaatinut runsaasti resursseja, mikä myös näkyy ohjauksessa. Lisäksi kaikilla nuorilla ei ole tarvittavia laitteita etäohjaukseen, esim. älypuhelinta, tietokonetta.”
Tarkemmin TPY:n aiemmista kyselyistä:
Tuloksia etsivän nuorisotyön nuorille ja työpajojen valmentautujille suunnatuista kyselyistä
Tuloksia etsivän nuorisotyön ja työpajojen ammattilaisille suunnatuista kyselyistä
Lisätietoja:
Herttaliisa Tuure, toiminnanjohtaja
040 760 1778
herttaliisa.tuure@tpy.fi