Kaikki tarvii joskus tukee #kuntavaalit2021
Työnohjaus mielletään valitettavan usein välineeksi, joka otetaan käyttöön vasta sitten, kun omat keinot eivät enää riitä työyhteisön haasteiden ratkaisemiseen tai työntekijöiden tukemiseen. Puhutaan ”tulipalojen sammuttelusta”. Työnohjaus toimii parhaiten silloin, kun työnohjaukselle varsinaista tarvetta ei edes koeta. Työnantajat panostavat paljon työntekijöidensä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Organisaatioissa tulee muistaa se, että työntekijöiden psyykkinen toimintakyky on yhtä tärkeää kuin fyysinen. Ajattelu on työpajojen ja etsivän nuorisotyön arjesta tuttua: ihminen nähdään psykofyysisenä kokonaisuutena.
Työnohjauksen tavoitteeksi voi nousta organisaation perustehtävä – se, miksi työyhteisö tai organisaatio on olemassa, mikä on toiminnan tehtävä ja mihin toiminnalla pyritään. Työpajalla moniammatillisen työyhteisön ryhmädynamiikan voimat voivat olla ärhäkkäitä, ja etsivässä nuorisotyössä voidaan kokea, että perustehtävää määritellään toiminnan ulkopuolelta. Nuorisolaki määrittelee nuorten työpajan ja etsivän nuorisotyön perustehtävän. Työnohjauksen avulla perustehtävän selkiytyminen helpottaa työyhteisön jännitteitä, työn rajaamista sekä lisää työhyvinvointia.
Työnohjaus on ennen kaikkea reflektointia. Reflektiivisyys on pohtivaa, etäisyyttä ottavaa ja tutkivaa ajattelua. Reflektiivinen ote avartaa työntekijän ajatusmaailmaa ja antaa mahdollisuuden muutokselle. Se poikkeaa arkisista tulkintaketjuistamme ja antaa mahdollisuuden epäillä omia aiempia tulkintoja. Ammatillisuus ja ammatti-identiteetti kehittyvät työnohjauksessa juuri reflektiivisyyden kautta. Nuorten kanssa toimiessa työntekijän on pohdittava omaa ammatillisuuttaan ja ammatti-identiteettiään. Ammatillisuus ja ammatti-identiteetti kehittyvät sillä, että asetamme itsemme välillä mukavuusalueemme ulkopuolelle luottamuksellisessa suhteessa, esimerkiksi työnohjauksessa.
Työnohjauksen kontekstissa on hyvä muistaa, että työnohjauksessakaan emme pysty muuttamaan ihmisiä ympärillämme. ”Jos työkaverini olisi tällainen, voisin hyvin.” ”Jos esimieheni oli tällainen, olisin itse tuollainen.” Se, mitä pystymme työnohjauksessa luomaan, on vaihtoehtoisia näkökulmia, omien näkökulmien laajentamista tai pohtimaan mikä minussa on sellaista, jota voisin muuttaa suhteessa toiseen. Pystymme muokkaamaan vain omaa toimintaamme tai ajatuksiamme. Se on hyvä muistaa nuorisotyössäkin. Meillä ammattilaisilla on ominainen taito tietää nuoren puolesta, mikä olisi hänelle hyväksi. Asiakaslähtöisessä kohtaamisessa kuuntelemme aidosti sen, mitä nuori haluaa. Työnohjauksessa työnohjaaja lähtee siitä, mitä organisaatio ja ohjattava haluavat työnohjaukselta saada. Työnohjauksen tavoitteet tulee luoda yhdessä sekä organisaation edustajan että ohjattavien kanssa. Työnohjaus on aina tavoitteellinen prosessi.
Pandemiatilanteen johdosta sekä etsivässä nuorisotyössä että työpajatoiminnassa olemme uuden edessä. Toimintatavat ja tavoittamisen välineet ovat muuttuneet, eikä se ole ollut meille kohtaamisen ammattilaisillekaan aina helppoa. Moni kokee ja tuntee, että vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on hyvin asiakeskeistä ja etätyöskentelyssä sanatonta viestintää on vaikeampaa tulkita. Etätyöskentely on tuonut muun muassa työn tauottamisen liittyviä haasteita sekä työyhteisön / työparin puuttumisen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia. Armollisuutta itseä ja tilannetta kohtaan on opeteltava.
Pandemiatilanne tuo uusia työn tekemisen muotoja ja paljon hyvääkin, mutta sitä on pysähdyttävä miettimään omassa työssään. Reflektiivisyyden määrä omassa työssä on hyvin yksilöllistä. Toiset tarvitsevat siihen enemmän ohjausta kuin toiset. Etätyöskentelyn innostumiset ja kyllästymiset on koettu, mutta yksi asia lienee varmaa: etätyö on tullut jäädäkseen, tavalla tai toisella. Organisaatiossa tulee muistaa, että etätöihin ovat joutuneet myös ne, jotka eivät ole aiemmin sitä tehneet lainkaan.
Koronakriisi nosti myös etätyönohjauksen etulinjaan. Etämenetelmät mahdollistavat työnohjauksen toteutumisen paikasta riippumatta. Etänä toteutettu työnohjaus voi lisätä luottamuksellisuutta, koska on mahdollisuus valita työnohjaaja, joka työskentelee toisella paikkakunnalla.
Aluehallintovirasto suosittelee työnohjauksen käyttöä nuorten työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä. Nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta voi myös hakea työnohjauskustannuksiin. Kohtaamme jatkuvasti haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria, mikä lisää työn aiheuttamaa tunnekuormaa. Työnohjaus auttaa jäsentämään ja purkamaan tunnekuormaa turvallisesti ja luottamuksellisesti. Nuorten näkökulmasta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan huolta pitävä ammattilainen on paras. Työntekijän mieli pysyy avoimena ja hän pystyy iloisena kohtaamaan nuoren ja työskentelemään tärkeän perustehtävänsä parissa nuorten kanssa.
Itse olen saanut olla ammatillisesti hyvin onnellisessa asemassa. Työnohjaus on ollut tukenani miltei koko työurani ajan. Se on vaikuttanut väistämättä siihen, millainen minusta on tullut ihmisenä ja työntekijänä. Aloittaessani opinnot työnohjaajaksi oletin tietäväni millainen työnohjaaja haluaisin olla. Opinnot olivat kuitenkin kahden vuoden matka omiin oppimis- ja ihmiskäsityksiin. Se tie ei ollut helppo, mutta päivääkään en kadu. Tiesin valmistuvani, mutta en tullut valmiiksi. Työnohjauksessa jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen ja koko ajan voin oppia uutta ohjattaviltani. Työnohjausprosessissa oppiminen on vastavuoroista.
Johanna Syysmäki
Työnohjaaja
Työllisyydenhoidon koordinaattori
Nakkilan kunta