Jokainen kohtaaminen voi olla alku uuteen
Tässä blogissa Inton juuri eläköitynyt kouluttaja ja työpajatoiminnan asiantuntija Susanna Palo pohtii työpajatoiminnan ydintä. Palon mukaan työpajatoiminnan vahvuus on sen kyky muuttua, muokata toimintaa ja palveluja vastaamaan ajankohtaisia sekä nuorten että yhteiskunnan tarpeita.
Työpajatoiminnassa ammatillisuutta on ymmärrys siitä, miten jokainen lyhytkin jakso työpajalla on merkittävä osa nuoren elämäntarinaa – käänteentekevä muutos, joka tarvitaan oman suunnan löytämiseksi. Jokainen kohtaaminen työpajan arjessa on osa prosessia. Miten nuori löytää omia vahvuuksiaan, omia voimavarojaan, tunnistaa elämänsä suojatekijöitä ja niiden tärkeyden itselleen oman elämänsä rakentamisessa. Työpajan valmentaja avaa oven sille tielle, missä nuori ottaa vastuuta omasta itsestään ja alkaa rakentamaan sosiaalista pääomaansa.
Työpajalla nuori tutustuu omaan osaamiseensa monella tavalla. Työpajan yhteisössä hän tunnistaa millaisia taitoja hänellä on sosiaalisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten kanssa toimiessa. Työpajan valmentajan työn sisältöä ja ammatillisuutta on tunnistaa ne hetket, jolloin voi antaa nuorten itse suunnitella, ideoida ja toteuttaa yhteistä tekemistä tai yhteisöllisiä tapahtumia. Valmentaja rakentaa nuorten luottamusta siihen, että he ovat osa työpajan ryhmää – yhteisöä – joka toimii.
Kuuluminen työpajan yhteisöön alkaa aamusta, kun jokainen huomioidaan ja toivotetaan tervetulleeksi. Se jatkuu pitkin päivää, kun työskentely aloitetaan ja osallistumista tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Päivän toiminnasta annetaan aina palautetta joko yksittäin tai koko ryhmälle. Yhteisöstä ei myöskään lähdetä päivän päätteeksi liukenemalla, vaan päivä päätetään yhdessä, tietoisesti kerraten onnistumiset ja oppimisen kokemukset.
Tämä oli hyvä päivä, kiitos!
Työpaja tukee yhteisöön kasvamisen lisäksi uuden oppimista, kun työpajan ammatillisten yksiköiden kautta voi tutustua eri ammattialoihin. Työpajojen ammattialojen kirjo voi tarkoittaa pienellä työpajalla vain yhteen ammattiin tutustumista. Isoilla työpajoilla voi olla monta ammatillista yksikköä, joissa nuori pääsee kokeilemaan taitojaan. Työelämätaitoja ja valmiuksia olla työyhteisön jäsen harjoitellaan päivittäin, olipa kyseessä ammatillinen työpajan yksikkö kuten puutyö tai matalan kynnyksen starttivalmennuksen yksikkö, jossa yhteistä tekemistä voi olla esimerkiksi lounaan valmistaminen. Yhteisöllisyys ei synny sattumalta, sitä rakennetaan tietoistesti. Se on valmentajien työn tulosta. Ryhmän hyvän ilmapiirin ylläpitäminen vaatii valmentajalta tarkkaa silmää ja reagointia tilanteisiin, joissa yhteisöllisyyttä haastetaan.
Yhteisöllisyys ei synny sattumalta. Sitä rakennetaan tietoisesti.
Osaaminen tulee näkyväksi pienen askelin
Ammatillisessa yksikössä nuori tulee tietoiseksi siitä, millaisia taitoja hänellä on alalle. Opinnollistamisen kautta nuori voi saada työpajajakson aikana itselleen palasen opiskeluun vaadittavasta osaamisesta sekä osaamistodistuksen. Valmentautuja voi myös tehdä ammatillisen tutkinnon osasta näytön, silloin kun työpaja tekee yhteistyötä koulutuksenjärjestäjän kanssa. Siirtyessään mahdollisesti alaa opiskelemaan nuorella on tietotaitoa siitä, millaista oppimista ja osaamista tarvitaan ja miten näyttö ko. tutkinnosta suoritetaan.
Työpajalla osaamisen kerryttäminen alkaa aina pienistä askelista, jolloin onnistumisia tulee varmasti. Jokainen onnistuminen ”Minä osaan!” vahvistaa uskoa omaan kyvykkyyteen, joka on olennainen osa tulevaisuususkoa ja omaan pärjäämiseen luottamista. Tätä osaamista kannattaa työpajalla tehdä näkyväksi ja siihen hyvä menetelmä on sähköinen portfolio, jota kootaan valmennusjakson aikana.
Portfolion kautta nuori näkee kehittymisensä ja osaa myös kertoa osaamisestaan hakeutuessaan oppilaitokseen. Sähköisen portfolion kokoaminen lisää myös jokaisen nuoren digi-osaamista. Kokeilla voi erilaisia ilmaisia porfolioita tai käyttää somealustoja (Instagram/ Pinterest) hyödyksi. Visuaalisessa muodossa oleva portfolio auttaa valmentautujaa kertomaan omasta osaamisestaan olipa kyseessä sitten opiskeluvalintaan tai kesätyöpaikkaan liittyvä haastattelu. Portfolio tuo oman osaamisen näkyville ja siitä on helppo kertoa.
Omanarvontunto syntyy nähdyksi tulemisesta
Kun nuori valmentautuja on saanut kokemuksia siitä, että hän on arvokas osa yhteisöä ja hänen toiminnallaan on väliä, hän voi alkaa arvostamaan omia valintojaan. Kokemukset oman osaamisen kertymisestä, kyvykkyyden kasvusta sekä taidoista toimia toisten ihmisten kanssa eri yhteisöissä, auttavat siirtymään työpajalta eteenpäin. Valmentautujalle on kerännyt työpajajaksolla sosiaalista pääomaa, joka kantaa kohti tulevia päiviä oman elämän suunnan löytämisessä sekä opiskelun ja työelämän parissa.
Tunne oman elämän toimijuudesta on se tavoite, jota kohti työpajalla tulee kulkea.
Oma työni Intossa työpajatoiminnan kouluttajana kesti yli 7 vuotta. Jokainen kohtaaminen koulutusten aikana on muuttanut minua ja tuonut itselleni ymmärrystä siitä kuinka arvokasta työtä työpajoilla valmentajat tekevät kohdatessaan valmentautujia. He osaavat huomioida nuorten erilaiset taustat, voimavarat ja taidot sekä kykenevät ymmärtämään ne moninaiset haasteet, joita nuoruuteen liittyy. Kuuntelemalla ja olemalla aito ja läsnäoleva valmentajat vastaavat parhaiten nuorten toiveeseen, että heitä arvostetaan sellaisena kuin he ovat sekä kuullaan ja tuetaan heidän unelmiaan mielekkäästä elämästä.
Itselleni on jäänyt kiitollinen olo siitä, miten monia loistavia valmentajia olen kohdannut työvuosien aikana. Toivon kaikille työpajojen valmentajille onnea valmennustyöhön ja intoa uudistaa palveluja paikkakunnan sekä tarpeiden mukaan.
Mitä tilastot kertovat työpajatoiminnasta?
Nuorten työpajatoiminta – Nuorisotilastot.fi
Susanna Palo
