Intossa saa olla hyvisten puolella
Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n uusi toiminnanjohtaja Timo Kontio iloitsee hallitustunnustelujen syrjäytymisen ehkäisy -kysymyksestä, sanoisi ei juustohöylälle ja haluaa kehittää yhdistyksen korkeakoulu- ja kansainvälistä yhteistyötä. Vapaa-ajallaan hän innostuu kuorolaulusta ja tyttärensä kanssa vietetystä ajasta. Tässä haastattelussa Kontio kertoo, millaisena hän näkee etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan tulevaisuuden ja mihin meidän yhdessä tulisi panostaa.
Yhdistys, jossa pääsee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti, mahdollistamaan asiantuntijoiden työskentelyä ja saa joka päivä olla hyvisten puolella. Näin Intoa kuvailee huhtikuussa aloittanut uusi toiminnanjohtaja Timo Kontio. Kontio ehti seurata Inton toimintaa pitkään ja toimia sen hallituksessa kolmatta vuotta ennen siirtymistään toiminnanjohtajaksi.
“Olen taustakoulutukseltani nuorisotyöntekijä ja työskennellyt sosiaalialalla eri rooleissa koko työurani. Tunnen etsivän nuorisotyön erinomaisen hyvin, mutta on tunnustettava, että työpajatoiminta ei ole kovin tuttua. Näen tässä itselleni hienoja mahdollisuuksia myös oppia ja kehittyä,” Kontio taustoittaa.
Into edustaa rinnallakulkijoita ja sellainen olemme itsekin. Omalla työllämme ja asiantuntemuksellamme haluamme auttaa yhteistyökumppaneitamme. Tarjoamme ratkaisuja ja näkökulmia sellaisen Suomen luomiseksi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.
Timo Kontio
Syrjäytyminen, talous ja sote haasteina
Kontio arvioi työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön suurimmiksi haasteiksi lähivuosina syrjäytymiseen liittyvät ilmiöt, Suomen taloudellisen tilanteen ja hyvinvointialueiden käynnistymiseen liittyvät ongelmat.
Hänen mukaansa syrjäytymisvaarassa olevien ja tukea tarvitsevien ihmisten asia on yksi yhteiskunnallisen keskustelun tärkeimmistä aiheista. Nuorten osalta viime vuosina ovat kärjistyneet esille äärimmäisimmät ilmiöt, kuten vakavat mielenterveyden ongelmat ja rikollisuus.
“Näiden kohdalla voidaan puhua jo aiemmin tehdyistä virheistä ja epäonnistumisista. Tämä pitää yhteiskunnassamme sanoa ääneen, ainakin jos haluamme todella painottaa ongelmien ennaltaehkäisyä.”
Lisäksi poliittinen keskustelu talouskurista ja julkisen sektorin leikkauksista sisältää aina riskinsä. Vaikka tarkoituksena olisi kehittää uutta ja parempaa, tulossa on myös poisvalintoja ja leikkauksia. On vaarana, että leikkuri osuu heihin, jotka eivät kykene tai jaksa pitää puoliaan.
Hyvinvointialueiden käynnistyessä osa aiemmin hyvin ja vaikuttavasti toimineita paikallisia työpajoja on siirretty osaksi isompia kokonaisuuksia. Tämän seurauksena osa pajoista on joutunut jopa lopettamaan toimintansa. Hyvinvointialueiden välillä tilanteet ovat hyvin vaihtelevia.
“Tässä on mennyt lapsi pesuveden mukana,” Kontio tiivistää.
Into vaatikin hallitusohjelmatavoitteissaan, että työnjakoa ja lainsäädäntöä on näiltä osin selkiytettävä sekä koko palvelujärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena. Hallitusohjelmatavoitteissa tavoitellaan myös uuden työpajapalvelun säätämistä sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksen vakauttamista vastaamaan tarvetta.
Vaikeudet taklataan omilla vahvuuksilla
Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa tunnistetaan tukea tarvitsevien ihmisten tilanteita ja vahvuuksia sekä palvelujärjestelmän heikkoja kohtia. Kykenemme tukemaan ja vahvistamaan ihmisten toimintakykyä siten, että siirtyminen työelämään mahdollistuu aiempaa paremmin. Osaamme myös osoittaa yhteiskunnan aukkopaikkoja ja kehittämiskohteita, jotta järjestelmä kykenee jatkossa palvelemaan aiempaa paremmin.
Kentän toiminta hyödyttää siis parhaimmillaan yksittäisten ihmisten lisäksi koko yhteiskuntaamme. Nämä ovat vahvuuksia, joita Kontio haluaa nostaa esille ja vahvistaa toimijoiden keskuudessa.
“Kyse on vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja halusta tehdä yhteistyötä. Tarvitaan kuitenkin myös uutta lainsäädäntöä tukemaan työtämme ja ennen muuta toimintakenttämme toimijoille rahoituksen jatkuvuutta. Eli suomeksi sanottuna työrauhaa.”
Tuoko tuleva hallituskausi työrauhaa?
Valtiovarainministeriön ennen vaaleja antaman sopeutuslistan nuorisoalalle kohdentamien leikkausten suuruus oli järkyttävä, toteaa Kontio.
Esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön osoitettaessa tuon suuruiset supistukset tarkoittaisivat vuositasolla noin 4000 nuoren jäämistä ilman palvelua.
“Ja kyseessä on nyt palvelu, joka on osoitettu tutkimuksissa hyvin kustannustehokkaaksi, ja josta saatu palaute on käytännössä poikkeuksetta erinomaisen positiivista.”
Kontio jatkaa tiedostavansa, että taloudellisissa päätöksissä on usein helpointa päätyä kompromissiin ja käyttää juustohöylää. Hän kuitenkin toivoisi, että isolla kädellä tehdyissä sopeuttamistoimissa pysähdyttäisiin miettimään toimintojen panos-tuottosuhteita.
Vaikuttavuuden painottaminen on yksi keino estää koko kentän näivettyminen. Tämä toki tarkoittaa sitä, että julkisten toimijoiden on pakko kehittää keskinäistä yhteistyötä ja nimenomaan kykyään osoittaa toimintansa vaikuttavuutta.
Yleisemmällä tasolla Kontio iloitsee siitä, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan merkittävyys tuli suoraan näkyviin ja erikseen nimetyksi hallitustunnusteluissa. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen oli yksi niistä teemoista, joista hallitustunnustelija Orpo halusi vastauksia puolueilta.
“Tämä luo uskoa siihen, että meille tärkeitä asioita viedään alkavan hallituskauden aikana eteenpäin. Oman työmme edellytysten turvaamisen lisäksi tämä liittyy myös peruspalveluiden kehittämiseen”, Kontio kiittelee.
Ja takaisin Pasilaan: Mihin Into suuntaa?
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n jäsenistö on murrosvaiheessa. Työpajatoiminta on monella hyvinvointialueella siirtynyt pois kunnalta ja tämän seurauksena Intoon on tullut uusia jäseniä ja eroilmoituksia. Toiminnanjohtaja näkee tilanteen kannustimena kehittää toiminnasta aiempaakin vaikuttavampaa.
“Meidän täytyy palvella jäseniämme. Se tarkoittaa asiantuntemuksen ja osaamisen kehittämistä sekä työn merkittävyyden avaamista päättäjille.”
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyö kehittämistä korkeakoulukentän kanssa ja kansainvälisten kumppanuuksien rakentamista. Molemmat ovat Kontion mukaan mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hän nostaa tärkeiksi painopistealueiksi myös työpajatoiminnan opinnollistamisen ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisten ehkäisyn.
Suuri osa Inton toiminnasta pohjautuu tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan osaamiskeskukseen. Siksi se on riippuvainen hallituskausittain päivittyvästä valtion nuorisopoliittisesta ohjelmasta.
Kontio toivoo, että Inton osaamiskeskusrooli säilyy myös jatkossa ja kiittelee tähän mennessä tehtyä työtä. Syksyyn mennessä selviää, mihin suuntaan valtion nuorisopolitiikkaa viedään. Silloin selviää myös osaamiskeskusten suunta.
Syrjäytymisen ehkäiseminen ja sosiaalinen vahvistaminen ovat kuitenkin myös jatkossa Inton toiminnan ytimessä, vakuuttaa Kontio.
“Vaikka maailma kaatuisi ympärillä, niin me jatkamme etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan puolestapuhujina.”
Timo Kontio
Ikä: 40 vuotta.
Koulutus: VTK ja sosionomi.
Aiemmat työt: Valtakunnalliset opiskelija- ja nuorisoalan järjestöt, ministerien esikuntatehtävät ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ennen Intoon tuloa Helsingin etsivän nuorisotyön johtaminen.
Vapaa-aika: Takana lähes 30 vuotta kuorolaulua, minkä lisäksi harrastuksiin lukeutuvat kansalaisjärjestöt, kuntoliikkuminen ja kotikokkailu. Kotielämän tähtenä toimii nyt kahdeksankuinen lapsi.
Motto: Kun pyrit joka päivä tekemään hyviä ja tärkeitä asioita, olet lopulta tehnyt koko elämäsi hyviä ja tärkeitä asioita.
