Inton puheenjohtaja esitti kirjallisen kysymyksen nuorten työllisyyspalveluiden tilanteesta 

Jessi Jokelainen jätti helmikuussa eduskunnassa kirjallisen kysymyksen nuorten työllisyydenhoidosta ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist vastasi vasemmistoliiton Jokelaisen kysymykseen maaliskuussa. Lue kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus tästä uutisesta.

Kirjallinen kysymys nuorten työllisyyspalveluiden tilanteesta 

Eduskunnan puhemiehelle 

Hyvinvointialueuudistuksessa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Kunnalliset työpajat eivät enää voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta. Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksella se ei ole mahdollista myöskään kolmannen sektorin työpajoilla. Tämä on tuottanut palveluvajeita: hyvinvointialueilla ei ole aina tarjolla työpajatoimintaa vastaavaa palvelua, joka olisi räätälöity nuorten tarpeisiin.   

Lisäksi usealla alueella hyvinvointialueen palveluihin on pitkät jonot ja nuoret joutuvat odottamaan tarvitsemaansa tukea kauan, jos sitä edes saa. Kolmannen sektorin työpajat voivat tuottaa edelleen kuntouttavaa työtoimintaa, mutta ovat paikoin saaneet painetta hyvinvointialueelta siitä, ettei valmentautujan pajapäiviä ole lupa lisätä. Tämän lisäksi osaamisen tunnistamista on hankaloitettu niin, että osaamistodistusten kirjoittaminen on rajattu tai kokonaan kielletty.  

Kuntouttavan työtoiminnan siirryttyä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kunnallisista työpajoista iso osa siirtyi työkokeilusopimuksiin. TE-uudistuksen myötä työkokeilun enimmäiskesto muuttui 12 kuukaudesta 6 kuukauteen. Muutoksesta johtuen työpajatoimijat ovat joutuneet rajaamaan nuoren pajajakson kestoa muutamaan kuukauteen. Jos nuoren elämä on vuosia ollut raiteiltaan, ei nuoresta saa työkuntoista muutamassa kuukaudessa.  

Sopimuksia ei ole vuodenvaihteen aikana kaikkialla saatu tehtyä, ja voimassa olevia sopimuksia on lyhennetty. Pahimmillaan kentältä tuleva viesti on, että työvoimaviranomaisen ajatuksen mukaan nuoren ollessa kykenevä käymään työpajalla on hän kykenevä myös työelämään.   

Myös palkkatukimahdollisuudet ovat monin paikoin poistuneet työpajoilta palkkatukimäärärahojen pienennyttyä. Lisäksi uuden lakimuutoksen myötä palkkatukea voidaan jatkossa myöntää kunnallisille työpajoille vain hyvin rajatuille kohderyhmille. Tämä heikentää erityisesti vastavalmistuneiden nuorten mahdollisuuksia kasvattaa osaamistaan ja työelämätaitojaan sekä työllistyä avoimille työmarkkinoille.   

Työllisyysuudistus toi mukanaan sen, että 45 eri aluetta vastaa lakisääteisten työllisyys- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä. Tämä asettaa valitettavasti nuoret keskenään alueesta riippuen hyvin eriarvoiseen asemaan.   

Nuorten työpajat tukevat vuosittain valtakunnallisesti yli 12 000 nuorta. Tulokset ovat vakuuttavia: neljä viidestä nuoresta sijoittuu työpajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun tarvittavaan palveluun. Nyt työpajakenttä on kriisissä ja toiminnan jatkuvuus on vaarantunut. Olemme menettämässä juuri ne toimijat, joilla on osaamista tukea tuloksellisesti heikossa asemassa olevia nuoria. Viimeisen kahden vuoden aikana yli 20 työpajaa on joutunut päättämään toimintansa, ja nyt lopettamisaalto on koskemassa vielä laajempaa joukkoa.   

Työpajatoiminnan mahdollisuuksien vähentyminen ja palveluiden alasajo uhkaa ennen kaikkea niitä nuoria, jotka jo ennestään ovat haavoittuvassa asemassa. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen ja eriarvoisuuden kasvu näkyvät työpajoilla jo nyt. Ilman työpajatoiminnan tarjoamaa yksilöllistä tukea ja yhteisöllistä ympäristöä yhä suurempi osa nuorista jää syrjään. Tähän meillä ei yhteiskuntana ole varaa.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 

Mitä hallitus tekee turvatakseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeisiin vastaavat työpajapalvelut?   

Helsingissä 18.2.2025  
Jessi Jokelainen vas  

Vastaus kirjalliseen kysymykseen nuorten työllisyyspalveluiden tilanteesta  

Eduskunnan puhemiehelle 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Nuorisolain mukaan:

Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. 

Nuorten työpaja on nuorisotyötä. Nuorisotyön tavoitteena on, että jokainen nuori saavuttaa omien voimavarojensa ja näkemystensä mukaisen paikkansa yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä sekä kokee elämänsä merkitykselliseksi. Nuorisotyössä edistetään siis nuorten hyvinvointia, ja se on jatkossakin yksi hyvä tapa tukea tuen tarpeessa olevia nuoria.  

Hallitus pitää nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä hyvin tärkeänä ja on vahvistanut nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitusta lisätalousarvion kautta, vaikka taloudellinen tilanne on vaikea. Nuorten työpajoille jaetaan vuonna 2025 14,4 miljoonaa euroa valtionavustusta; vuonna 2024 vastaava määräraha oli 14 miljoonaa euroa.  

Nuorten työpajojen toimintaympäristö on viime vuosina ollut suuressa muutoksessa. Ensin hyvinvointialueiden ja tämän vuoden alusta työllisyysalueiden perustaminen ovat vaikuttaneet toiminnan järjestämiseen monin tavoin. Hyvinvointialueet, kunnat ja työllisyysalueet vastaavat omasta toiminnastaan ja kansalaisille tarjoamistaan palveluista. Hallituksella ja tässä tapauksessa opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oma, informaatio-ohjaukseen liittyvä roolinsa.  

Useimmiten esimerkiksi nuorten työpajatoiminnan käytännön toteutukseen liittyvät asiat vaativat kuitenkin paikallista sopimista ja paikallisia yhteistyötapoja. Näitä ei useinkaan voi hallituksen toimesta luoda yhdellä sapluunalla toimiviksi koko maan osalta. 

Kuntouttava työtoiminta, jota toteutettiin aiemmin osana nuorten työpajatoimintaa, siirtyi sosiaalihuoltolain mukaisena toimintana hyvinvointialueiden vastuulle. Kun nuori tarvitsee kuntouttavan työtoiminnan tukea, hänet voidaan siihen ohjata, mutta kyseessä ei ole nuorisolain mukainen nuorten työpajatoiminta. Vuoden alusta aloittaneet työllisyysalueet muuttavat nuorten työpajakenttää lisää. Toiminnan alkuvaiheessa on tullut esiin alueellisia toiminta- ja tulkintaeroja siinä, miten nuorten työpajatoiminta kytkeytyy nuorten työllisyyden parantamiseen.  

Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (1 luku, 8 §) sanoo kuitenkin:

Jos asiakkaan palvelutarve edellyttää muita kuin työvoimaviranomaisen järjestämiä palveluja, asiakkaalle on annettava tietoa muista palvelumahdollisuuksista sekä tarvittaessa ohjattava asiakas muun viranomaisen tai palvelunjärjestäjän palvelujen piiriin, tarvittaessa yhteistyössä tämän kanssa. 

Laki mahdollistaa siis jatkossakin nuorten ohjaamisen työpajatoimintaan. Nuorten työpajat tuovat työllisyyspalveluiden valikoimaan kuuluvien työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja työhönvalmennuksen rinnalle lisää syvyyttä tukemalla nuorta kokonaisvaltaisemmin esimerkiksi yksilövalmennuksen ja ryhmässä tapahtuvan valmennuksen avulla. Valtaosa työpajanuorista, 3320 henkilöä, onkin vuonna 2024 ollut nuorten työpajalla työkokeilussa saaden valmentajilta samalla tukea myös muihin heitä haastaviin asioihin. Palkkatuetussa työssä nuorten työpajalla oli vain 460 nuorta, eli tämä on valtakunnallisessa mittapuussa ollut jo viime vuonna pienemmän pajajoukon toimintaympäristö.  

Kaikkien myllerrysten jälkeen tilanne nuorten työpajoilla on siis kuitenkin pääosin hyvä. Aluehallintoviraston avustuksia käsittelevien virkamiesten tekemän kartoituksen mukaan parin vuoden sisään lopettaneita nuorten työpajoja on n. 25, mutta saman verran on myös uusia aloittaneita nuorten työpajoja. Vuoden 2024 ja 2023 välisissä työpajojen osallistujamäärissä ei ole merkittäviä muutoksia, sikäli kun vertailussa on mukana kaikenlaiset nuorille tarkoitetut pajat. 

Helsingissä 7.3.2025  
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist 

Kategoriat

• Uutinen