Into vastaa: Hallitus ei ole edistänyt nuorten hyvinvointia
Edustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) kysyi torstaina 16. toukokuuta eduskunnan kyselytunnilla liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistiltä, miten hallitusohjelman kirjaukset nuorten hyvinvoinnin lisäämisestä ja syrjäytymisen ehkäisystä ovat edenneet. Haluamme kiittää arvokkaan asian esiintuomisesta edustaja Keto-Huovista ja osaltamme vastata kysymykseen.
Ministeri Bergqvistin vastauksen mukaan hallitus on edistänyt hallitusohjelman lupauksia ja vahvistanut nuorten hyvinvointia. Olemme eri mieltä.
Hallitus on hylännyt hallitusohjelman lupaukset
Hallituksen leikkauspäätökset ovat syöneet pohjan hallitusohjelman lupauksilta. Inton arvio on, että nykyinen leikkauspolitiikka yhdistettynä jo ennestään valtavaan nuorten hyvinvointivajeeseen tulee johtamaan nuorten hyvinvoinnin entistä suurempaan polarisaatioon. Erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret kärsivät tämän hallituksen päätöksistä.
Ministeri Bergqvist kuvaili vastauksessaan hallituksen luoneen VANUPON, tukevan nuorten turvallisuuden tunnetta ja lisäävän panostuksia harrastuksiin, kouluun ja oppilaitoksiin. Nämä toimenpiteet eivät auta jo yhteiskunnan reunalla olevia nuoria, joiden elämässä on monia syrjäytymiseen liittyviä riskitekijöitä.
Harrastamismahdollisuudet eivät tavoita nuorta, joka masentuneena ei saa hoitokontaktia. Turvallisia tiloja ja yhteenkuuluvuutta on mahdotonta lisätä, kun nuorisoalalta kautta linjan leikataan. Koulu- ja oppilaitospanostukset eivät palvele sitä nuorta, joka on jo vuosiksi jäänyt neljän seinän sisään kiusaamisen takia eikä uskalla tulla kotoaan ulos.
Nämä nuoret ovat todellisia. Heitä ei saa unohtaa, mutta juuri niin hallitus on nyt päättänyt tehdä.
VANUPO ei ole hallitusohjelmassa mainittu monialainen toimenpideohjelma
Ministerin vastauksesta saa käsityksen, että valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO kuittaisi hallitusohjelmassa mainitun laaja-alaisen toimenpideohjelman.
Näin ei kuitenkaan saisi olla. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorten kanssa toimivat ovat kautta linjan ilmoittaneet, että ohjelmana harvinaisen hajanainen ja kapea VANUPO ei riitä täyttämään lupausta laaja-alaisesta toimenpideohjelmasta.
Into huomauttaa lisäksi, että VANUPOa valmistelleessa nuorten kuulemisessa haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten ääni jäi valitettavan heikoksi. Jo valmiiksi heikosti voivien nuorten vastauksissa korostuivat huoli mielenterveydestä ja toimeentulosta. Syrjäytymisen ehkäisy kuitenkin jäi paremmin voivien nuorten vastausten alle. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuutta tulisi prosessissa vahvistaa ja kysymyksenasetteluun kiinnittää erityistä huomiota.
Uusin VANUPO ei myöskään noudata nuorisolain mukaista ikärajaa. Ohjelmassa halutaan kohdentaa huomion aiempaa alempiin ikäryhmiin. Into on huolestunut tästä. Nuoruus on merkittävä elämänvaihe ja ihmiset aikuistuvat eri aikaan. Nuorisolain mukaista ikärajausta tulee kunnioittaa.
Osaamiskeskustoiminta on toistaiseksi keskeytetty
Ainoa VANUPOon kiinteästi liittyvä rahoitusmekanismi – nuorisoalan osaamiskeskustoiminta – on laitettu toistaiseksi jäihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti viime viikolla, ettei osaamiskeskusten rahoitusten koosta tai rahoituksen aikataulusta ole tietoa ennen syksyä.
Näin ollen hallitus ei myöskään tältä osin vastaa lupauksiinsa nuorten hyvinvoinnin tukemisesta. Tällä hetkellä rahoitusta ole VANUPOn asettamien keskeisten tehtävien toteuttamiseen.
Osaamiskeskuskauden viivästyminen tulee vaikuttamaan lukuisiin nuorisoalan toimijoihin ja heikentämään näiden toimintaedellytyksiä myöhemmin, vaikka rahoitusta päädyttäisiin syksyllä myöntämään. Allianssi arvioi, että joka toisessa nuorisoalan järjestössä käynnistyvät pian muutosneuvottelut.
Syrjäytymisen juurisyyt vahvistuvat
Hallituksen toimia tarkasteltaessa haluamme kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että nyt tehtävät leikkaukset vievät pohjaa syrjäytymisen ehkäisyltä sekä välillisesti että suoraan palveluja vähentämällä.
Arvioiden mukaan hallituksen päätökset johtavat 17 000 lapsen ajautumiseen köyhyysriskin alle. Lapsiperheköyhyys on merkittävä syrjäytymisen riski-indikaattori ja köyhyyden torjunnan tulisi olla myös osa laajan turvallisuuden rakentamista.
Monessa hallituksen suunnittelemassa uudistuksessa vaikeutetaan pääsyä haavoittuvimmassa asemassa oleville nuorille tärkeisiin palveluihin. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- Matalan kynnyksen Nuotti-valmennus viedään diagnoosin taakse.
- Lasten ja nuorten terapiatakuu koskee vain alle 23-vuotiaita.
- Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan siten, että sitä tarjotaan enää 23 ikävuoteen saakka.
- Kotoutumispalveluista leikataan, vaikka moninkertaisen marginaalissa olemisen tiedetään lisäävän syrjäytymisriskiä.
- Sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät paitsi lapsiperheköyhyyttä, myös itsenäisesti asuvien, taloudellisesti ahtaalla olevien nuorten velkaantumista ja talousvaikeuksia.
Vaikuttavista työmuodoista leikataan
Hallitusohjelmassa luvattiin panostaa etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. Näiden työmuotojen vuoden 2024 rahoituksesta leikattiin kuitenkin yhteensä 4,6 miljoonaa. Vuodelle 2025 on lisätalousarvioesityksessä luvattu kertaluontoista lisärahoitusta, mutta se ei paikkaa rahoitusvajetta.
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat tutkitusti vaikuttavia keinoja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nyt toimintaa on jo jouduttu vähentämään tai jopa ajamaan alas. Leikkausten seurauksena tuhannet nuoret jäävät ilman heidän tarpeisiinsa vastaavaa tukea. Nuorten ulkopuolisuus lisääntyy, työllisyys heikkenee ja syrjäytymisen kierteet syvenevät.
Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin
Kuten ministeri totesi vastauksessaan, turvallisuudentunne todellakin on eri asia kuin turvallisuus. Turvallisuutta on se, että niillekin, jotka eivät mahdu keskiluokkaisen suomalaisen muottiin, olisi tarjolla rinnalla kulkija. Sitä varten tarvitaan konkreettisia toimia.
Turvallisuutta on, että Suomessa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.
Lue lisää:
Tallenne eduskunnan täysistunnosta 16.5.2024.
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO)
Näin nuorten syrjäytyminen vähenee ja hyvinvointi vahvistuu – Inton ratkaisut