Into: Tukea tarvitsevien nuorten palveluista ei saa leikata
Into jätti lausunnon ja oli valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kuultavana valtion vuoden 2023 talousarvioesityksestä. Into käsittelee lausunnossaan pyydetyn mukaisesti nuorisotyön tilannetta, haasteita ja rahoitusta sekä työpajatoiminnan jatkuvuutta ja palvelujen saatavuutta uudessa sote-rakenteessa.
Koronan myötä nuorten välinen eriarvoisuus on kasvanut. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Osa nuorista tarvitsee palveluita ja tukea aiempaa vahvemmin. Koronepidemia on lisännyt ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on ollut entistä heikompaa ja hoitovelka on kasvanut. Epidemiasta on seurannut myös opiskeluvaikeuksia ja työttömyyttä, päivärutiinien puutetta, toimettomuutta sekä lisääntynyttä päihteiden käyttöä. Kaikkia koronan jälkiseurauksia ei vielä tunnisteta. Esimerkiksi nuorten ”komeroituminen” on ilmiönä noussut esiin vasta tänä syksynä.
Polarisaatio näkyy koko ajan enemmän ja enemmän. Ne, joilla menee hyvin, menee lähes kaikilla elämän osa-alueilla todella hyvin, mutta puolestaan niillä, joilla menee huonosti, menee sitten todella huonosti. Usko yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin palveluihin on heikoimmassa asemassa olevilla horjumassa. Osa nuorista kokee arvottomuutta palveluiden saatavuudessa. – etsivä nuorisotyöntekijä
Talousarvioesityksessä nuorisoalaan kohdentuu 4,2 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Nuorisotyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 77 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdistuvat myös etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan”. Leikkaus vesittää tämän tavoitteen.
Osana Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisen toimenpiteitä nuorisotoiminnan tukemiseen lisätään 1 miljoonaa euroa. Rahan kohdentumisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Into pitää lisäystä kannatettavana.
Etsivän nuorisotyön rahoitus
Etsivässä nuorisotyössä nuori saa kokonaisvaltaista tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja tarvitsemiensa palveluiden löytämiseen ja niihin kiinnittymiseen. Etsivä nuorisotyö on vaikuttava palvelu nuorten hyvinvoinnin edistämiseen: Sovari-mittarin mukaan 92 prosenttia nuorista on kokenut sosiaalista vahvistumista etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle erinomaisen arvioin: 4,6 asteikolla 1–5. Etsivää nuorisotyötä on ensimmäistä kertaa kaikissa Suomen kunnissa.
Talousarvioesityksessä etsivään nuorisotyöhön esitetään ensi vuodelle 12 100 000 euroa. Vuonna 2022 aluehallintovirastot myönsivät avustusta etsivään nuorisotyöhön yhteensä n. 15,6 miljoonaa euroa. Etsivän nuorisotyön leikkaus olisi jopa 3 500 000 euroa.
On huomattava, että talousarviossa esitetty rahoitus etsivälle nuorisotyölle ei kokonaisuudessaan kohdistus aluehallintovirastojen kautta jaettavaan avustukseen. Rahaa käytetään myös etsivän nuorisotyön kehittämisen kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten alueelliseen koordinaatioon sekä yhteysetsivaan.fi-palvelun ylläpitoon. Talousarviosta ei käy ilmi, mikä on näille toiminnoille varattu osuus määrärahasta. Todellinen rahoitus etsivän nuorisotyön avustuksiin on siten vähemmän kuin 12,1 miljoonaa euroa.
Talousarvio jättäisi siis vähintään 4600 haavoittuvissa elämäntilanteissa olevaa nuorta kokonaan vaille heidän tarvitsemaansa rinnalla kulkijaa, tukea ja ohjausta, kun etsivien nuorisotyöntekijöiden määrä vähenisi noin 115 työntekijällä.
OKM:n virkamiesten mukaan etsivään nuorisotyöhön on mahdollista käyttää lisäksi kuluvan vuoden siirtomäärärahoja, noin 2,6 miljoonaa euroa. Siirtomäärärahojen määrä vahvistuu kuitenkin vasta vuoden lopussa. Into viesti on vahva: etsivään nuorisotyöhön on kohdennettava käytettävissä olevat siirtomäärärahat.
Siirtomäärärahojenkin jälkeenkin etsivän nuorisotyön rahoitus tulee olemaan pienempi kuin vuonna 2022. Jos siirtomäärärahat toteutuvat täysimääräisesti, etsivän nuorisotyön rahoitus on vuonna 2023 lähes 1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022.
- Etsivään nuorisotyöhön tulee lisätä 3 500 000 euroa siirtomäärärahoja hyödyntämällä.
Työpajatoiminnan rahoitus
Työpajatoiminta vahvistaa elämänhallintaa ja osaamista sekä tukee koulutukseen ja työhön sijoittumista. Työpajatoiminta on tuloksellinen keino edistää osallisuutta ja työllisyyttä. Työpajatoiminta vastaa tarpeisiin: Sovari-mittarin mukaan jopa 93 % valmentautujista on kokenut sosiaalista vahvistumista palvelun aikana. Valmentautujat antavat työpajatoiminnalle kiitettävän arvion: 4,3 asteikolla 1-5. Työpajatoimintaa on tarjolla lähes 90% Suomen kuntia. Myös valtionapukelpoisten työpajojen määrä on viime vuosina kasvanut.
Työpajatoiminta vuonna 2023 näyttää hyvin erilaiselta kuin menneinä vuosina. Sote-uudistus, palkkatukiuudistus, työkokeilun ehtoihin tulleet tiukennukset ja lyhentäminen kuuteen kuukauteen tulevat näkymään toiminnassa. Muutokselle täytyy antaa aito mahdollisuus: aikaa ja tarkoituksenmukaiset resurssit.
Talousarvioesityksessä nuorten työpajatoimintaan esitetään ensi vuodelle kuitenkin vain 16 000 000 euroa, mikä on 300 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Työpajatoiminnan toimintaedellytyksiä ja rahoitusta tulee vahvistaa. Työpajojen avustussummaa tulee nostaa suhteessa valtionapukelpoisten organisaatioiden määrään, vähintään 16 300 000 euroon. Työpajatoiminnan rahoituksen on vastattava kasvaneeseen tarpeeseen!
- Nuorten työpajatoimintaan tulee lisätä 300 000 euroa
On tärkeää, että työpajatoiminnan rahoitus turvataan etenkin haasteellisina aikoina. Koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen tukea tarvitsevia nuoria on koronaepidemian myötä aiempaa enemmän.
Tutustu Inton kokoamaan raporttiin sote-uudistuksen vaikutuksista työpajatoimintaan. https://www.intory.fi/materiaalipankki/sote-uudistus-ja-tyopajojen-uusi-ajanlasku-edessa-tuntematon-ja-huoli-valmentautujista/
