Into: TE2024-uudistus tuo työvoimapalvelut lähemmäs, mutta voi heikentää muita palveluita
TE2024-uudistuksessa työvoimapalvelut siirretään kuntiin ja nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Into jätti lausunnon ja oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana uudistusta koskevasta lakiesityksestä 23.11. Into katsoo, että oikein hyödynnettynä uudistus mahdollistaa palveluiden saatavuuden parantamisen. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut sekä yhteistyö paikallisten työnantajien ja välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Huolta kuitenkin herättää uusi rahoitusmalli, joka ei kannusta riittävästi järjestämään palveluja. Into vastustaa haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden heikentämistä.
TE2024-uudistuksen myötä työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnille 1.1.2025. Into korostaa, että uudistuksen toimeenpanossa tulee hyödyntää laajasti kuntakokeiluista saatuja kokemuksia. Inton kyselyn perusteella kuntakokeilujen keskeiset kehittämistarpeet liittyvät henkilöstöresurssien, asiakasohjauksen ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseen. Asiakkaiden ohjautuminen työpajapalveluihin heikentyi merkittävästi etenkin kuntakokeilujen alkuvaiheessa. Paikoin kuntakokeiluissa on kuitenkin saatu parannettua palvelun saatavuutta ja kehitettyä aiempaa yksilöllisempää palvelua.
Rahoitusvastuun porrastusmalli heikentää palveluita – kannusteita palveluihin lisättävä
Uudessa rahoitusvastuun porrastusmallissa on hyvää se, että huomiota kiinnitetään työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn. Into katsoo, ettei se kuitenkaan huomioi riittävästi eri syistä pitkittyvää työttömyyttä. Työttömyysturvan ja aktivoinnin välisen kytköksen poistaminen heikentää palveluiden järjestämisen kannustavuutta ja tulee vähentämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palveluita. Into ei usko, että se on vaikuttavin ratkaisu korkealle jääneen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. Into korostaa, että kunnilla tulee olla paremmat kannusteet ohjata tarpeisiin vastaaviin palveluihin. Lisäksi myös hyvinvointialueilla tulee olla kannusteet edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämistä. Haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjäytymisvaaraan joutuneiden nuorten tilannetta ei saa entisestään heikentää.
Työkokeilua ei saa lyhentää, tarvitaan myös uusi toimenpide
Esitys lyhentää työkokeilun enimmäiskestoa 12 kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Into korostaa, että kuusi kuukautta on kuitenkin liian lyhyt aika esim. omaa suuntaansa hakevalle nuorelle, jolla voi olla myös haasteita arjenhallinnan kanssa. 12 kuukautta on mahdollistettava tarvittaessa. Into nostaa lisäksi esille, että sote-uudistuksen myötä kunnallisten työpajojen palveluvalikoima kapeutuu, ja tarvetta on uudelle toimenpiteelle, joka työkokeilua laajemmin huomioisi itsetuntemuksen, arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen, elämänhallinnan sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistamisen. Uuden toimenpiteen mahdollisuudet ja erilaiset vaihtoehdot tulee selvittää.
TYP-asiakkaaksi palvelutarpeen mukaisesti
Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakkuuteen ohjattaisiin jatkossa palvelutarpeen mukaisesti ja työttömyyden kestoon liittyvistä ehdoista luovuttaisiin. Tämä on kannatettavaa. Into painottaa, että olennaista on panostaa nykyistä vahvemmin kokonaisvaltaiseen ja yksilölliseen palvelutarvearviointiin ja sen mukaiseen palveluohjaukseen.
Ohjaamot saadaan lakiin – nuorisotyöllinen ote ja monialaisuus turvattava
Into katsoo, että Ohjaamotyyppisestä toiminnasta on tarkoituksenmukaista säätää laissa alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Lakiesityksen suppea muotoilu kuitenkin herättää huolta Ohjaamo-palvelun monialaisuudesta. Kuntien mahdollisuus pitää Ohjaamot nuorisotoimessa tulee turvata. Tehtäviin tulee lisätä nuorten osallisuuden edistäminen ja lain tulee velvoittaa järjestämään toiminnalle omat toimitilat. Into pitää esitettyä alueellista työvoimaviranomaisen laatimaa analyysiä alueensa nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun tarpeesta tärkeänä, ja korostaa, että se tulee toteuttaa kattavasti ja monialaisesti, sidosryhmät ja nuorten kanssa toimivat palveluntuottajat osallistaen.
Palkkatukea tarkoituksenmukaista myöntää kuntaan – 100 %:n tuki mahdollistettava järjestöille
Lausuntopalautteen perusteella mahdollistettiin palkkatuen myöntäminen kuntaan samoilla ehdoilla kuin muillekin työnantajille. Tämä on tarkoituksenmukaista ja odotettu muutos. Valmistelussa olevan palkkatukiuudistuksen vaikutuksesta palkkatuettu työ tulee kuitenkin vähenemään olennaisesti kolmannella sektorilla, ja työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys tulevat siksi kasvamaan. Into korostaa, ettei järjestöjen 100 %:n palkkatukea tule rajoittaa, ja mahdolliset kauppavaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti.
Asiakaspalvelumallin ja työnhakuvelvollisuuden tarveharkintaa vahvistettava
Into katsoo, että uusi asiakaspalvelumalli on mekaaninen ja vie resursseja niitä eniten tarvitsevilta. Tarvitaan vahvempaa tarveharkintaa tiiviin palvelun kohdentamisessa. Into korostaa, että työnhakuvelvollisuutta tarkoituksenmukaisempia ovat tarpeisiin vastaavat palvelut. Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämistä monialaisen tuen tarpeen tilanteessa tulee vielä tarkentaa. Yksilöllisten tilanteiden kokonaisvaltaista huomiointia pitää lisätä. Into on huolissaan puutteellisten resurssien aiheuttamista palveluvajeista. Ne ovat henkilöstölisäyksistä huolimatta merkittäviä ja vaativat paikkaamista.
Myös sote-uudistus haastaa – työpajatoiminta turvattava lähipalveluna
Into nostaa esille, että sote-uudistuksen myötä kuntien vastuulta häviää keskeinen heikossa työmarkkina-asemassa oleville suunnattu palvelu, kuntouttava työtoiminta. Tätä olisi tullut tarkastella esityksessä. Sote-uudistukseen liittyy työpajakentällä suuri epätietoisuus. Tämä herättää huolta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden katkeamisesta. Työpajatoiminta on turvattava monialaisena lähipalveluna.
Lue Inton lausunto
