Into: Sote-uudistus uhkaa edelleen kunnallista työpajatoimintaa
Into lausui 15.2.2021 hyvinvointialueiden perustamista ja sote-uudistusta koskevasta hallituksen lakiesityksestä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Esityksen suurin heikkous on, että se ei huomioi työpajatoiminnan kaltaisen hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspinnoilla toimivan monialaisen palvelun toimintaedellytyksiä.
Sote-uudistuksen tavoitteet – hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden saatavuuden parantaminen – ovat kannatettavia. Lakiesitys ei kuitenkaan huomioi työpajatoiminnan kaltaisen hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspinnoilla toimivan monialaisen palvelun toimintaedellytyksiä. Työpajapalveluiden jatkumisen edellytykset on turvattava laissa.
Lakiesityksen mukaan Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään nykyisin kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Tällöin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvät vuodesta 2023 lukien myös työpajojen keskeiset toimenpiteet, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus.
Sote-uudistus on kriittinen kunnallisille työpajoille ja heikentää palveluiden saatavuutta
Sote-uudistuksen myötä kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta. Säännöstasolla tämä johtuu sote-uudistuksen lakiesityksen lisäksi hankintalaista ja kuntalaista sekä kuntouttavaa työtoimintaa koskevasta laista. Lakiesityksen mukaan hyvinvointialueet voivat tuottaa ko. sote-palveluita itse tai hankkia niitä kilpailutuksen kautta.
Kuntouttavaan työtoimintaan liittyy merkittävä rahoituselementti – valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä – ja tämän rahoituksen poistuessa usean kunnan työpajatoiminnan talous joutuu haasteelliseen tilanteeseen. Tästä seuraa, että monet työpajat voivat menettää toimintaedellytyksensä ja asiakkaat sitä kautta tarpeisiinsa vastaavat palvelut.
Uudistus on ristiriidassa oppivelvollisuuden laajentamisen ja työllisyystavoitteiden kanssa
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan. Sote-uudistus on vesittämässä tämän tavoitteen. Uudistus on myös vaikeuttamassa oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteisiin pääsemistä. Oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa laissa työpajat nähdään vaihtoehtoisina oppimisympäristöinä. Jos työpajojen määrä vähenee, heikkenevät oppivelvollisten mahdollisuudet hyödyntää niitä osana koulutuspolkujaan. Sote-uudistus on lisäksi heikentämässä mahdollisuuksia saavuttaa hallituksen työllisyystavoitteet. Työpajojen toimintaedellytysten heikentäminen ei tue työllisyysasteen nostamista, vaan on päinvastoin lisäämässä työttömyyttä.
Uudistuksen uhkana palveluiden keskittyminen – lähipalvelut varmistettava
Järjestämisvastuun siirrolla hyvinvointialueille voi olla laajoja vaikutuksia palveluverkostoon. Uhkana on palvelujen yhä vahvempi keskittyminen kasvukeskuksiin ja alueellisen eriarvoisuuden vahvistuminen. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien kannalta on tärkeää, että työpajatoiminta turvataan helposti saavutettavana lähipalveluna sekä nuorten että aikuisten osalta.
Monet kolmannen sektorin työpajaorganisaatioista toimivat jo tällä hetkellä palveluntuottajina markkinoilla. Osalle heistä sote-uudistus avaa uusia mahdollisuuksia. Uudistuksessa pitää varmistaa että, työpajakentän osaamista ja sen tuottamia palveluita pystytään hyödyntämään myös uudistuksen käynnistyessä ja siirtymävaiheen aikana ilman palveluihin tulevia katkoksia.
Työpajakenttä korostaa: ”Tämä on vastakohta sille, mitä nyt oikeasti pitäisi tehdä.”
Into toteutti jäsenorganisaatioilleen kyselyn sote-uudistuksen vaikutuksista. Suurin osa vastaajista, 42 %, katsoo sote-uudistuksella olevan kielteisiä vaikutuksia oman työpajansa toimintaan. Työpajatoimijat korostavat, että koronan myötä työttömyys on kasvanut ja haasteellisessa asemassa olevien tilanteet ovat entisestään vaikeutuneet. Työpajatoiminnalle on aiempaa suurempi tarve. Työpajakentällä on suuri huoli toiminnan alasajosta ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien jäämisestä ilman tarpeisiinsa vastaavia palveluita:
90 % työpajamme toiminnasta on kuntouttavaa työtoimintaa. Jos tämä uudistus menee läpi, joudumme lakkauttamaan useita työpajoja tai pahimmassa tapauksessa koko toiminnan. Paja on toiminut 80-luvulta asti. Jos uudistus menee läpi, se on kuolinisku toiminnallemme, mutta myös pienen seutukunnan asiakkaille, jotka matalan kynnyksen palvelua tarvitsevat!
Työpajapalveluiden jatkumisen edellytykset on turvattava laissa
Into korostaa, että uudistuksen vaikutukset kunnallisten työpajojen tuottamaan kuntouttavaan työtoimintaan ja niiden toimintaedellytyksiin tulee pikaisesti arvioida – tätä ei saa jättää hyvinvointialueiden tehtäväksi. Työpajapalveluiden jatkumisen edellytykset tulee varmistaa sote-uudistusta koskevassa laissa.
Lain tulee mahdollistaa, että kunnallinen työpaja voi jatkossakin tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta, vaikka ne siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Olennaista on turvata kunnallisille työpajoille kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä valtion korvaus. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen osalta tarvitaan työpajoja ja vastaavia valmennusyksiköitä koskeva poikkeus samaan tapaan kuin työsopimuslaissa (26.1.2001/55) on tällä hetkellä. Mahdollinen ratkaisu voi olla hyvinvointialueen ja kunnan sopimuksellisuus ilman kilpailutus- ja yhtiöittämisvelvoitteita tai kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvän järjestämisvastuun siirtoon kuntaan.
Työpajojen tilanne vaatii lisää puolestapuhujia ja alueellista vaikuttamista
Into tekee aktiivisesti sote-uudistukseen liittyvää vaikuttamistyötä, mutta kannustaa myös jäsenorganisaatioitaan nostamaan oman työpajansa tilanteen esille alueensa kansanedustajien sekä kunnan sote-virkamiesten ja sote-uudistusta valmistelevien toimijoiden kanssa.