Into: Ratkaisut kunnallisen työpajatoiminnan turvaamiseksi sote-uudistuksessa
Miksi sote-uudistus on kunnallisille työpajoille niin kriittinen? Miten kunnallisten työpajojen toimintaedellytykset sitten varmistetaan? Lue perustelut ja tutustu Inton ratkaisuihin!
Sote-uudistus on heikentämässä työpajapalveluiden saatavuutta. Uudistuksen myötä kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle eivätkä kunnalliset työpajat voi enää tuottaa sitä. Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän valtion korvauksen poistuminen vaarantaa usean työpajan toimintaedellytykset. Tämä voi monessa kunnassa johtaa työpajatoiminnan alasajoon ja asiakkaiden jäämiseen ilman palveluita.
Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäminen edellyttää tarpeisiin vastaavia palveluita. Kunnilla tulee säilyä vahvat välineet työllisyydenhoitoon. Työpajoilla toteutettava kuntouttava työtoiminta tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet.
Sote-uudistus vaarantaa kunnallisten työpajojen toiminnan
Työpajatoimintaa on tällä hetkellä tarjolla yli 90 % Suomen kunnista. Se on monessa kunnassa ainoa pitkäkestoinen palvelu, joka on heikossa työmarkkina-asemassa olevien saavutettavissa lähipalveluna. Vuonna 2019 työpajatoimintaan osallistui yhteensä 25 971 valmentautujaa, joista 14 424 (55,5 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Sote-uudistus vaikuttaa siis paitsi nuorten, myös aikuisten mahdollisuuksia saada tukea työpajatoiminnasta.
Valtaosa työpajoista, n. 67 %, on kunnallisia organisaatioita, loput ovat yhdistyksiä ja säätiöitä. Maakunnittain tarkasteltuna kunnallisten työpajojen osuus on suurin Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kainuussa, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä. Sote-uudistuksen seuraukset näkyvät kriittisimmin näillä alueilla.
Työpajat tuottavat monialaisia palveluita
Valtaosa, yhteensä n. 55 %, kunnallisista työpajoista asemoituu joko nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen tai sivistys- ja/tai kulttuuritoimen alaisuuteen. Sosiaali- ja terveystoimen alle kuuluu vain n. 16 % työpajoista.
Työpajat tuottavat käytännössä samalla henkilöstöllään eri sektoreiden palveluita ja toimenpiteitä. Sote-sektorille tuotetaan kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta, TE-hallinnolle työkokeilua ja palkkatuettua työtä ja koulutuksen järjestäjille erilaisia opintojen tukijaksoja. Kuntouttava työtoiminta on työpajojen yleisin palvelu sekä nuorilla että aikuisilla. Pelkästään kuntouttavaa työtoimintaa tuottavia sosiaali- ja terveystoimen alla toimivia työpajoja on kuitenkin koko Suomessa vain muutama. Työpajojen henkilöstö ei siis ole jouhevasti siirtymässä hyvinvointialueiden palvelukseen, eikä tilojen vuokraus kunnalta onnistu niin suoraviivaisesti, kuten lainvalmistelussa on oletettu.
Rahoitusmuutos vaikeuttaa sekä kunnan että hyvinvointialueiden mahdollisuuksia tuottaa palveluita
Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista, mutta kunnan rahoitus kattaa toiminnasta kuitenkin selkeästi suurimman osan, keskimäärin 54,3 %. Kuntouttavasta työtoiminnasta saatavalla valtion korvauksella on kriittinen asema monen työpajan budjetissa, ja sen poistuminen heikentää kuntien mahdollisuuksia tuottaa työpajatoimintaa.
On huomattava, että kunnan merkittävän rahoituksen puuttuminen tulee vaikeuttamaan myös hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää laadukasta kuntouttavaa työtoimintaa työpajoilla. Työpajatoiminnan ammattitaitoinen työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus sekä niihin soveltuvat tilat edellyttävät asianmukaista taloudellista panostamista.
Yhteistyömalli ja hankintamalli eivät ole toimivia ratkaisuja
Sosiaali- ja terveysministeriö on tarjonnut työpajatoiminnan toteuttamiselle hyvinvointialueiden ja kuntien kesken kaksi vaihtoehtoa, yhteistyömallin ja hankintamallin.
Yhteistyömallissa hyvinvointialue tuo palvelut kunnalta vuokraamaansa tilaan. Yhteistyömalli ei kuitenkaan korvaa kunnalle uudistuksen myötä syntyvää taloudellista vajetta. Into kysyy, miten tilojen vuokraaminen eri hallintokunnilta onnistuisi? Ja miten hyvinvointialueen tuottaman kuntouttavan työtoiminnan laatu työpajoilla varmistetaan ilman kunnan rahoitusta? Yhteistyömalli ei ole toimiva ratkaisu monialaisten työpajapalveluiden turvaamiseen.
Hankintamallissa hyvinvointialue kilpailuttaisi palveluiden hankinnan. Jotta kunta voisi osallistua kilpailutukseen, tulisi sen yhtiöittämisvelvollisuuden perusteella antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Into kysyy, onko realistista olettaa, että kunnat lähtevät yhtiöittämään työpajatoimintaa ja osallistumaan kilpailutuksiin? Hankintamalli ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu työpajatoiminnan jatkamiseksi.
Inton ratkaisut kunnallisten työpajapalvelujen turvaamiseksi
Into esittää kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, joilla voidaan turvata kunnallisten työpajojen toimintaedellytykset sote-uudistuksen jälkeen.
Molempien ratkaisujen kohdalla tarvitaan työpajatoiminnan kokonaisselvitys ja kehittämisohjelma, joka yhteensovittaa eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta sekä nuorten että aikuisten työpajapalveluissa.
- Työpajoissa ja vastaavissa valmennusyksiköissä toteutettava kuntouttava työtoiminta ei siirry sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
- Työpajoilla toteutettava kuntouttava työtoiminta jää kuntien järjestämisvastuulle ja kunnalliset työpajat voivat tuottaa sitä jatkossakin. Kunta saa jatkossakin kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän valtion korvauksen.
- Tämä koskisi kaikkia hyvinvointialueita ja kaikkia kuntia.
- Kunnallisella työpajalla on mahdollisuus tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa hyvinvointialueelle sopimuksellisesti ilman yhtiöittämis- ja kilpailuttamisvelvoitetta.
- Laissa mahdollistetaan, että kunnallinen työpaja voi tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa sopimuksellisesti ilman kilpailuttamis- ja yhtiöittämisvelvoitetta ja siten, että se saa kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän valtion korvauksen.
- Tämä olisi mahdollista kaikilla hyvinvointialueilla ja kaikissa kunnissa. Toteutuminen riippuisi hyvinvointialueiden ratkaisuista sekä hyvinvointialueiden ja kuntien välisistä neuvotteluista.
Sote-uudistus ei saa vaarantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluita. Kunnallisen työpajatoiminnan jatkumisen edellytykset on turvattava laissa.
Lue Inton perusteluista ja ratkaisuista tarkemmin taustamuistiosta
