Into: Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli: työnhakuvelvollisuuden sijaan tarvelähtöisiä palveluja
Into oli 18.11. eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana ns. pohjoismaisesta työvoimapalveluiden mallista. TE-palveluiden henkilöstöresurssien ja työnhakijoiden henkilökohtaisen palvelun lisääminen on tarpeen. Työnhakuvelvollisuuden sijaan olennaista olisi panostaa ohjauksellisiin TE-palveluihin sekä tarvelähtöisiin valmennus-, kuntoutus- ja työllistämispalveluihin.
Työnhakijoita on ollut TE-toimiston ja kuntien asiantuntijoita kohden kuormittava määrä. Työnhakusuunnitelmat eivät ole olleet ajan tasalla ja määräaikaishaastatteluja on runsaasti tekemättä. Kuntakokeilut perivät suuren haastatteluvelan. Lisäksi kokeilut ovat entisestään lisänneet palveluiden ruuhkaa, jonoja ja katkoksia. On tärkeää, että työnhakijoiden henkilökohtaista palvelua ja TE-palveluiden henkilöstöä lisätään. Vaikka henkilöstölisäys on merkittävä, on huomattava, että henkilöstöä on aiemmin vähennetty radikaalisti. Resurssivajeet ja palvelupuutteet ovat nyt suuria, ja ne on paikattava pikaisesti.
Työnhakukeskustelut: tarveharkinta mahdollistettava
Esitetyn uuden palveluprosessin mukaisesti TE-toimisto (tai kuntakokeilukunta) tapaisi työnhakijan työnhakukeskustelussa työttömyyden alkuvaiheessa kahden viikon välein ja lisäksi aina puolen vuoden välein kaksi kertaa. On hyvä, että työnhakijoita tavataan aiempaa tiiviimmin. Esityksen työnhakukeskustelujen ja täydentävien työnhakukeskustelujen malli on kuitenkin mekaaninen ja herättää huolta resurssien kohdentumisesta. Saavatko yksilöllistä tukea juuri ne työnhakijat, jotka sitä eniten tarvitsevat? Toisilla työnhakijoilla puolestaan omatoiminen työnhaku riittäisi. Palveluprosessissa pitäisi mahdollistaa tarveharkinta.
Into korostaa, että TE-toimistoissa tarvitaan myös ohjausosaamisen vahvistamista. Kokemusten mukaan etenkään haasteellisessa tilanteessa olevat asiakkaat eivät koe tulevansa riittävästi kohdatuiksi. Työnhakuvelvollisuuden seuranta lisää tapaamisten sanktioivaa puolta. TE-toimistoissa tarvitaan koulutusta ohjauksellisesta työotteesta.
Into katsoo, että työnhakukeskustelut työllisyyttä edistävien palveluiden loppupuolella tulee toteuttaa yhteistyössä palvelua tarjoavan organisaation kanssa. Asiakkaan kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on luottamuksellinen suhde asiakkaaseen ja olennaista tietoa hänen tilanteestaan ja jatkosuunnitelmistaan. Sitä ei kannata jättää hyödyntämättä.
On huomattava, että pitkittyneen työttömyyden taustalla on tuen tarpeita, joihin tulee vastata. Nämä jäävät mallissa nyt huomiotta, vaikka ne on olennaista ratkaista, jotta työllistyminen olisi kestävää. Palvelutarpeiden havaitsemiseksi tulee hyödyntää toiminnallisia ja monialaisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja. Tällä hetkellä työnhakijoita sekä jää palveluiden ulkopuolelle että ohjautuu palveluihin, jotka eivät vastaa riittävän osuvasti heidän tarpeisiinsa. Into korostaa, että digitaaliset tai TE-asiantuntijan tekemät palvelutarvearviot eivät aina riitä. Työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja palvelutarpeisiin vastaaviin palveluihin tulee resursoida ja tämä lisäys tulee huomioida myös esityksessä.
Karenssit ja työnhakuvelvollisuus: tarvelähtöiset palvelut tarkoituksenmukaisempia
Karenssien porrastaminen ja kohtuullistaminen on tarkoituksenmukaista. Esitettävä uusi muistutus on karensseja parempi vaihtoehto. Into kuitenkin huomauttaa, että kokonaisuudessaan malli lisää vastikkeellisuutta uuden työnhakuvelvollisuuden takia.
Esitetyn työnhakuvelvollisuuden mukaan työnhakijan tulee hakea pääsääntöisesti neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana, jotta hänen oikeutensa työttömyysturvaan säilyy. Into katsoo, että työnhakuvelvollisuus ei kannusta haasteellisessa asemassa olevia, vaan voi päinvastoin heikentää luottamusta ja pudottaa heitä palveluiden ulkopuolelle.
On huomattava, että monilla työnhakijoilla työllistyminen ei ole ensisijaista, vaan esimerkiksi arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sitä ennen. Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämisen ehdot ovat tiukat. Tässä tarvittaisiin vahvempaa tarveharkinnan mahdollisuutta ja yksilöllisten tilanteiden kokonaisvaltaisempaa huomiointia. Into korostaa, että työnhakuvelvollisuutta tarkoituksenmukaisempia ovat tarvelähtöiset valmennus-, kuntoutus- ja työllistämispalvelut. Into katsoo, että myös työtarjousten velvoittavuudesta tulee luopua.
Lakien voimaantulo: siirrettävä
Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi toukokuussa. Lisäksi esitetään, että TE-toimistot ja kunnat toteuttaisivat työnhakijan palveluprosessia jo alkuvuonna nykylainsäädännön pohjalta niin, että määräaikaishaastattelut ja työllistämissuunnitelmat olisi toteutettu ajantasaisesti. Into huomauttaa, että kuntakokeilut ovat tuottaneet palveluihin ruuhkaa, merkittäviä viivästymiä ja henkilöstön kuormitusta. Inton kyselyn mukaan asiakkaat eivät saa kuntakokeiluissa monin paikoin yhteyttä omavalmentajiin eikä ohjautuminen palveluihin, kuten työpajoille toimi.
Esitettävät muutokset edellyttävät mittavaa rekrytointia ja laaja-alaista henkilöstön koulutusta. Ennen kuin uuden palveluprosessin toteuttaminen on realistista, tulee palvelupaletti saada ensin kuntoon. Into katsoo, että lakien voimaantuloa ja palveluprosessin toteuttamista tulee siirtää.
