Into: Korona on lisännyt palvelutarpeita – etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa vahvistettava
Into jätti lausunnon ja oli valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kuultavana valtion vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Into käsittelee lausunnossaan pyydetyn mukaisesti nuorisotyön tilannetta ja haasteita, nuorten osallisuuden vahvistamista sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan tarpeita ja resursseja. Lisäksi Into nostaa esille nuorten työllisyyden edistämisen.
Nuorisotyön tilanteet ja haasteet sekä nuorten osallisuuden vahvistaminen
Koronaepidemian myötä tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvanut ja palvelutarpeet ovat moninaistuneet. Selvityksen mukaan koronakriisi on lisännyt nuorten välistä eriarvoistumista. Riskinä on heikossa asemassa olevien nuorten syrjäytymisen kierteen voimistuminen. Korona on korostanut haavoittuvassa asemassa olevien nuorten palveluiden merkitystä.
Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö sai korona-avustusta aluehallintovirastojen kautta tälle vuodelle. Näillä avustuksilla tasoitetaan poikkeusolojen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Poikkeusolot ovat jatkuneet arvioitua pidempään, jolloin myös niiden vaikutukset syvenevät – seurauksista on todennäköisesti nähty vasta ensimmäisiä merkkejä.
Selvityksen mukaan nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti ja mukautti toimintaa onnistuneesti. Palveluita on toteutettu digitaalisesti ja etänä, ja erilaisia hybridimalleja tarvitaan myös jatkossa.
Nuorisotyöhön kohdentuneiden leikkausten peruuntuminen ja rahoituksen kompensointi otettiin ilolla vastaan. Rahapelituottojen väheneminen on ollut pitkään tiedossa, ja rahoituksen vakauttamiseksi on tehtävä nyt ripeästi töitä.
Selvitys nostaa esille, että nuorisoalan toimijat kantavat huolta siitä, miten nuoret saadaan jatkossa tavoitettua ja miten palvelut riittävät tulevaisuudessa. Keskeisimpänä tarpeena koronan jälkihoidossa nähdään nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat tässä keskeisessä roolissa.
- Nuorten tukemiseen tarvitaan pitkäjänteisiä resursseja: kohdennettujen avustusten tarve ei vielä katoa.
- Etä- ja digipalvelujen edellyttämät laitteet ja osaaminen tulee taata toimijoille. Etäpalvelut tulee huomioida myös kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännössä.
- Nuorisoalan valtionrahoitukseen tarvitaan pidemmän aikavälin kestävä ratkaisu.
Etsivän nuorisotyön rahoitus
Etsivän nuorisotyön rahoitus on nyt siirretty kokonaan pois rahapelituotoista budjettivaroihin, mikä on tarkoituksenmukaista ja toivottu uudistus.
Talousarvioesityksessä etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamiseen ja etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän ylläpitoon esitetään 14 875 000 euroa. On kuitenkin mahdotonta tietää, mikä tästä on etsivän nuorisotyön osuus. Rahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi talousarvion momenttikohtiin sisältyvät eri toiminnot ja niihin kohdennettu rahoitus tulee olla eriteltynä selvemmin.
Koronan myötä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ongelmat ovat kasautuneet. Tämä lisää etsivän nuorisotyön tarvetta. Etsivän nuorisotyön valtionavustusta saavien organisaatioiden omavastuuosuus ei saa nousta esteeksi palkata työntekijöitä.
- Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava pysyvästi vähintään vuoden 2019 tasoon.
- Korona-avustuksella palkatun 50 uuden etsivän nuorisotyöntekijän palkkauksen jatkaminen on varmistettava vuoden 2022 avustuksessa.
- Etsivän nuorisotyön valtionavustuksen työntekijäkohtaisesta tasosta on tärkeää pitää kiinni: sen tulee olla vähintään 30 000 / htv.
Työpajatoiminnan rahoitus
Työpajatoiminnan rahoitus on talousarvioesityksessä edellisten vuosien tasoa. Työpajatoiminnan tukemiseen osoitetaan 16 300 000 euroa. On tärkeää, että työpajatoiminnan rahoitus turvataan etenkin haasteellisina aikoina, kun koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen tukea tarvitsevia nuoria on koronaepidemian myötä aiempaa enemmän. Erityistä tarvetta on työpajojen matalan kynnyksen palveluille. Valtionapukelpoisten työpajojen määrä on kasvanut, mutta toimintaan kohdennettu valtionavustus on pysynyt samalla tasolla.
Sote-lakien yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa työpajojen lainsäädännön uudistamisen tarpeista tehdään selvitys. Selvityksen toimeenpano on aloitettava viipymättä. Sote-uudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen ja kuntakokeilut sekä valtion erityistehtäväyhtiö osatyökykyisten työllistämiseksi haastavat työpajatoimijoita. Oppivelvollisuuden laajennuttua työpajoja tullaan hyödyntämään entistä laajemmin vaihtoehtoisina oppimisympäristöinä tutkintotavoitteisessa ja tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa sekä perusopetuksessa. Tärkeää on, että työpajoille korvataan oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset.
- Työpajojen avustussummaa tulee nostaa suhteessa valtionapukelpoisten organisaatioiden määrän kasvuun.
- Sote-lakien yhteydessä hyväksytyn lausuman mukainen työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen selvitys on kiireellinen.
- Työpajojen tulee saada oppivelvollisten osalta asianmukainen korvaus tuottamistaan palveluista. Myös työpajatoiminnan opinnollistamiseen tarvitaan valtakunnallisia kehittämisresursseja.
- Työpajojen starttivalmennuksen laajentamiseen tulee kohdentaa valtionavustusta 2 milj. euroa.