Horisontaalista yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa: case Oulu
Hyvinvointialueuudistus toi merkittäviä muutoksia työpajakentälle. Kunnalliset työpajat eivät enää voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa entiseen tapaan. Oulussa on lähdetty rakentamaan hyvinvointialueen kanssa horisontaalista yhteistyötä. Sen avulla kuntouttavan työtoiminnan tarjoaminen kaupungin työpajoilla on edelleen mahdollista. Horisontaalinen yhteistyö löytyy myös opetus- ja kulttuuriministeriön työpajatyöryhmän selvityksen suosituksista. Mitä se merkitsee käytännössä? Entä mikä on matalan kynnyksen työpajapalvelut turvaava Nupa-sopimus? Oulun kaupungin nuorisopalvelujen työpaja-asiantuntija Anu Puhakka avaa kirjoituksessaan Oulun mallia ja sen tuomia mahdollisuuksia.
Hyvinvointialueiden tulo aiheutti työpajakentällä paljon huolta. Tulevaisuuteen liittyy edelleen useita avoimia kysymyksiä. Yksi näistä on sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen, toteuttaminen jatkossa työpajaympäristöissä. Osa työpajoista pelkäsi jopa toiminnan loppumista tai sen voimakasta supistamista asiakasvirtojen kuihtuessa.
Kun hyvinvointialueiden tuloon valmistauduttiin, tehtiin eri alueilla toisistaan hyvinkin erilaisia ratkaisuja työpajatoiminnan järjestämisessä.
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminta on osa nuorisopalveluja ja kuuluu sivistys- ja kulttuuripalvelujen toimialaan. Esitimme sivistys- ja kulttuuripalvelujen johdolle syksyllä 2021 oman kantamme nuorten työpajatoiminnan tulevaisuudesta ja saimme ajatuksillemme täyden tuen. Näkemyksemme oli ja on edelleen, että työpajatoimintaan haetaan entistä enemmän asiakkaiksi nuoria, jotka hyötyvät oman osaamisensa kartuttamisesta työpajojen opinnollistetuissa toiminta- ja valmennusympäristöissä.
Työpajatoiminnan asiakasvirtoja tarkasteltiin hyvissä ajoin ja markkinointia suunnattiin entistä näkyvämmin myös suoraan nuorille, jotta he osaisivat itse hakeutua pajatoimintaan. Tämä kannatti: vuoden 2022 lopussa asiakkaita tuli työpajalle enemmän työkokeiluun kuin kuntouttavaan työtoimintaan. Vielä vuonna 2020 luku oli toisin päin.
Työkokeilijoita oli vuonna 2020 37 prosenttia asiakkaista ja vuonna 2022 jo 49 %. Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella asiakkaita oli vuonna 2020 45 prosenttia asiakkaista ja vuonna 2022 heidän määränsä oli enää 38 % asiakkaista.
Horisontaalinen yhteistyö käytännössä
Hyvinvointialueen ja kunnan on mahdollista ja suotavaa toteuttaa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseksi horisontaalista yhteistyötä. Tällöin kunnat tarjoavat asiakkaalle työtoiminnan toteutusympäristön. Tämä työtoiminnan toteutusympäristö voi siis olla myös työpajaympäristö. Siinä hyvinvointialue vastaa asiakkaan palveluprosessista sekä asiakkaalle annettavasta sosiaalialan ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta.
Kun tarkastellaan nuorisolakia ja lakia kuntouttavasta työtoiminnasta, on helppo löytää niiden välinen yhdyspinta. Molemmissa korostetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tukea asiakkaan valmiuksia kouluttautua ja työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Myös hankintalaki puhuu tämän yhteistyön puolesta. Kun hankinnat tehdään toiselta hankintayksiköltä hankintalain 16 § tarkoittamalla tavalla, puhutaan horisontaalisesta yhteistyöstä. Keskeistä on, että hankittavien palvelujen avulla palvellaan yleistä etua ja hankintayksiköt toteuttaisivat yhteistyön piiriin kuuluvia palveluja myös ilman yhteistyötä.
Eli hyvinvointialue tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palvelua ja kunnallinen työpajatoimija tuottaa työpajatoiminnan valmennuspalveluja myös ilman toisiaan. Silloin nämä hankintayksiköt voivat tehdä yhteistyötä ilman, että niiden olisi kilpailutettava hankintansa toisiltaan. Palvelujen ei tarvitse olla samanlaisia, vaan ne voivat olla toisiaan täydentäviä. Näiden asioiden toteutuessa on mahdollista sopia kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä työpajavalmennuksena.
Horisontaalisessa yhteistyössä vastuu kuntouttava työtoiminnan päätöksistä säilyy hyvinvointialueella ja päätös kohdentuu nuoren ja hyvinvointialueen välille. Hyvinvointialue ja kunta solmivat yhteistyösopimuksen horisontaalisesta yhteistyöstä. Oulun mallissa keskeistä on, että yhteistyötä tehdään ilman, että raha liikkuu. Hyvinvointialue ei siis maksa kunnalliselle työpajatoimijalle siitä, että se tarjoaa hyvinvointipalvelun asiakkaille eli Oulun kohdalla oululaisille nuorille työpajapalveluja.
Nuorten työpajat tuottavat myös muita palveluja omalle kohderyhmälleen, riippumatta hyvinvointialueen palveluista ja sen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. On kuitenkin erityisen tärkeää ja yleistä etua palvelevaa pitää yhdessä huolta näistä yhteisistä nuorista, jotka tarvitsevat usein moninaisia palveluja ja hyötyvät toimijoiden välisestä tiiviistä yhteistyötä.
Oulussa tälle yhteistyölle oli ja on tahtotila olemassa. Sopimus oli alun perin laajempi ja koski työllisyyden hoidon kokonaisuutta kuntakokeilussa. Nyt olemme tehneet työpajatoiminnan osalta oman sopimusluonnoksen, johon odotamme vielä allekirjoitusta. Toiveissa on saada Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Oulun kaupungin horisontaalisen yhteistyön sopimus voimaan syksyllä 2023.
Nupa – työpajojen oma sopimus
Kuntouttavan työtoiminnan saaminen työpajatoiminnan toimenpiteeksi on tärkeää. Kannatamme tätä, vaikka meillä Oulussa onkin käytössä myös oma sopimusmalli, nuorisopalvelujen ns. Nupa-sopimus. Tällä sopimuksella asiakas voi tulla Oulun kaupungin nuorisopalvelujen työpajan asiakkaaksi.
Oulun kaupunki on mukana työllisyyden kuntakokeilussa ja kuntakokeilussa on linjattu työpajavalmennus työllisyyttä tukevaksi toimenpiteeksi. Kun Nupa-sopimus on kirjattu asiakkaan työllistymissuunnitelmaan, hänellä on mahdollisuus hakea harkinnanvaraista kulukorvausta (9 €) toteutuneilta toimintapäiviltä KEHA-keskukselta. Tämän lisäksi on huolehdittava, että asiakas saa varsinaisen toimeentulonsa Nupa-sopimuksen ajan esimerkiksi työmarkkinatukena tai toimeentulotukena.
Sopimuksilla on merkitystä erityisesti nuoren toimeentulon kannalta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori asuu vielä vanhempiensa luona, hän ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen, vaikka hän osallistuisi Nupa-sopimuksella työpajavalmennukseen. Työkokeilusopimus tai kuntouttavan työtoiminnan sopimukset taas mahdollistaisivat nuorelle toimeentulon myös silloin.
Työpajatoimintaa kaikille oululaisille nuorille
Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen työpajaympäristössä on toivottavasti pian taas mahdollista. Sen lisäksi jäämme odottamaan joustavampaa työkokeilumahdollisuutta tai muuta vastaavaa uutta työpajavalmennuksen palvelua nuorille valmennusasiakkaille.
Oulun nuorten työpajatoiminta hyödyntää valtakunnallista Sovari-kyselyä ja tulokset ovat kiistatta hyviä. Nuoret hyötyvät pajavalmennuksesta, heidän jatkopolkunsa kirkastuvat ja voimavarat ja osallisuuden kokemukset lisääntyvät. Toivottavasti tästä ei tule vain pärjäävimpien palvelua, vaan voimme jatkossakin tarjota työpajavalmennusta kaikille oululaisille nuorille, myös kuntouttavia palveluita tarvitseville.
Tule sellaisena kuin olet! #huippumeininki
Anu Puhakka
työpaja-asiantuntija
Nuorisopalvelut, Oulun kaupunki